Miksi maataloutta tuetaan?

Esitys aiheesta: "Miksi maataloutta tuetaan?"— Esityksen transkriptio:

1 Miksi maataloutta tuetaan?
osastopäällikkö Minna-Mari Kaila Maa- ja metsätalousministeriö Ruokaosasto

2 Ruokaturva tuo vakautta
Maapallolla odotetaan vuonna 2030 olevan 8,5 miljardia ihmistä => tarvitaan enemmän ruokaa. Miten taataan ruokaturva ja hyvä ravitsemus kasvavalle väestölle kestävällä tavalla. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sään ääri-ilmiöt. Osasta nykyhetken parhaista viljelymaista tulee viljelykelvottomia

3 Huoltovarmuuden tavoite
Tavoitteena on turvata: Kotimaisen alkutuotannon monipuolisuus Kotimaisen alkutuotannon riittävä laajuus Kotimaan elintarviketeollisuuden asema jalostajana

4

5 Suomen tavoitteet Turvaamme:
ruuan alkutuotannon ja jalostuksen Suomessa elintarvikkeiden turvallisuuden hyvän kuluttajasuojan eläinten hyvinvoinnin korkean tason peltojen, metsien ja vesien sekä kala- ja riistakantojen käytön kestävyyden siten, että myös tulevat sukupolvet voivat niistä nauttia

6 Suomen tavoitteet Suomi hyödyntää uusiutuvia luonnonvaroja vastuullisesti ja kilpailukykyisesti kansainvälisenä edelläkävijänä Suomalainen ruokaketju on kilpailukykyinen, vastaa kuluttajien tarpeisiin sekä toimii kansallisesti ja globaalisti vastuullisesti Elintarviketurvallisuus on Suomessa maailman huippuluokkaa

7 EU:n maatalouspolitiikan tavoitteet
Auttaa maanviljelijöitä tuottamaan riittävästi elintarvikkeita EU:n kuluttajien tarpeisiin Suojella ympäristöä, ilmastoa ja eläinten hyvinvointia Varmistaa elintarvikkeiden turvallisuus (esimerkiksi niiden jäljitettävyyden avulla) Suojella maanviljelijöitä hintojen epävakaudelta ja markkinakriiseiltä

8 EU:n maatalouspolitiikan tavoitteet
Auttaa maanviljelijöitä investoimaan tilojensa nykyaikaistamiseen Tukea maaseutuyhteisöjen elinvoimaisuutta monipuolistamalla niiden elinkeinoelämää Luoda ja säilyttää elintarviketeollisuuden työpaikkoja

9 Valtioneuvoston EU-vaikuttamisstrategia 2017
Suomi maksaa EU:lle jäsenmaksua nykyisin noin 1,7–1,9 miljardia euroa vuosittain. Myös tulevien rahoituskehysten sisältöön tulee vaikuttaa siten, että monimuotoisen maatalouden harjoittaminen kaikilla yhteisön alueilla on jatkossakin mahdollista. EU:ta saatavat tulot (maataloustukirahastosta ja maaseudun kehittämiseen) olivat 2016 tilinpäätöksen mukaan 934 milj. euroa (vrt. jäsenmaksu 1,7 mrd), joka on noin 2/3 kaikesta palautuvasta EU-rahoituksestamme.

10

11 EU:n maataloustuen rahoitus
Maatalousmenojen osuus EU:n budjetista on selvästi pienentynyt: enimmillään se oli 1970-luvulla 70 %, kun se nykyisin on noin 38 %. EU:n muut vastuut ovat laajentuneet Uudistuksilla on saatu aikaan kustannussäästöjä maatalouden määrärahat eivät ole reaalisesti kasvaneet, vaikka EU:hun on vuonna 2004 ja sen jälkeen liittynyt 13 uutta valtiota.

12 EU-rahoitteiset ja kansalliset tukielementit ovat riippuvaisia toisistaan
Kansallinen tuki täydentää EU:n tukia. Nämä tuet muodostavat perustan, johon kansalliset tuet on sovittu komission antamassa liikkumatilassa. Esimerkki tukitason yhteensovituksesta lihasonnien kasvatuksessa:

13 EU:n maatalouspolitiikan rahoitus
Yhteinen maatalouspolitiikka kaikkein integroitunein EU-politiikan ala. Sisämarkkinat toimivat maataloustuotteilla hyvin. Politiikan tavoitteet ja sisältö päätetään EU-tasolla, kansallinen liikkumavara rajattu. Myös säännöt tuista ja niiden rahoituksesta päätetään EU-tasolla (EU-asetukset, valtiontukisäännöt). Maatalouden suorat tuet ja markkinoiden tasapainottamiseen tähtäävät tuet kokonaan EU-rahoitteisia. Maaseudun kehittämistuet osarahoitteisia. Kansallisten tukien käyttömahdollisuudet rajallisia.

