Lataa esitys
Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota
JulkaistuHarri Jokinen Muutettu yli 9 vuotta sitten
1
Työhallinnon ammatillisen kuntoutuksen palvelut ja palveluyhteistyö
Ohjaus 2004 Jyväskylä Markku Riihinen erikoispsykologi Päijät-Hämeen työvoimatoimisto
2
Puheenvuoron painopisteet
Ammatillisen kuntoutuksen palvelut osana uutta palvelumallia ( tuotekartat + esite) Ammatillisen kuntoutuksen työnjako ja yhteistyöverkosto Työvoimatoimiston ammatillisen kuntoutuksen uusia palvelutuotteita – yhteistyö työeläkevakuutuksen kanssa (maksulliset palvelut)
6
Ammatillisen kuntoutuksen palvelut
7
Ammatillisen kuntoutuksen yleisimpiä maksullisia palveluja työvoimatoimistoissa
Resurssiselvitys ( mm. testaus) Valmentavat työhön kuntoutuspalvelut (mm. työkokeilu)
8
Osa työvoimatoimiston ammatillisen kuntoutuksen
palveluista tällä hetkellä ovat maksullisia työhallinnon ulkopuolisille tilaajille: työterveyshuollon yksiköille, Kansaneläkelaitokselle, työeläkelaitoksille, tapaturma- ja liikennevakuutuslaitoksille, Vakuutuskuntoutus VKK:lle, kuntoutuslaitoksille yms. (Työministeriön asetus maksullisista suoritteista (1109/2003)
9
Kuntoutuksen työnjako
Jos työkyvyttömyyden tai sen uhan aiheuttajana on työtapaturma, ammattitauti tai liikennevahinko, kuntoutusta tukee tapaturma- tai liikennevakuutusyhtiö. Kun työkyvyttömyys tai sen uhka johtuu muusta vahingosta, kuntoutukseen voi saada tukea työeläkeyhtiöltä, jos vahingoittunut on työelämässä. Jos vahingoittunut ei ole työelämässä, kuntoutukseen voi saada tukea Kelalta. Työhallinto huolehtii työttömien ja työttömyysuhan alaisten henkilöiden kuntoutuksesta.
10
Maksullisten kuntoutuspalvelujen tuottaminen on tällä hetkellä työvoimatoimissa ammatinvalinta- ja urasuunnitelupalvelun ja ammatillisen kuntoutuksen vastuulla Turun työvoimatoimistossa palveluita tuottaa Professi –yksikkö, jossa toimii 3 psykologia ja 2 kuntoutussuunnittelijaa Päijät-Hämeen työvoimatoimistossa toimii psykologi ja 1 kuntoutusneuvoja
11
Työeläkelainsäädäntö muuttui 1.1.2004 lähtien
Työkyvyttömyyden uhan alaisille työelämään kiinnittyneille henkilöille tuli oikeus ammatilliseen kuntoutukseen. (”työelämäkiinnittyminen”)
12
Työelämässä olevien kuntoutustarve
Työelämässä olevien kuntoutustarve selvitetään siis ensisijaisesti työterveyshuollon ja työeläkelaitoksen toimesta ja kuntoutujat ohjataan tarvittaessa suoraan työeläkekuntoutukseen. Lisäksi Kelalla on lakiin perustuva velvollisuus selvittää asiakkaiden kuntoutustarve. Selvitys on tehtävä tarvittaessa viimeistään kuitenkin silloin kun sairausvakuutuksen päivärahan suorituspäivien lukumäärä ylittää 60.
