Ympäristö- ja ilmastovaikutukset Miten Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmalla menee? -Eväistä uudelle ohjelmakaudelle Helsinki 22.1.2013 Irene Huuskonen.

Esitys aiheesta: "Ympäristö- ja ilmastovaikutukset Miten Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmalla menee? -Eväistä uudelle ohjelmakaudelle Helsinki 22.1.2013 Irene Huuskonen."— Esityksen transkriptio:

1 Ympäristö- ja ilmastovaikutukset Miten Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmalla menee? -Eväistä uudelle ohjelmakaudelle Helsinki 22.1.2013 Irene Huuskonen Jyväskylän yliopisto, ympäristöntutkimuskeskus

2 Esityksen sisältö Vaikuttavuuslogiikka ja vaikutusten syntyminen Arvioinnissa käytetyt aineistot ja menetelmät Tavoitteet ja tarpeet vaikuttavuuden keskiössä Keskeisiä havaintoja ohjelman tuottamista ympäristövaikutuksista Arvioinnin suosituksia

3 Vaikuttavuuslogiikka Päämäärä: elinvoimaisen ja toimivan maaseudun säilyminen, ympäristön tilan parantaminen ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävä käyttö Painopisteet: 1) maa- ja metsätalouden harjoittaminen taloudellisesti ja ekologisesti kestävällä sekä eettisesti hyväksyttävällä tavalla koko Suomessa, 2) yritysten kilpailukykyä, uutta yrittäjyyttä ja yrittäjien verkostoitumista suosiva ja kehittävä toiminta maaseudun elinkeinojen monipuolistamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi, 3) paikallisen omaehtoisen toiminnan vahvistaminen maaseudun elinvoiman ja elämänlaadun lisäämiseksi Tarjous! Vapaaehtoisuus Sitoutuminen Valinta Tarjous! Vapaaehtoisuus Sitoutuminen Valinta

4 Vaikuttavuuden synty Tuen vaikuttavuuden muodostuminen: – Toimenpiteen toimivuus (suhteessa ympäristönhoitotarpeeseen) – Toteuttamisen mittakaava ja alueellinen kohdentaminen – Muut tekijät, esim. sääolot Vaikuttavuus syntyy ehdollisten tulonsiirtojen kautta toimijoiden valinnoissa – kuinka ja missä määrin ohjelma pystyy vaikuttamaan valintoihin? Edellytys vaikuttavuuden syntymiselle on, että ilman tukikeinoja – toimenpiteitä ei toteutettaisi lainkaan – toimenpiteet toteutettaisiin myöhemmin – toimittaisiin eri tavoin.

5 Arvionnissa hyödynnetyt aineistot ja arviointimenetelmät Olemassa olevat aineistot (erit. MYTVAS), tutkimukset, hankkeissa tuotettu tieto jne. Toteutumatiedot: kuinka laajasti toimenpiteet ovat olleet käytössä Hankekuvaukset ja indikaattoritiedot Haastattelut: elyt, toimintaryhmät, yrittäjät, kehittäjät, ministeriöt, mavi, ympäristöhallinto, yrittäjäjärjestöt, maaseutuverkostoyksikkö (väliraportti), mytvas-tutkijat (v. 2011 vuosiraportti) Kyselyt: viljelijät, toimintaryhmät, hallinto (väliraportti)

6 Lähtökohtana tavoitteet ja tarpeet Ympäristötuen tavoite: ”Ympäristötuen tavoitteena on maatalous- ja puutarhatuotannon harjoittaminen kestävästi siten, että tuotanto kuormittaa ympäristöä nykyistä vähemmän, maatalouden luonnon monimuotoisuuden ja kulttuurimaisemien säilyminen turvataan sekä tuotannon harjoittamisen edellytykset säilyvät hyvinä myös pitkällä aikavälillä.” Ympäristötuki on keino tavoitteiden ja tarpeiden kohtaannuttamiseksi Viljelijöiden ympäristönhoidon ensisijaiset tarpeet: maisemanhoito, vesistöjen suojelu, luonnon monimuotoisuuden ylläpitäminen  Ympäristönhoitoon nähdään tarvetta, ja viljelijät ovat kiinnostuneita toimien tuloksellisuudesta

7

8 Miten tavoitteet ja tarpeet ovat kohdanneet? Ympäristötukeen sitoutumiseen (valintaprosessiin) vaikuttavat lukuisat tekijät, esim. olemassa olevat tuotantovälineet ja -tavat, koetut tarpeet, liiketoimintamalli, tukiehdot, arvot ja asenteet, tiedotus ym. Tilojen ympäristönhoitotarpeet ja tarjolla olevien toimien koettu käyttökelpoisuus ovat samansuuntaisia; siten tarjolla olleet toimenpiteet ovat kohdanneet tarpeet melko hyvin Ongelmana tukitoimenpiteiden heikko profiloituminen: perus-, lisä- ja erityistoimenpiteet nähdään keskenään suunnilleen samanarvoisina – Ympäristötukitoimenpiteiden määrää pidetään liian suurena, ja niiden ehtoja sekavina ja tulkinnanvaraisina – Profiloitumisongelma näkyy erityisesti ympäristötuen lisätoimenpiteissä; erityistuki profiloituu paremmin