14 EU, US ja Kiina, kokonaismaataloustuki 2016 (TSE)
247 mrd. € Kiina US EU 91 mrd. € 112 mrd. € Lähde: OECD 2016

15 Rahoituskehyksessä ennalta kohdennettu, EU28

16 Suorat tuet tasoitettuna hehtaareille EU28 (€/ha)
OECD 2017

17 Täydennetään kansallisin varoin YMP:tä
Lähde: OECD 2017

18 Viljelijätuet ja tukien EU-osuudet 2016-2018 milj.€
2017 arvio 2018 arvio Eläinten hyvinvointikorvaukset 68 — valtion osuus 39 — EU:n osuus 29 Maa- ja puutarhatalouden kansallinen tuki 322 326 325 EU-tulotuki 532 535 525 Peltoalaperusteiset ympäristökorvaukset, luonnonmukainen tuotanto ja ei-tuotannolliset investoinnit yhteensä 278 290 291 161 168 169 117 122

19 Viljelijätuet ja tukien EU-osuudet 2016-2018 milj.€
2017 arvio 2018 arvio Luonnonhaittakorvaukset yhteensä 547 552 519 — valtion osuus 450 455 422 — EU:n osuus 97 Yhteensä viljelijätuet 1 747 1 771 1 728 972 988 955 775 783 773 — EU:n osuus, % 44 45

20 Yleistä maaseutuohjelmasta 2014-2020
Maaseutuohjelmat laaditaan parlamentin ja neuvoston sekä komission asetusten perusteella jäsenmaan tarpeiden ja strategian mukaisesti EU-osarahoitteisuus: EU +kansallinen rahoitus -> jos kansallista rahoitusta leikataan, jää myös EU-rahoitusta silloin saamatta Suomessa on Manner-Suomen ja Ahvenanmaan maaseutuohjelmat Komissio hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman Tarjolla on rahoitusta ja ratkaisuja viljelijöille ja muille maaseudun yrittäjille sekä asukkaille - tarinat eri puolilta Suomea kertovat, mikä kaikki on mahdollista - jotta voisimme hyvin

21 Maaseutuohjelman toimenpiteet ja rahoitus (EU+kansallinen yhteensä) *)
Toimenpide milj. euroa Koulutus ja tiedonvälitys Neuvonta Investoinnit fyysiseen omaisuuteen - josta kokonaan kansallinen lisärahoitus Tila- ja yritystoiminnan kehittäminen - josta kokonaan kansallinen lisärahoitus Maaseudun palvelujen ja kylien kehittäminen Ympäristökorvaukset Luonnonmukainen tuotanto Luonnonhaittakorvaukset - josta kokonaan kansallinen lisärahoitus Eläinten hyvinvointi Yhteistyö ja innovaatiot (sis. EIP) Leader Tekninen apu Yhteensä * Lisäksi yksityiset panostukset esim. investointeina ja talkootyönä

22 Kansallinen tuki Maa- ja puutarhatalouden kansallisen tuen tavoitteena on täydentää EU:n tukijärjestelmiä turvata maa- ja puutarhatalouden toimintaedellytyksiä turvata tuotannon kannattavuutta turvata maaseudun elinvoimaisuuden säilymistä. Ongelmana Suomessa sekä pohjoiset olosuhteet että yleinen korkea kustannustaso

23 Kansallinen tuki EU:n hyväksyntä on maksamisen edellytys
komissio on hyväksynyt Suomen erityiset pohjoiset olosuhteet vanhat ns. 141-tuet, joista oli paljon poliittista keskustelua, maksetaan nyt osana EU:n suorien tukien ja markkinajärjestelyasetuksen sallimia tukijärjestelmiä. Tärkein kansallisen tuen tukimuoto pohjoinen tuki noin 90 % koko tukimäärästä, perustuu Suomen liittymissopimuksen artiklaan 142. hyväksyntää myöntäessään komissio arvioi että tuet eivät aiheuta häiriöitä yhteismarkkinoissa

24 Kiitos!