Kotimainen ruoka ja yhteiskuntavastuu Johanna Ikävalko ympäristöjohtaja MTK
Maatalouden ja ruoantuotannon yhteiskuntavastuun taustalla ovat mm. EU:n vesipuitedirektiivi Itämeren suojelukomission (HELCOM) tavoiteohjelma Baltic Sea Action Plan (BSAP) Valtioneuvoston periaatepäätös Vesiensuojelun suuntaviivat 2015 EU:n uusiutuvien energialähteiden (RES) direktiivi EU:n ilmasto- ja energiatavoitteet Valtioneuvoston Ilmasto- ja energiapaketti Hallituksen ilmasto- ja energiaselonteko kansanterveyden edistäminen ja ylläpito työllisyyden ylläpito ja varmistaminen maaseudun kehittämisohjelmat viljelijän elinkeinon kannattavuuden varmistaminen …
Yhteiskuntavastuullinen kotimainen ruoka = kestävän kehityksen mukainen tuotanto viljelijälle jatkuvuus yli sukupolvien on ensisijainen arvo => ympäristöä ei kannata pilata eläinten hyvinvointi => huonosti tuottaviin eläimiin ei kannata investoida kuluttajan hyväksyntä = elinkeinon kannattavuus tulee vain tätä kautta
Kuluttajan tietoisuus kotimaisen ruoan yhteiskuntavastuusta on maksuhalukkuutta. Kuluttajan ajatusmaailmassa haasteellisia ovat mm.: ympäristötuki: odotukset, tavoitteet ja saavutukset ”viljelijöiden syyllistäminen” kotimaisuuden/lähiruuan priorisointi: onko järkevää/kestävää? eläinten hyvinvointi omien valintojen kerrannaisvaikutus => oikean tiedon välittämisen tärkeys
Kestävän kehityksen mukaisesti tuotetun ruoan arvoja ovat: eettisyys (esim. luomu, eläinten hyvinvointi, gmo-kysymykset) terveellisyys (oma, perheen, kansanterveys) työllistävyys (kotimaisuus, maaseudun kehittäminen, yritysten verkostoituminen) ekonomisuus (mm. lyhyet kuljetusmatkat) ekologisuus (suljettu ravinnekierto, vesien- ja ilmastonsuojelu, monimuotoisuus, maisemanhoito… + lukuisat muut ympäristöaspektit)
Kotimainen ruoka tuotetaan yhteiskuntavastuullisesti: TEHOa maatalouden vesiensuojeluun –hanke ( Järki- hanke ( RaHa –hanke Baltic Farmers Award / Itämeren viljelijäkilpailu OECD -tilastot
Kestävä ja yhteiskuntavastuullinen KIITOS!