3 Maantieteellisen maailmankuvan hahmottuminen ja mentaalikartat ”Peruskoulun maantiedon opetuksen tavoitteena on jäsentyneen maailman karttakuvan rakentaminen. Mentaalikarttojen piirtäminen on hyvä apuväline tähän tarkoitukseen. Niiden avulla oppilaat voivat itsekin seurata oman karttakuvansa hahmottumista.” (Rikkinen, H. 1998; 2007)

3.1 käsitteiden määrittelyä Maantieteellinen maailmankuva = yksilön käsitys erilaisista tiloista, paikoista ja alueista sekä näissä havaittavista ilmiöistä (Kaivola & Rikkinen 2003). Maailman karttakuvan hahmottaminen on osa yksilön maantieteellistä maailmankuvaa ja sen kehittymistä.

Maantieteellinen kartta on yksinkertaistettu malli ympäröivästä maailmasta ja sen ilmiöistä.

Kognitiivinen kartta on yksilöllinen mielikuva ympäröivästä maailmasta.

Mentaalikartta on yksilön kognitiivisesta kartasta tekemä ulkoinen esitys. Mentaalikartta on vapaalla kädellä tasolle laadittu karttamainen piirros, joka välittää oppilaiden subjektiivisen näkemyksen ympäristöstä, jostakin alueesta tai ilmiöstä. Voidaan piirtää oppilaan omasta lähiympäristöstä ja laajemmista alueista (esim. Suomi, Eurooppa, Maailma)

Mentaalikarttojen piirtämiseen liittyviä käsitteitä: Tilataju Spatiaalinen älykkyys= kyky tehdä tarkkoja havaintoja ympäröivästä maailmasta ja muodostaa niistä sisäisiä mielikuvia (skeemoja), joita yksilö pystyy palauttamaan mieleensä ja muokkaamaan edelleen, vaikka alkuperäistä ärsykettä ei olisikaan paikalla

3.2 Opettaja maailmaa kuvaavien mentaalikarttojen tulkitsijana

3.3 Oppilaiden maailmankartoissa havaittuja yleisiä piirteitä Läheisyysfaktori – etäisyys havaitsijan kotipaikasta. Muotofaktori – erikokoisen muotoiset ääriviivat ja rannikot muistetaan. Pinta-alafaktori – suuret alueet mainitaan yleensä pieniä alueita useammin. Ajankohtaisuusfaktori – uutisoinnin kohteet mainitaan muita useammin. Kulttuurifaktori – rikkaat ja teollistuneet maat mainitaan yleisesti. (Saarinen, T. 1973;1988)

Lisäksi oppilaiden maailmankarttoihin heijastuu usein: Oppilaan omat kokemukset (esim. matkustaminen) Oppilaan mielenkiinnonkohteet (esim. harrastukset) Opetus ja oppiminen (tiedot, taidot, asenteet) Arvot & asenteet Tilataju ja spatiaalinen älykkyys

OPPILAAN MENTAALIKARTTA kulttuuritausta tiedot taidot kokemukset spatiaalinen älykkyys asenteet ja arvostukset OPPILAAN MENTAALIKARTTA oppilas

Mentaalikartoilla voidaan ohjata oppilaan maantieteellisen maailmankuvan rakentumista!

3.5 Mentaalikarttojen käyttö maantiedon opetuksessa Diagnostinen väline (oppilaiden tiedot, taidot ja spatiaaliset kyvyt) Informatiivinen väline (oppilaiden mielikuvien seuraaminen) Instruktiivinen väline (opetuksen suuntaaminen ja väärinkäsitysten korjaaminen sekä oppilaan huomion kohdistaminen omien alueellisten mielikuvien kehittymiseen)

4 Maailmankuvan rakentuminen ja maantieteen opetus Peruskoulun maantiedon opetuksen keskeisenä tavoitteena on tunnistaa eri kulttuureja ja suhtautua myönteisesti vieraisiin maihin ja niiden kansoihin sekä erilaisten kulttuurien edustajiin. (Opetushallitus 2004)

Maailmankuvaan liittyvien mielikuvien rakentuminen Maailmankuvaan liittyvät mielikuvamme ja käsityksemme ovat henkilökohtaisia ja ne syntyvät, kun yksilöt liittävät merkityksiä ympäristöönsä. Alueet ja niiden kulttuurit saavat merkityksensä ihmisten kokemuksista ja tulkinnoista Välittömät kontaktit (henkilökohtaiset kokemukset) välilliset kontaktit (ystävät, sukulaiset, joukkotiedotusvälineet, elokuvat, musiikki)

Yksilöllisissä mielikuvissa on aina mukana myös yhteisöllinen ulottuvuus. Mielikuviemme yhteisölliset piirteet ovat usein tyypillisiä ja yhteisiä mm. oman aikakautemme, oman sukupuolen ja -polven sekä saman koulutuksen saaneille ihmisille.

Maailmankuva ja maantiedon opetus Maantiedon opetus on osaltaan rakentamassa oppilaiden mielikuvia, arvostuksia ja kokemuksia maailmasta. Opetus ja oppimateriaalit välittävät erilaisia kuvia läheisistä ja kaukaisista alueista sekä niiden kulttuureista ja ihmisistä.

Maantieteen opetuksen tavoitteena on ajankohtaisesti, alueellisesti tasapuolisesti ja avarasti informoitu maailma. Maantieteen opetukseen liittyy kuitenkin aina arvoja sekä subjektiivisia ja kollektiivisia merkityksiä sen perusteella, kenen näkökulmasta asioita tarkastellaan.

Maantieteen opetus ei ole arvovapaata. Tärkeää pohtia: Millaisia arvoja maantieteen opetuksessa opetetaan? Kenen arvoja opetuksessa välitetään? Miten arvot tulisi huomioida opetuksessa?

Tärkeää, että oppilaat tulevat tietoiseksi Maantieteen opetusmenetelmien tulisi olla sellaisia, joissa korostuvat erilaiset mielipiteet ja niiden perustelut, pohdinnat ja ajattelun taidot. (Rikkinen, H. 1998) Tärkeää, että oppilaat tulevat tietoiseksi Omista ja toisten ihmisten mielikuvista ja käsityksistä Mielikuvien ja käsitysten muodostumisprosessista Mielikuvien vaikutuksesta toimintaan ja käyttäytymiseen (Hartikainen & Kärkkäinen 2009)