9 Miten ha-tavoitteita ollaan saavutettu erityistuissa? (V. 2011) Kaavio Mikä selittää tavoitteista jäämistä? – Tiukat tukiehdot, byrokraattisuus, tukimuotojen päällekkäisyys, alhaiset tukitasot – Leader-toimintatavalla on voinut toteuttaa tiettyjä toimenpiteitä v. 2010 lähtien. Vaikka mahdollisuutta pidetään toimintaryhmissä tärkeinä, esteinä nähdään pitkät sitoumusajat, sanktion uhat ja suuri työmäärä

10 Havaintoja ohjelman ympäristövaikutuksista (1) Vesistövaikutukset – Viljelijät liittivät ympäristötuen merkittävimmät vaikutukset vesistöjen tilaan – Vaikuttavuuden lisääminen vaatii alueellista ja paikallista kohdentamista, mutta myös kattavuuden säilymistä Monimuotoisuus ja maisema – Luomutuotantoa lukuun ottamatta monimuotoisuutta lisäävät toimenpiteet eivät ole olleet tarpeeksi houkuttelevia – Perinnebiotooppi-toimenpiteet eivät ole olleet tarpeeksi suosittuja. Perinnebiotooppien hoidon tuen ei pitäisi olla sidottu ympäristötuen saamisen ehtoihin – Avoimen viljelysmaiseman säilyminen liittyy olennaisesti ohjelman tukijärjestelmään ja maatalouden kannattavuuden säilymiseen Maaperä – Maaperän kunto liittyy vesistövaikutuksiin, ja nämä asiat yhdistyivät myös viljelijöiden valitsemissa toimenpiteissä Ilmastovaikutukset: – Ohjelmassa työkaluja rajoitetusti, eikä ilmastovaikutuksia seurata systemaattisesti. Rakenteellisia työkaluja yritys- ja hanketuissa (bioenergian tukeminen), jotka olleet suosittuja

11 Ympäristötuen kuhunkin osa- alueeseen vahvasti vaikuttavien valinnaisten ja erityistoimenpiteiden osuus ympäristötuen kokonaismäärästä kunnittain vuonna 2009

12 Havaintoja ohjelman ympäristövaikutuksista (2) Rakenne-, yritys- ja hanketuet: – Monilla näistä tukimuodoista on positiivisia ympäristövaikutuksia: koulutukset lisäävät ympäristötietoisuutta, investoinneilla on otettu käyttöön ympäristöä säästävää teknologiaa. Lisäksi toteutettu lukuisia ympäristöhankkeita. – Yritystuista ja hankkeista kerätty indikaattoritieto kertoo kuitenkin hankkeiden ympäristövaikuttavuudesta varsin rajoitetusti. Tiedonkeruujärjestelmää ja indikaattoristoa on syytä uudistaa. LFA: avoimen maiseman säilyminen, täydentäviin ehtoihin sitoutuminen Asenneilmapiiri – toiminnan maaseudulla katsotaan muuttuneen ympäristöystävällisemmäksi – Viljelijöiden tahtotila ympäristönsuojeluun ja kuormituksen pysäyttämiseen on myönteinen – Osa viljelijöistä on valmis nykyistä selvästi tiukempiinkin rajoituksiin esim. vesistökuormituksen kannalta kriittisissä kohteissa

13 Suosituksia Järjestelmän uudistaminen kaksiportaiseksi – Kohti parempaa profiloitumista järjestelmällä, jossa kattavuus varmistetaan ympäristönhoidon peruskorvauksella (nykyinen perustuki ilman lisätoimenpiteitä), ja tila- ja aluekohtaisiin tarpeisiin vastataan houkuttavilla ja vaikuttavilla ympäristönhoidon erityiskorvauksilla (nykyiset lisätoimenpiteet ja erityistuet) – Yksinkertaistaminen ja joustavoittaminen – Erilaisten tilojen erilaiset roolit ympäristövaikutusten synnyttämisessä – voisiko työnjako luoda tehokkuutta myös maatalouden ympäristövaikutuksissa? Nykyistä parempi alueellinen ja tilakohtainen kohdentaminen – Vaikuttavuus on suurin siellä, missä tarve on suurin – Tilakohtainen suunnittelu ja neuvonta – Alueellisten ohjelmien rooli? Ympäristöhaittojen estämisestä ympäristöhyötyjen tuottamiseen?  merkittävien ympäristöhyötyjen tuottamisesta korvaus. Ympäristötilojen synty?