Nykyinen kuntoutusjärjestelmä ja sen haasteet Mauri Kallinen Professori (ma.), johtaja, kuntoutusylilääkäri (vv.), Jyväskylän yliopisto, Tutkimus- ja kehittämiskeskus GeroCenter, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, 27.5.2009

Kuntoutus ja lainsäädäntö Kansanterveyslaki (1972: 14 §) Erikoissairaanhoitolaki (1989: 1 §) Asetus lääkinnällisestä kuntoutuksesta (1991: 3 §) Asetus hoitoon pääsyn toteuttamisesta ja alueellisesta yhteistyöstä (2004: 1§-9§) Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet (STM:n oppaita 2005:5) Laki Kelan kuntoutus- ja kuntoutusraha-etuuksista (15.7.2005/566) www.finlex.fi

KAAVIOKUVA SUOMALAISESTA KUNTOUTUSJÄRJESTELMÄSTÄ KOKO VÄESTÖ Vaikea-vammai-set alle yli 65 v. 65 v. TYÖSSÄ KÄYVÄT Vajaa- kuntoiset työn- hakijat Työ- kyvyttö-mät ja työ- kyvyttö-myys-uhan-alaiset Työ/ liikenne-tapaturm. vamm. ja ammatti-taut. sairas-tuneet Sota- invalidit ja rintama- veteraanit Kuntoutusta tarvitsevat lapset vauvaiästä kouluikään Peruskoulussa tai ammattioppi- laitoksessa opiskelevat: vamman tai muun syyn vuoksi erityistä tukea tarvitsevat Kaikki taso 1 Oirei- levat taso 2 Vajaa- kuntoiset taso 3 PÄÄASIALLINEN VASTUU KUNTOUTUKSESTA KOTIKUNNALLA ASIAKASYHTEISTYÖRYHMÄT (Erityis-) neuvola- toiminta Lasten- klinikat Erityis- pkl:t kasvatus Erityis- opetus ja kokonais- kuntoutus Erityisoppi- laitosten Työ- paikkojen TYKY- toiminta, työterveys- huolto terveys- keskus työ- lääkäri Kelan harkinnan- varainen lääkin- nällinen ja amma- tillinen kuntoutus Kelan vajaa- kuntoisten amma- tillinen kuntoutus Työ- hallinnon amma- tillinen kuntoutus työvoima- toimistot Työeläke- kuntoutus työeläke- laitokset Tapaturma- ja liikenne- vakuutus- lakien mukainen kuntoutus tapaturma- laitokset Kelan vaikea- vammais- ten lääkin- nällinen kuntoutus Sota- inva- lidien ja rintama- vete- raanien kuntoutus Valtio- konttori Työ- voiman palvelu- keskukset KOULUTUKSEEN LIITTYVÄ KUNTOUTUS TERVEYDENHUOLLON JA SOSIAALITOIMEN KUNTOUTUSPALVELUT vammaispalvelut, työ- ja toimintakeskusten palvelut, vanhustenhuolto, päihdehuolto, lastensuojelu ja muut kuntouttavat sosiaalipalvelut oppilaan ohjaus ja tuki koulukuraattori koulupsykologi terveydenhoitaja erityisopettaja perusterveydenhuollon kuntoutus erikoissairaanhoidon alle kouluikäisten lasten kotihoidon tukipalvelut, kehitysvammahuolto Lähde: Järvikoski, STM:n monisteita 98:24, muokannut Eeva Leino 2005

Kelan kuntoutustilastoja 1/2

Kelan kuntoutustilastot 2/2

Nykyisen kuntoutuksen palvelujärjestelmän vahvuudet ja heikkoudet Monipuolisuus Vaikeaselkoisuus Päällekkäisyydet ”Kenellä on hoitovastuu” Hyödynnetäänkö kuntoutuksen osaamista riittävästi terveydenhuollossa? Perusterveydenhuollon rajalliset voimavarat kuntoutuksessa

Apuvälinepalvelujen haasteet Ikääntyminen Alueellinen epätasa-arvoisuus Apuvälineitä myönnetään vaihtelevin perustein Vaikeavammaisuuden lisääntyminen Avohoitopainotteisuus Tekniikan kehittyminen Alueellisten järjestelmien luominen Kustannusten nousu

Erikoissairaanhoidon kuntoutuksen ongelmia Hoitoajat lyhentyneet  kuka ehtii tehdä moniammatillisen kuntoutussuunnitelman? Kaikissa shp:ssa ei kuntoutusvuodeosastoa  kuntoutus hajautuu terveyskeskuksiin tai kuntoutus hoidetaan ostopalveluna Esh:ssa tehty kuntoutussuunnitelma ei toteudu pth:n resurssipulan vuoksi

Sosiaali- ja terveydenhuolto on muutoksessa PARAS- hanke Uusi terveydenhuoltolaki Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma (Kaste) Laki palvelusetelistä SATA- komitean linjaukset: aktivointi ja työuran pidentäminen, kuntoutus: vastuun selkiyttäminen ja toiminnan tehostaminen

