Yksilö ostajana.

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Venäjän läheisyyden merkitys Suomen matkailulle Jaakko Lehtonen
Advertisements

Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeet Tuija Laukkanen
Oikean hinnan määritteleminen
Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa: Opettajien kehittämiä malleja Anne Laajaniemi Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta.
Sosiaalisen median palveluita - facebook Kiravo – kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär – biblioteket som ett öppet lärcentrum.
”Määrittää ihmisen yksilönä”
Ympäristön vaikutus persoonallisuuteen
Erilaisia ostajatyyppejä
Ostamisen maailma Ostokyky ja ostohalu
… löytyykö markkinoita?
TYÖHYVINVOINTI: MITÄ JA MIKSI?
Puhelinkäyttäytyminen
4H-Yrityksen liiketoimintasuunnitelma
Asiakkuudet luovalla alalla
MOTIVAATIO.
”Kun Kusti polkee…, niin posti kulkee…”
IHMISSUHTEET MOTIVOIVAT UUDEMPI S. 98- VANHEMPI S. 98-
Toimintasuunnitelma.
Segmentointi – asiakaskohderyhmien etsiminen
1 N-piirin johtajuusvalmennus Vapaaehtoistyön johtaminen.
Saatavuus kilpailukeinona
Yritysidean testaus… …mitä odotuksia yrittämisestä?
E-Commerce 2010: Business, Technology, Society 6e
Stratox Oy / HN / Oct 01 / for SiX1 määr arvi tavo kilp toim resu toim Strategia on yhteinen näkemys yrityksen suunnasta ja toimien yhteensovittaminen.
Yrittäjä Myyttinen sankari? Syntynyt yrittäjäksi? Muu?
Ikäihmiset ongelmapelaajina Narratiivisuus apuna
…asiakassuhteiden luominen
Perhevapaiden käyttö ja suorat kustannukset yrityksille Sami Napari (Etla) Perhevapaiden kustannukset –seminaari, Helsinki
Fi.opasnet.org fi.opasnet.org/fi/Ydinvoima Haluamme tietää Sinun mielipiteesi. Äänestikö kansanedustajasi oikein ydinvoimasta? Kansalaisparlamentti ydinvoimasta.
Utopia demokraattisesta markkinataloudesta demokratian idea on tasa-arvo, jokaisen vapaus määritellä omat arvonsa demokratia ei ole niinkään kansan valtaa.
Anna tutki: Naisen asema työelämässä.
Yritykset ja yhteisöt ostajina ”Kaiken takana on…ihminen”
Nuoren itsetunto ja sen vahvistaminen
SUMUVERHON TUOLLA PUOLEN – tulevaisuusorientoitunut menetelmä opinto- ja uraohjaukseen.
Ohjelmistotekniikka - Tenttiin valmistautumisesta Kevät 2003 Hanna-Kaisa Lammi LTY/Tite.
11 Tavoite: tietää taloushallinnon roolin yrityksen toiminnassa Osaat kuvata esim. seuraavia asioita: – Yleisen l. ulkoisen laskentatoimen ja sisäisen.
Analyysi Analyysi = kreik. irrottaa: hajottaa osiinsa, eritellä, jäsentää. voi käsitteellisesti tarkoittaa kahta erilaista asiaa: muotoanalyysi: miten.
TUOTTAVAA YRITYSTEN PALAUTTEENHALLINTAA Suomen Yrittäjät Yrittäjyysalan tutkintotoimikunta Yrittäjäkoulutuksen vaikuttavuus.
Facebook yritystoiminnan tukemisessa Kiravo-projekti 2012 Kiravo – kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär – biblioteket som ett öppet lärcentra.
Opetussuunnitelmaviestintä Merkki ja merkitys - Viestinnän yleinen teoria Jukka Savilampi 2005.
Naisen terveyden edistämisen erityiskysymyksiä, 1 ov
Viestintäsuunnitelma
Kulttuurisemiotiikkaa Harri Veivo Oulun yliopisto Lokakuu
Asenteet.
Tuloksellisuutta edistävä palkinta ja neuvottelutoiminta
Ostomotiivit.
Pettit 1996 Institutional design and rational choice.
The Balance of Give and Take: Toward a Social Exchange Model of Burnout Wilmar B. Schaufeli Tiina Markkanen & Petra Tiihonen
Mitä on kulttuuri?.
Kulttuurisemiotiikkaa Oulun yliopisto Lokakuu 2007 Harri Veivo.
Sosiaalinen pääoma sosiaaliset verkostot, luottamus, vuorovaikutus
”Mitä tahansa voi saavuttaa kunhan vain yrittää!” Pikkuyrittäjien hissipuheet.
Professional ethics in context – Institutions, images and empathy Tuukka Kivioja.
Markkinoinnin perusteet
TE3 MEDIA –TERVEYDEN TUKI JA UHKA Hurtig
9 Sosio-kognitiivinen persoonallisuusteoria korostaa tilanteiden tulkintaa Ydinsisältö.
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ 1 STM /TPH/paht Sukupuolen merkitys tilastoissa ja tiedonkeruissa Sosiaali- ja terveysministeriö Tiina Palotie-Heino.
TERVEYSTIETO 8 1. Tunne itsesi. Tunne itsesi Itsetunto tarkoittaa omien hyvien puolien ja heikkouksien tuntemista sekä niiden arvostamista. Kukaan ei.
Motiivit, motivaatio ja psykologian osa-alueet
Havainnointi ja maailmankuva
Yhteistyö elinkeinoelämän kanssa: Opettajien kehittämiä malleja
3 Minuudessa on kaksi puolta
1.1 Motivaatio, tunteet ja tiedonkäsittely vaikuttavat toimintaan
Lähipalvelukilpailu Ilmoituslaatikkoverkosto tuo arjen mahdollisuudet esille uudella tavalla, sekä toimii kehittymisen myötä infrastruktuurina yksilön,
Hyvä vanhemmuus (/Pia Salo 2014)
Luku 3 Kansantalouden kiertokulku.
Yrityskuva ja viestintä
Sosiokognitiivisen suuntauksen taustaa
Asiakasryhmien… …kartoitus.
Tavoite: tietää taloushallinnon roolin yrityksen toiminnassa
Esityksen transkriptio:

