Psykoterapia eettisenä harjoitteena Tapio Malinen www.tathata.fi 24.11.2008

Erään psykoterapeutin perususkomukset Ihminen tekee aina parhaansa ja sen mitä kulloisessakin tilanteessa on mahdollista tehdä. Ihminen on kärpänen avoimessa pullossa. Kyllä pouta sorsan kotiin tuo. Kaikki se, mitä tarvitsemme on koko ajan läsnä. Emme vain näe.

Harjoitus 1 • Mitä sellaista olet (tähän mennessä) oppinut elämäsi aikana, jota arvostat ja pidät myönteisenä? • Mikä näiden opetusten merkitys on ollut työsi kannalta? Millaisen metaforan kautta näen itseni, kun työskentelen terapeuttina? Jos tänään puhuttaisiin sinulle merkittävistä asioista, niin mistä silloin puhuttaisiin?

Eräs tapa määritellä psykoterapia • Terapia on eettinen harjoitus, jossa se mikä on todellista ja hyvää luodaan yhdessä (Kenneth Gergen). • Vrt. elämä eettisenä harjoitteena.

Kolme ikkunaa • Taide = ikkuna muotojen maailmaan • Tiede = ikkuna varmuuteen • Taide = ikkuna muotojen maailmaan • Etiikka = ikkuna epävarmuuteen • Epävarmuudessa eläminen = eettisesti arvokas inhimillisenä tekijä vs. oikeaoppisuus. • Elämänhallinnan vaatimus vs. armo = elämänhallinnan taakasta luopumista. • Toisen ymmärtäminen = toinen ihminen tulee ajattelumme ympäröimäksi. • Kieli erilaisia todellisuuksia generoivana työkaluna. • ”Minä” prosessina tai kuvana vs. ”minä” kiinteänä entiteettinä.

Suhteeni terapiassa tuotettuun tietoon • Mitä tieto on? • Missä tieto on? • Miten tietoa saadaan?

Harjoitus 2: Patsas A tutkii B:tä, joka on patsas. B tutkii A:ta, joka on patsas. Kokemusten jako. A tutkii B:tä, joka on A. B tutkii A:ta, joka B.

Harjoitus 3: Lempikysymykseni dekonstruktio Mikä on suosikkikysymyksesi terapiassa? Miksi tämä kysymys on sinulle tärkeä? Mitä se kertoo käsityksistäsi ihmisestä ja todellisuudesta? Missä kuulit tämän kysymyksen ensimmäistä kertaa? Oletko koskaan kyseenalaistanut kysymystäsi? Miksi? Milloin ehkä luovut siitä? Mitä ajattelet kysymyksestäsi nyt?

Tekemisen mielentila eettisenä lähtökohtana Huomio suunnattu menneeseen tai tulevaisuuteen. Huomio liukuu ehdollistuneesti pois nykyhetkestä. Tapahtumien, asioiden, tuntemusten luokittelu, arvostelu tai arvioiminen. Tavoitteellinen, tulevaisuuteen, odotuksiin suunnattu. Samaistunut tai takertunut mieleen. Ennakkoluuloisuus, ennakko-odotukset.

Olemisen mielentila eettisenä lähtökohtana Huomio suunnattu tähän hetkeen, suora kokemus. Tapahtumat, asiat, tuntemukset hyväksytään sellaisina kuin ne sillä hetkellä koetaan. Pyyteetön, tavoitteeton, avoin suhde nykyhetkeen. Tietoisuus on neutraali tarkkailija, samaistumaton havainnoitsija. Avoimuus nykyhetken kokemuksille, ennakkoluulottomuus, luova uteliaisuus, aloittelijan mieli

Demonstraatio Arvioidaanko ihmistä vai autetaanko asiakasta arvioimaan terapeutin työskentelyä? Ketä pidetään asiantuntijana? Kenen kieltä terapiassa/työnohjauksessa käytetään? Eristääkö vai yhdistääkö terapia/työnohjaus ihmisiä? Tukevatko kysymykset hallitsevia/alistavia yhteiskunnallisia käytäntöjä vai avaavatko ne vaihtoehtoja? Miten ammatillisuus ilmenee?

Arviointia Mikä koulutuspäivän aikana oli sinulle erityisen tärkeää? Mihin se kytkee sinut ja mistä se erottaa? Miten valta ilmeni koulutuspäivän aikana? Pakottiko koulutus sinua ajattelemaan tai tekemään jotain, mitä et haluaisi tehdä? Miten koulutus erosi aiemmista koulutuksista, joihin olet osallistunut? Mitä uuta tai yllättävää koulutus avasi? Minkälaiseen toimintaan se houkuttaa sinua tulevaisuudessa?

Kirjallisuutta Ojansuu, J.: Pyhyys – rajalla oleva ihminen. WSOY, 2004. Journal of Systemic Therapies Vol. 20, No. 4, Winter 2001 (Process Ethics). Venkula, J.: Taiteen välttämättömyydestä. Kirjapaja oy, 2003.

Harjoittamisesta Emme harjoita itseämme jotakin päämäärää varten, joka odottaa meitä tuolla jossakin. Emme harjoita siksi, että haluamme tulla joksikin, vaan siksi että harjoittaminen itsessään on elämää täytenä, jotakin jota haluamme tehdä sen itsensä takia. Vrt. päämäärätietoinen harjoittelu vs. eksistenssin harjoittaminen elämäntapana.

Sisältöetiikka & prosessietiikka ”Ulkoinen tie” vs. ”sydämen etiikka”. Mitä hyvän elämän käsitteellä tarkoitetaan vs. miten elää hyvää elämää. ”Sydämen etiikka” pohjautuu mielen harjoittamiseen ja eksistentiaalisten peruskysymysten kokemusperäiseen ratkaisuun. Jotta voisimme toimia eettisesti, meidän on oltava tietoisia niistä tekijöistä, joiden tuloksena toimimme. Tätä tietoisuutta ei saavuteta ilman harjoittamista.

Viisaus on tietoa, johon liittyy eksistentiaalinen ulottuvuus Mikä on harjoittamisen merkitys kokemuksen laadun muuttajana ja ymmärryksen syventäjänä? Mikä on ihmisen paikka maailmassa, olemisen kokonaisuudessa? Mikä on ”itsen” tai egon luonne? Mikä on myötätunnon paikka ihmisen ”kanssa-olemisessa”?