Mikä voisi muuttua? Perusterveydenhuoltoa vahvistetaan Potilaan hoito oikean aikaan oikeassa paikassa  kustannuksia säästyy Sosiaalihuolto integroidaan paremmin palvelukokonaisuuteen  parempi kokonaiskustannusten hallinta Ammatillisen kuntoutuksen tehostaminen

Ammatillisesta kuntoutuksesta (1) Työkyvyttömyyden uhka vian, vamman tai sairauden vuoksi  subjektiivinen oikeus ammatilliseen kuntoutukseen (Kela tai työeläkelaitos) Ammatillista kuntoutusta järjestetään myös työvoimapalvelusta annetun lain, tapaturmavakuutuslain, liikennevakuutuslain ja erityisopetusta koskevien säännösten perusteella

Ammatillisesta kuntoutuksesta (2) Järjestämisvelvollisuus on hajautunut Vaikuttavuustutkimuksia ei ole juurikaan tehty (Kuoppala J., Lamminpää A. ,2008) - eläkkeeltä (työkyvyttömyyseläkkeeltä) tuli kuntoutukseen 32% ja heistä 43% palasi työelämään Vammaisten henkilöiden kykyjä ja mahdollisuuksia ei tunnisteta  vammaisten osuus työelämässä pieni kansainvälisessä vertailussa

Vaikeavammaisten kehittämishanke (Kelan VAKE- hanke vv. 2006-2013) Kehittää vaikeavammaisten kuntoutuspalveluja Tutkimukset: 1) Kysely- ja haastattelututkimus. Lapin yliopiston ja Kuntoutussäätiön yhteistyönä tehty tutkimus ”Vaikeavammaiset Kelan kuntoutuspalveluissa.” Tutkimuksen tavoitteena on asiakashaastattelujen ja – kyselyjen perusteella tuoda esiin kuntoutujien näkemyksiä kuntoutuksesta. 2) Hyvät kuntoutuskäytännöt -tutkimus/ Jyväskylän ja Helsingin yliopistojen sekä Arcadan yhteistyönä toteutetaan tutkimus hyvistä kuntoutus- käytännöistä AVH- MS- ja CP-kuntoutujien osalta. Tavoitteena on laatia suositus hyvistä kuntoutus- käytännöistä.

Muut kehittämishankkeet Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto (TOIMIA -verkosto) TOIMIA on 4-vuotinen hanke (2007-2010), joka kokoaa verkostoksi toimintakyvyn ja toimintaedellytysten mittaamisen ja arvioinnin asiantuntijat, niitä tekevät ja tuloksia hyödyntävät henkilöt eri sektoreilta. Tavoitteena - on parantaa toimintakyvyn arvioinnin ja mittaamisen yhdenmukaisuutta ja laatua - yhdenmukaistaa toimintakyvyn ja toimintaedellytysten kuvaamisessa käytettävää terminologiaa Käytössä olevat mittamenetelmät kootaan tietokantaan, joka sisältää myös niiden arviot sekä suositukset eri tarkoituksia varten käytettävistä menetelmistä

Kuntoutuksen merkitys korostuu… Lääkärin toteama pitkäaikaissairaus työssäkäyvistä vajaalla 40%:lla (Työ ja terveys haastattelu 2003). Muuta kuin ammatillista kuntoutusta koki tarvitsevansa 21% työikäisistä miehistä ja 24% naisista (Terveys 2000 tutkimus). Nykyisessä ammatissa suoriutumista edistävää kuntoutusta tai uudelleenkoulutusta koki tarvitsevansa 15% työikäisistä miehistä ja 22% naisista. Tulevaisuuden haasteet: ylipaino, päihteiden käyttö, liikkumattomuus, työelämän vaatimukset

Kuntoutuksen vaikuttavuus Vaikuttavuus osoitettu useissa sairausryhmissä Ikä ei vähennä kuntoutuksen vaikutuksia Varhainen aloittaminen, moniamma- tillisuus, ympäristöolosuhteisiin ja lähiyhteisöön vaikuttaminen on tärkeää Kustannusvaikuttavuudesta alkaa olla myös näyttöä (Griffiths TL., ym. 2001)

Muuttuuko kuntoutus? Suomalainen kuntoutusjärjestelmä on pysynyt muuttumattomana vuosikymmeniä Työelämä ja maailma sen ympärillä on muuttunut Miten uusin tieto vaikuttavista menetelmistä ulottuu käytäntöön? Uudet ongelmat valtaavat alaa: aivojen terveys ja toimintakyky, mielenterveys  kuntoutuksen täytyy muuttua!

Uusia innovaatioita tarvitaan myös kuntoutuksessa Lääketieteelliset ja tekniset innovaatiot - kantasolusiirrot, geeniterapia - harjoittelulaitteet (Gait Trainer, eksentrinen harjoittelulaite) - FES (sähköstimul.) - lääkitykset Palveluinnovaatiot - aivohalvaus- kuntoutuksen menetelmät - muistikuntoutus - ajokykyarviot ja ajokykykuntoutus - mielenterveys- kuntoutus - ennaltaehkäisyn menetelmät

”Robotic suit” Cyberdyne Inc.