13
TYÖSSÄ OLEVIEN AMMATILLINEN KUNTOUTUS
Ammatillisesta kuntoutuksessa toiminnan tavoitteena on tukea kuntoutujan pysymistä työelämässä tai tukea hänen paluutaan takaisin työelämään esimerkiksi käytännön työhönvalmennuksen tai koulutuksen avulla. Toimintakykyä ylläpitävällä ja edistävällä kuntoutuksella tarkoitetaan kuntoutusta, jolla tuetaan kuntoutujan omatoimisuutta ja lievennetään vammasta aiheutuvaa haittaa
14
KUNTOUTUSPROSESSI
15
Vajaakuntoiset työnhakijat diagnoosiryhmittäin v. 2003
Työministeriön tilastot Työministeriö Työvoiman kehittäminen ja ohjaus –tiimi
16
Vajaakuntoiset työnhakijat ja aktiivitoimet v. 2003
Työministeriön tilastot Työministeriö Työvoiman kehittäminen ja ohjaus –tiimi
17
Työministeriö Työvoiman kehittäminen ja ohjaus –tiimi www.mol.fi
Vajaakuntoiset työttömät työnhakijat keskimäärin kuukaudessa vv Työministeriön tilastot Työministeriö Työvoiman kehittäminen ja ohjaus –tiimi
18
Työttömät työnhakijat ja heistä vajaakuntoiset vv. 1998-2003
Työministeriön tilastot Työministeriö Työvoiman kehittäminen ja ohjaus –tiimi
19
Vajaakuntoiset työnhakijat ja heistä työttömät vv. 1998-2003
Työministeriön tilastot Työministeriö Työvoiman kehittäminen ja ohjaus –tiimi
20
Työministeriö Työvoiman kehittäminen ja ohjaus –tiimi www.mol.fi
Vajaakuntoiset työnhakijat, heistä työttömät ja pitkäaikaistyöttömät vv Työministeriön tilastot Työministeriö Työvoiman kehittäminen ja ohjaus –tiimi
21
Vajaakuntoiset työnhakijat ja heistä yli 50-vuotiaat vv. 1998-2003
Työministeriön tilastot Työministeriö Työvoiman kehittäminen ja ohjaus –tiimi
22
Vajaakuntoiset työnhakijat iän mukaan vv. 2000-2003
Työministeriön tilastot Työministeriö Työvoiman kehittäminen ja ohjaus –tiimi
23
Muita työvoimatoimiston ammatillisen kuntoutuksen palvelut
ELÄKEMAHDOLLISUUKSIEN ARVIOINTI (ELMA) KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA TYÖHÖN VALMENETAJAT SOSIAALISET YRITYKSET
24
ELMA-hankkeen tausta Eduskunta v. 2001
10-15 % pitkäaikaistyöttömistä työkyvyttömiä TM/pääluokkaan 10 milj. markan lisämääräraha Hallituksen käynnistettävä valtakunnallinen, alueellisesti organisoitu hanke Kohderyhmä: työvoima- ja sosiaalivirkailijoiden työkyvyttömiksi arvioimat pitkäaikaistyöttömät Taipaleen mallista hyvät kokemukset Työministeriö Työvoiman kehittäminen ja ohjaus –tiimi
25
Kohderyhmä: työkyvyttömät pitkäaikaistyöttömät
Asiakkaat vuosia poissa työelämästä Eivät perusterveydenhuollon asiakkaina Yleisimmät ongelmat: päihde- ja mielenterveysongelmat tuki- ja liikuntaelinoireet tunnistamatta jääneet, vaikeat kehitys- ja oppimishäiriöt eläkehylyt Työministeriö Työvoiman kehittäminen ja ohjaus –tiimi
26
Taipaleen malli Työvoimatoimiston virkailija seuloo rekisteristä ja haastattelee asiakkaat Asiakkaan lupa tietojen keruuseen, tutkimus- lähetteisiin Työvoimatoimisto hankkii asiantuntijalääkärin, joka arvioi asiapapereiden perusteella lisätutkimusten tarpeen Työministeriö Työvoiman kehittäminen ja ohjaus –tiimi
27
Työkunnon tutkimukset
Neuropsykologinen testaus yleensä hyvin tärkeä apukoulu, heikkolahjaisuus, tarkkailuluokka kehitysvammaisuus pitkäkestoinen alkoholinkäyttö lyhytjännitteisyys, muisti-, tarkkaavaisuus- ja oppimisongelmia (ADHD, heikkolahjaisuus, masennus, lukihäiriö) Viimeiseltä työpaikalta arvio asiakkaan työssä selviytymisestä Lisätutkimukset tai työkokeilu aina, jos pärjäämättömyyden syyt eivät selviä asia- papereista Takaisin ohjelmaan > Työministeriö Työvoiman kehittäminen ja ohjaus –tiimi
Samankaltaiset esitykset
© 2024 SlidePlayer.fi Inc.
All rights reserved.