Eduskunta Vilppu Talvitie hallitusneuvos MMM

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Leikkaukset koulutuksesta ja tutkimuksesta. Leikkaukset koulutukseen ja tutkimukseen tällä hallituskaudella Leikkauksia on tehty • laskennallisista valtionosuuksista,
Advertisements

Leena Kalin Metsätaloustarkastaja
Kirjailijoiden taloudellinen asema Suomessa , Lavaklubi, Kansallisteatteri, Helsinki Tutkimuspäällikkö Mikko Grönlund BID Innovaatiot ja.
Kiinteistöveroprojekti Tilanne: huhtikuu 2013
Kansainvälisten opiskelijoiden maahanmuutto Suomen näkökulmasta
Palkkatuki.
Metsänomistajan talvipäivä
Metsähallituksen toiminnan monipuoliset hyödyt yhteiskunnalle
Perintö- ja sukupolvenvaihdoksen verotuksen muutokset
Yritysverotuksen ajankohtaiskatsaus Perheyritysten liitto
Katja Mikkonen Kari Niklander
25/06/ Digi-demohakemukset. 2 Yleiskriteerit -kuuluuko hanke yleensä tuen piiriin, ts. kyseessä on kulttuuriin liittyvä sisältötuotantohanke; -ei.
METSÄTALOUDEN PÄÄOMATULOVEROTUS
METSÄTALOUDEN VEROILMOITUS
Maaseutuvirasto Varainhoito-osasto Tukien maksatusyksikkö
Juhani Karvonen, Soome Metsaselts
MAASEUDUN KEHITTÄMINEN Kirsi Viljanen, maa- ja metsätalousministeriö Joensuu.
Huomio vesiosuuskuntien kehitystarpeisiin Pellervon Kainuun seminaari Lakiasiainjohtaja, varatuomari Kari Lehto, Pellervo-Seura ry.
XXX yhteismetsä XXX:n YHTEISMETSÄ Tähän päiväys
HE 112/2013 Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi 2014 Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan asiantuntijakuuleminen Erityisasiantuntija.
Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2012
Osallistuminen sidosryhmien näkökulmasta -kysely metsäneuvostojen jäsenille Marjo Laitala.
Keski-Suomen ELY-keskus Juha S. Niemelä
Perustulo Mitä se maksaa?. Esitettyjä väitteitä Perustulo kaksinkertaistaa valtion menot Perustulo vie rahat hyvinvointipalveluista Perustulo pakottaa.
Kuolinpesän omistusjärjestelyt
Metsätilan sukupolvenvaihdos
Kansallinen digitaalinen kirjasto. 2 Kansallinen digitaalinen kirjasto –hankkeen tausta Kansalliset linjaukset velvoittavat kirjastojen, arkistojen ja.
Salaojateknikoiden neuvottelupäivät Hyvinkäällä Kehitysinsinööri Heikki Pajula, SYKE Ojitushankkeiden rahoitus.
YHTEISMETSÄ = HYVÄ JA TUOTTAVA METSÄNOMISTUSMUOTO www. metsakeskus
TULOSOHJAUKSEN JA TILIVELVOLLISUUDEN TILA Ylijohtaja Marjatta Kimmonen VTV
Kokemuksia yhteismetsistä
Muuttuva metsäverotus
Kuolinpesästä omaan omistukseen
MTK:n valtuuskunnan syyskokous Maaseutuyrittäjyyslinja.
Akava tyrmää vuorotteluvapaa- korvausten leikkaamisen
1 HE 116/2008 vp valtion talousarvioksi vuodelle 2009 (luku Energiapolitiikka) Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan työ- ja elinkeinojaosto
Minne menet kansalaisopisto? Helsinki Jyrki Sipilä Helsingin aikuisopisto.
YRITYSVEROTUS NYT JA TULEVAISUUDESSA
Verotuksen perusteet - Johdanto
Kansallinen tuki Pekka Pihamaa, MMM
Verotuksen perusteet VI, Osakeyhtiön varojenjaon verotus
Tornion kaupungin etsivä nuorisotyö
Itämeri –strategia ja toimenpideohjelmat - mitä uutta odotettavissa Itä-Suomen EAKR – toimenpideohjelman seurantakomitean kokous Kajaani, Neuvotteleva.
Metsävähennys Timo Hannonen Mhy Päijät-Häme.
1 SOSIAALINEN YRITYS. 2 Palkkatuki Palkkatukea voidaan maksaa sosiaaliselle yritykselle pitkäaikaistyöttömän tai vaikeasti työllistyvän palkkauskustannuksiin.
Yrittäjyys maaseudulla Kevät Maaseudun merkitys Maaseudun merkityksen uskotaan kasvavan tulevaisuudessa Maaseudun kehittämistä kannatetaan vahvasti.
Metsänomistajan verosuunnittelua
Toimeentulotuen menot 2011 Hannele Tanhua Toimeentulotuen menot / Hannele Tanhua1.
YHTEISKUNTA MAANOMISTAJANA- VOIKO VAIKUTTAA
Verotuksen perusteet II PO-tulot
Matkailun mahdollisuudet käyttöön! PAMin kärkiteemat kevät 2013.
Sininen Haapavesi Metsätalouden vesiensuojelu Ruokolahti
Suomalaisen yhteiskunnan juuria :
Verotuksen perusteet III, luovutusv.
Verotuksen perusteet - johdanto
Arvioverotus VML 27§.
Yksityisen elinkeinonharjoittajan tuloverotus Verohallinto.
Verotuksen perusteet II Tuloverotuksen perusteet ja ansiotuloverotus Apulaisprof. Tomi Viitala.
Tietohallintolaki Hannele Kerola Lainsäädäntöneuvos.
Metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Kari Pilhjerta
Aulis Kuusela Maaseutuvirasto
Yritysverotus – Vapaan oman pääoman rahaston varojenjako verotuksessa
Oikeudenmukaista ja älykästä liikennettä selvittävä työryhmä
SPV- ja metsätalouden kannattavuus
ERI YRITYSMUOTOJEN VEROTUS OMISTAJAN KANNALTA
Vero-osion rakenne 1. lähiopetustunti 2. etänä 3. lähiopetustunti
Vero-osion rakenne 1. lähiopetustunti 2. etänä 3. lähiopetustunti
Verokannat - tarkennus
Yhteismetsien yhteiskunnallinen merkitys
Liittyminen olemassa olevaan yhteismetsään, Yhteismetsien yhdistyminen, yhteismetsän purkaminen Suomen Yhteismetsäpäivät 2019, Oulu Kari Tuppurainen.
Esityksen transkriptio:

16.2.2012 Eduskunta Vilppu Talvitie hallitusneuvos MMM Yhteismetsien verotus Metsäpolitiikan uusi suunta – Metsäseminaari kansanedustajille ja päättäjille 16.2.2012 Eduskunta Vilppu Talvitie hallitusneuvos MMM

Yhteismetsät Suomessa kiinteistöjen yhteinen alue, joka on tarkoitettu suunnitelmallisen kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi luonteeltaan yksityismaata, ei julkisoikeudellista luonnetta tai velvoitteita metsätalouden harjoittamista varten luotu metsien yhteisomistusmuoto, joka on itsenäinen oikeushenkilö Yhteismetsiä on Suomessa noin 230 kpl. Kokonaispinta-ala on n. 560 000 ha.    Vuonna 2011 perustettiin 42 uutta yhteismetsää ja tavoite vuodelle 2012 on 50 uutta yhteismetsää. Yhteismetsien vuotuinen hakkuusuunnite on noin 800 000 m3. Osakkaita yhteismetsissä noin 20 000.

Yhteismetsien merkitys Erinomainen metsätalouden harjoittamismuoto: suunnitelmallisuuden vuoksi metsiä hakataan säännöllisesti - ei hoitorästejä. Hallitusohjelman tavoitteena vauhdittaa metsätilojen omistusjärjestelyitä ja yhteismetsälainsäädännön käyttöä. Yhteismetsät eräs tärkeimmistä keinoista parantaa metsien omistusrakennetta ja kasvattaa tilakokoa. Kansallisessa metsäohjelmassa yhteismetsien perustaminen ja olemassa olevien laajeneminen on todettu tärkeänä keinona metsätilojen pirstoutumisen ehkäisyssä, metsätalouden aktiivisuuden ja kannattavuuden parantamisessa sekä teollisuuden puuhuollon parantamisessa.

