Erätalouden kaupalliset toimintamallit valtion mailla, 8§-alue Susanna Keskinarkaus Anne Matilainen, Sami Kurki 21.3.2010 Ruralia-instituutti Ruralia Institute Ruralia-institutet

Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Seinäjoki edistää maaseudun elinkeinoja ja elinolosuhteita tutkimus, opetus, kehittäminen ja koulutus sekä yhteiskunnallinen vuorovaikutus ja yhteistyö luonnonvarat, elintarvikkeet, maaseutu ja yhteiskunta, yrittäjyys, luomu ja osuustoiminta yksiköt Mikkelissä ja Seinäjoella työntekijöitä noin 80

Tausta Tehdä perusselvitys niistä metsästyksen kaupallisista toimintamalleista, joita on tällä hetkellä käytössä valtion mailla. kuvaus taloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta näkökulmasta: pienriista, hirvi ja karhu Väestökehityksen vaikutus paikalliseen metsästyspaineeseen yhdistämällä kunnittaiset ennusteet metsästäjärekisterin tietoihin Aluetaloudellisia vaikutuksia REGFIN –malli

Aineisto Haastattelut metsästyksen toimijoiden ja asiantuntijoiden kanssa: 34 haastattelua, 39 haastateltua metsästysmatkailuun liittyviä muita keskusteluja 18 kpl ja 99 henkeä Lupametsästäjäkysely pyyntö sähköpostitse 658 Metsähallituksen suosituimmilla alueilla kahden ensimmäisen viikon aikana metsästäneille n=314 kpl puhelut 50 kpl Yrittäjäkysely postitse 132 metsästysmatkailijoita palvelevalle yritykselle muistutus sähköpostitse 117 -> puhelut n=33 kpl Tutkimusta tukeva muu aineisto: referenssiryhmä NorthHunt metsästysmatkailun sosiaalisen kestävyyden tutkimus taloudellinen merkitys

Valtion maiden metsästysmatkailun toimintamallit Kaupallisen erätalouden toimintamallit toimijat markkinointi asiakkaat maksut tuotteet palveluintensiivisyys hyödyn jakautuminen metsästysluvat, jälkimarkkinat

Arviolta 30 – 50 metsästysmahdollisuutta myyvää seuraa 8-alueella Toimijat Yritykset Seurat Koko Suomessa on noin 200 metsästys-mahdollisuutta markkinoivaa yritystä: 8-alueella noin 120 suurin osa tarjoaa majoitusta metsästäjille osa on tuotteistanut metsästyksen palveluvalikoimaansa ja tarjoavat mm. opaspalveluita Arviolta 30 – 50 metsästysmahdollisuutta myyvää seuraa 8-alueella ottavat asiakkaita hirvijahtiin myös valtion maille pienriistanmetsästystä myydään seuran yksityismaille

Markkinointi & Asiakkaat suusta suuhun internet lehti-ilmoitukset Asiakkaat sekä kotimaisia että ulkomaisia

Toimintamallit Hirvi: 4 toimintamallia Pienriista: 2 toimintamallia valtion maat ja yksityismaat usein yhdessä Yritykset myyvät yhteistyössä seurojen kanssa Seurat myyvät yhteistyössä yrityksen kanssa Seurat toimivat yksin asiakkaat otetaan mukaan hirviporukan jahtiin Yritykset myyvät yksin asiakkaille haetaan oma alueosoitus ja kaatoluvat Pienriista: 2 toimintamallia Asiakkaat ostavat itse luvan Villi Pohjolalta Yritys hankkii asiakkailleen luvat Villi Pohjolalta Karhu: 2 toimintamallia Myydään karhukontaktia Metsästetään myös hirvijahdin yhteydessä

Hirvi

teoreettinen 8-alueella Hirvi: Toimintamallit Yritykset myyvät yhteistyössä seurojen kanssa 1: Seurat myyvät yhteistyössä yrityksen kanssa 2: Seurat toimivat yksin 3: 4: Yritykset myyvät yksin 100% valtion maalla teoreettinen 8-alueella yleisin malli seura ali-hankkii matkailu-palvelut seura hoitaa itse kaiken yrityksellä useitakin seuroja Itse lupaa ei ole kaupallistettu missään mallissa MUTTA lupaa ei saa ilman palvelua eli hirvenmetsästys on tuotteistettu niin, että metsästysmahdollisuus on kytketty palveluun.