Yksilö ostajana

Yksilö ostajana 1/2 Ihmiset ovat erilaisia ostotavoissaan eli siinä, mitä, mistä, kuinka usein ja kuinka paljon he ostavat, paljonko he käyttävät rahaa ja mitä asioita he pitävät tärkeinä ostaessaan Yksilö ostajana Ostajan taustatekijät Ostamisessa näkyy ihmisen tausta, joka vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen ja ohjaa erilaisia valintoja. Taustatekijät ovat ostajista yleensä helposti selvitettävissä, sillä ne ovat tosiasioita, joita on helppo mitata ja joista on saatavissa tilastoja. Tärkeimmät ostamisen taustatekijät ovat - tulot - ikä - sukupuoli - perheen koko - ammatti - koulutus - asuinpaikka - kieli - uskonto. 15.11.2010/hm

Yksilö ostajana 2/2 Jotta erilaiset ostajat löytäisivät haluamansa, markkinoilla on hyvin monenlaista tarjontaa Markkinoivat yritykset etsivät markkinoilta sopivia ostajaryhmiä, joiden tarpeisiin ne tekevät tuotteensa. Yksilö ostajana Ostajan taustatekijät Ostamisessa näkyy ihmisen tausta, joka vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen ja ohjaa erilaisia valintoja. Taustatekijät ovat ostajista yleensä helposti selvitettävissä, sillä ne ovat tosiasioita, joita on helppo mitata ja joista on saatavissa tilastoja. Tärkeimmät ostamisen taustatekijät ovat - tulot - ikä - sukupuoli - perheen koko - ammatti - koulutus - asuinpaikka - kieli - uskonto. 15.11.2010/hm

Ostajan taustatekijät Ostamisessa näkyy ihmisen tausta, joka vaikuttaa ihmisen käyttäytymiseen ja ohjaa erilaisia valintoja Taustatekijät ovat ostajista yleensä helposti selvitettävissä, sillä ne ovat tosiasioita, joita on helppo mitata ja joista on saatavissa tilastoja Yksilö ostajana Ostajan taustatekijät Tärkeimmät ostamisen taustatekijät ovat - tulot - ikä - sukupuoli - perheen koko - ammatti - koulutus - asuinpaikka - kieli - uskonto. 15.11.2010/hm