Yhteismetsien verotuksen pääperiaatteet Yhteismetsä on yhteisetuus, jota verotetaan erillisenä verovelvollisena. Yhteismetsän tuloveroprosentti 28% 1.1.2012 alkaen Pääomatuloveroa 30%/32% alhaisempi ja eriytynyt yhteisöveroprosentista 24,5%. Yhteismetsän osakkaan veronalaisena tulona ei pidetä hänen saamaansa osuutta yhteismetsän tulosta. Metsävähennysoikeus ja mahdollisuus meno- ja tuhovarauksen tekemiseen.

Yhteismetsien verotuksen muutokset: de minimis -tuki De minimis –tuki on komission asetuksessa tarkoitettua vähämerkityksistä tukea, jonka määrä ei saa ylittää 200 000 euron määrää verovuoden ja kahden edellisen verovuoden aikana. De minimis –tueksi katsotaan 1.1.2012 tuloverolain mukaan yhteisetuuksille pääomatulon tuloveroprosenttia ja pääomatulon korotettua tuloveroprosenttia alhaisemman verokannan muodossa myönnettävä tuki metsävähennys muut de minimis –tuet, joita mm. maatalouden tuissa Säännös voimassa määräaikaisena 31 päivään joulukuuta 2012 ja sitä sovelletaan vuodelta 2012 toimitettavassa verotuksessa. De minimis -tukiraja ylittyy ainakin 30 yhteismetsällä Vaarana isojen yhteismetsien pilkkominen pienemmiksi kokonaisuuksiksi – sääntely voidaan kiertää metsäpoliittisia tavoitteiden vastaisella kehityksellä

Yhteismetsien verotuksen muutokset: de minimis -tuki Valtiovarainvaliokunta edellytti jo vuonna 2008, että metsävähennyksen poistaminen de minimis -sääntelyn piiristä tulee selvittää. Valiokunta edellytti myös 2011 de minimis –sääntelyn käymistä läpi komission kanssa. MMM katsoo, että metsävähennys ei ole de minimis –tukea Kyse ei ole tuesta vaan tavasta ottaa huomioon puuston hankintameno. Valtaosa, n. 90%, metsämaan hankintamenosta on puuston arvoa. Metsävähennysoikeutta muodostuu vain 60% metsän hankintamenosta, vaikka yleisen verojärjestelmän mukaan koko hyödykkeen hankintameno on vähennyskelpoinen. Yhteismetsien yksityismetsänomistajaa alhaisempaa tuloverokantaa ei MMM:n näkemyksen mukaan tulisi katsoa de minimis –tueksi Vertaaminen muihin verovelvollisryhmiin ja määrittäminen tueksi suhteessa yksityisiin metsänomistajiin ja kuolinpesiin ei riitä tuen perusteeksi – kyse omasta verovelvollisryhmästä, yhteisetuudesta. Verokantaedun taloudellinen merkitys valtiolle vain n. 0,5 miljoonaa euroa.

Yhteenveto Uusien yhteismetsien muodostaminen tai vanhojen laajeneminen hyvä keino tilusrakenteen parantamiseksi Verotus voimakas ohjauskeino Yhteismetsien tunnettuuden parantaminen metsänomistajien keskuudessa Yhteismetsään liittyminen/uuden perustaminen on metsänomistajalle iso päätös, jolla on pitkäaikaiset vaikutukset. Päätöksen tekemistä vaikeuttavat määräaikaiset ja epämääräiset verosäännökset. De minimis –tukien seurantaan ei ole järjestelmää/rekisteriä ->De minimis –kysymys ratkaistava! Veroratkaisujen tulisi tukea hallitusohjelman ja Kansallisen metsäohjelman tavoitteita yhteismetsien laajenemiseksi. Nyt vaikutukset päinvastaiseen suuntaan