Tärkeimmät ostajan taustatekijät tulot ikä sukupuoli perheen koko ammatti koulutus asuinpaikka kieli uskonto Tärkeimmät ostamisen taustatekijät ovat 15.11.2010/hm

Yksilön osto-päätökseen vaikuttavat tekijät 15.11.2010/hm

Perustietoja suomalaisista 15.11.2010/hm

Pohdinta Mitä edellisen dian luvut kertovat markkinoijille? Mitä haasteita esimerkiksi lähikauppias tai matkatoimisto voisi nähdä näissä luvuissa? 15.11.2010/hm

Yksilön ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Miehet ja naiset ostavat erilaisia tuotteita ja eri paikoista Perheet ostavat eri lailla kuin yksineläjät Taustatekijöillä ei voida kuitenkaan selittää kaikkea ostamista, kuten esim. miksi joku ostaa merkkivaatteita, joku on vannoutunut lenkkimakkaran syöjä, joku inhoaa ostoksilla käymistä, joku ostaa sitä, mitä kaveritkin ja jollekin ei kelpaa kuin KOFF III? Jotta ihmisten ostamista ymmärtäisi paremmin, on selvitettävä myös heidän sisäisiä tekijöitään, joita ku-vaavat tarpeet, motiivit, asenteet ja persoonallisuus. Toisaalta myös toisten ihmisten vaikutus on tärkeää ottaa huomioon, eli miten perhe ja muut viiteryhmät ohjaavat valintoja. Nämä ns. ulkoiset tekijät yhdessä sisäisten ja taustatekijöiden kanssa vaikuttavat siihen, millaiseksi yksilön elämäntyyli muodostuu. Ostamiseen vaikuttavat lisäksi markkinoijien toimenpiteet, esimerkiksi hyvä palvelu ja mainonta. Mark-kinoijien toimenpiteitä selvitetään tarkemmin kilpailukeinoja käsittelevässä luvussa. Kaikkien edellä mai-nittujen asioiden vaikutuksesta syntyy ostajan ostopäätös. Ostopäätös on osa ostoprosessia, jonka tulok-sena ostaja joko ostaa tai ei osta. 15.11.2010/hm

Sisäiset tekijät Ostamista on helpompi ymmärtää, jos selvitetään ostajan sisäisiä tekijöitä, joita kuvaavat tarpeet, motiivit, asenteet ja persoonallisuus Ostamiseen vaikuttavat lisäksi markkinoijien toimenpiteet, esimerkiksi hyvä palvelu ja mainonta. Mark-kinoijien toimenpiteitä selvitetään tarkemmin kilpailukeinoja käsittelevässä luvussa. Kaikkien edellä mai-nittujen asioiden vaikutuksesta syntyy ostajan ostopäätös. Ostopäätös on osa ostoprosessia, jonka tulok-sena ostaja joko ostaa tai ei osta. 15.11.2010/hm Ulkoiset

Ulkoiset tekijät Toisten ihmisten vaikutus on huomioitava, eli miten perhe ja muut viiteryhmät ohjaavat valintoja Ulkoiset tekijät yhdessä sisäisten ja taustatekijöiden kanssa vaikuttavat siihen, millaiseksi yksilön elämäntyyli muodostuu Ostamiseen vaikuttavat lisäksi markkinoijien toimenpiteet, esimerkiksi hyvä palvelu ja mainonta. Mark-kinoijien toimenpiteitä selvitetään tarkemmin kilpailukeinoja käsittelevässä luvussa. Kaikkien edellä mai-nittujen asioiden vaikutuksesta syntyy ostajan ostopäätös. Ostopäätös on osa ostoprosessia, jonka tulok-sena ostaja joko ostaa tai ei osta. 15.11.2010/hm Markk

Ulkoiset tekijät - markkinointi Ostamiseen vaikuttavat markkinoijien toimenpiteet, esimerkiksi hyvä palvelu ja mainonta. Em. asioiden vaikutuksesta syntyy ostajan ostopäätös Ostopäätös on osa ostoprosessia, jonka tuloksena ostaja joko ostaa tai ei osta. Markkinoijien toimenpiteitä selvitetään tarkemmin kilpailukeinot -luvussa luvussa. 15.11.2010/hm

Sisäiset tekijät syvemmin Ostajan sisäisillä tekijöillä tarkoitetaan henkilökohtaisia ostamiseen ja ostokäyttäytymiseen vaikuttavia asioita Nämä ovat myös psykologisia tekijöitä Sisäisiä tekijöitä ei voi erottaa ulkoisista tekijöistä, sillä ihmisen käyttäytyminen heijastuu usein vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Sisäisistä tekijöistä käsitellään (seuraavaksi) tarpeita, ostomotiiveja, asenteita ja persoonallisuutta. 15.11.2010/hm

Ostajan tarpeet Ostamisen lähtökohta! puutetila, josta halutaan päästä eroon tyydyttämällä se jollakin tavalla puutetila voi olla todellinen tai mielikuva, siis markkinoinnin keinoin luotu Tarpeet Markkinoijan on muistettava, että ihmiset ovat tarpeiltaan hyvin erilaisia, samoin kuin tavoiltaan tyydyt-tää tarpeita; vatsansa voi täyttää pihvillä, luomuvihanneksilla tai einespizzalla. Tarpeita voidaan tarkastel-la useasta näkökulmasta. Nykyisin puhutaan käyttö- ja välinetarpeista. Käyttötarpeilla tarkoitetaan käyttöä, jota varten tuotteet ostetaan. Sama tuote voidaan ostaa monenlaiseen käyttöön: esimerkiksi tietokone ostetaan pelikoneeksi, työkoneeksi, laskujen maksua, chattailua ja Internetissä surfailua varten tai vain johonkin näistä tarkoi-tuksista. Välinetarpeita ovat mm. pätemisen, seikkailun ja viihtymisen tarve. Välinetarpeet ratkaisevat sen, mikä vaihtoehtoisista tarjolla olevista tuotteista tai tuotemerkeistä valitaan. Ostaja hankkii useimmiten niitä tuotteita ja merkkejä, jotka ilmentävät sitä mielikuvaa, jonka hän haluaa itsestään ulospäin antaa. Tuote toimii näin "välineenä" yksilön oman imagon rakentamisessa. Marimekon ostajalla on todennäköisesti erilaiset käyttö- ja välinetarpeet kuin H&M:ssa asioivalla. Ja BMW –kuskilla (poliisin tilastot Latviassa ja Suomessa osoittavat, että BMW kuljettajat syyllistyvät eniten liikennerikkomuksiin, Lada –kuljettajat vähiten. Kummalla kuljettajaryhmällä ovat asenteet pa-remmin ns. kohdallaan?). Tarpeet ovat joko tiedostettuja tai tiedostamattomia. Tiedostetut tarpeet tajutaan, esimerkiksi nälän tun-ne, mutta tiedostamattomia ei. Tiedostamattomia eli piileviä tarpeita markkinoijat pyrkivät herättelemään mainonnalla, joka puhuttelee juuri tiettyä kohderyhmää, esimerkiksi nuorisoa. Välinetarpeet ovat usein tiedostamattomia, koska ne perustuvat voimakkaasti tunteisiin. Myös asiakaspalvelutilanteessa on tärkeää osata ymmärtää asiakkaan tarpeita, jotta asiakas saisi, mitä haluaa. Vuorovaikutustilanteessa myyjän on osattava kuunnella ja kysellä niin, että asiakkaan tarpeet tu-levat esille. Sen jälkeen on helpompaa esitellä eri vaihtoehtoja, jotka voisivat tyydyttää tarpeet. On myös muistettava, että juuri tarpeen tyydytys on se, josta asiakas on valmis maksamaan. Yksi tapa selvittää tarpeita on Abraham Maslowin kehittämä hierarkia eli tarveluokittelu. Siinä tarpeet kuvataan pyramidilla, jonka alimmalla tasolla ovat elämisen kannalta välttämättömät eli fysiologiset tar-peet. Hierarkian perusajatus on se, että edellisen tason tarpeet täytyy tyydyttää ainakin jossakin määrin ennen kuin ihminen siirtyy seuraavalle tasolle. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että nälkäisenä ihminen tuskin jaksaa kiinnostua itsensä kehittämisestä 15.11.2010/hm