Hirvi: hinnan muodostumisen elementit tätä ei jälleenmyydä vaan asiakkaalle maksetaan oikeus osallistua seuran jahtiin metsästys-oikeus 42 euroa  päivämaksu palvelumaksu siitä, että asiakas otetaan mukaan tapahtumaan sekä korvaus palveluista (kuljetukset, ruuat jne) 50 – 350 € (seurueen) hirven ampumisesta 40 – 2000 € kaatomaksu trofee-maksu trofeen saamisesta (ja valmisttelusta) 100 - 1000 € jäljitysmaksu haavoittuneen eläimen 0 – 500 € Hirvenmetsästysmahdollisuuden mahdolliset hintakomponentit poislukien matkailulliset kulut kuten sauna ja matkat. Majoitus saattaa joissain tapauksissa sisältyä hintaan.

Tuote: hirvi - sosiaalinen kestävyys seuran kanssa yhteistyössä yritys toimii yksin Ei nähdä tuomittavana koska seurat käyttävät rahat yhteiseen toimintaan Lihat jäävät seuralle Asiakkaan kaatama hirvi tulee seuran ”kiintiöstä” Hirveä pidetään pyyntiluvan saamisen jälkeen seuran hirvenä Hirven ”pystyyn” myyntiä pidetään jälleenmyyntinä Asiakas on seurueen mukana eikä omin päin Sosiaalisesti kestämätöntä vapaan metsästysoikeuden alueella yritys kilpailisi sekä paikallisten metsästäjien että ulkopuolisten, omatoimisten seurueiden kanssa samoista alueista ja luvista Malli on käytössä 8-alueen ulkopuolella

Kaupallisen hirvenmetsästyksen ongelmakohdat Ilman hirvilupaa jääviä seurueita toistaiseksi vähän, mutta paineen koettiin olevan kasvussa ulkopuolisia seurueita ei ole kuultu tässä selvityksessä tämä ryhmä todennäköisesti vastustaa kaupallisia järjestelyitä Metsästyksen järjestelyistä vastaavat asiantuntijat ovat ristiriitaisten vaatimusten edessä yrittäessään toteuttaa lain kirjainta ja joustavia järjestelyitä

Missä ongelma: lait ja säädökset Metsästyslaki Ei ongelmaa ainoastaan oikeudenmukaisuus johtuen lain kirjaimesta: ”Jos jollakin valtion alueella on tarpeen rajoittaa lupien määrää, lupia myönnettäessä etusijalle on asetettava sellaiset metsästäjät, joilla muutoin ei olisi kohtuullista metsästysmahdollisuutta” mutta mahdollista ostaa myöhemminkin: ”...tarkoitettu vain satunnaisten vieraiden tai avustavien koiramiesten käyttöön. Varsinaiset seurueen jäsenet tulee aina ilmoittaa luvanhaun yhteydessä.” Kappale ei suoranaisesti koske kaupallisia järjestelyjä koska asiakkaat voivat olla sellaisia, joilla ei ole muuta metsästysmahdollisuuta Hirvilupa ensisijaisesti ampujalistassa nimetylle seurueelle

Onko muutostarvetta? Ristiriita lain kirjaimen ja käytännön välillä Lain edellyttämistä luvista huolehditaan eli toiminta on teknisesti laillista Ongelmia aiheuttaa enemmän vaikeasti touteutettava ja tulkinnanvarainen laki kuin hirvenmetsästyksen kaupalliset käytännöt Lakitekstiongelma ei suoranaisesti liity kaupalliseen metsästykseen koska säädöstä ei valvota minkään ryhmän kohdalla

Johtopäätökset hirveä koskien Kaupallisen toiminnan kieltäminen veisi sen todennäköisesti maan alle: valtiolta jäisi saamatta 42 euron metsästysoikeusmaksu ja tieto siitä, ketkä hirvimetsillä kulkevat toiminnan väitettäisiin rajoittuvan yksityismaihin asiakkaan ja vieraan välisen rajanvedon valvominen olisi mahdotonta Asiakkaiden kieltäminen seurueissa pakottaisi yritykset hakemaan asiakkailleen omaa hirvenmetsästysaluetta ja kaatolupia sosiaalisesti kestämätöntä 8-alueella koska tällöin kaupallinen toiminta kilpailee paikallisten kanssa samasta hirvisaaliista ja seurat jäisivät ilman hyötyä! Asiakasseurueita olisi vaivatonta muodostaa ulkomaisistakin metsästäjistä, joilla ei ole muuta metsästysmahdollisuutta paikallisen vastustuksen voidaan odottaa olevan suurta RHP kommentti: eivät anna. Sana ”paikallinen” laissa

pienriista

Asiakkaat ostavat luvat Villi Pohjolalta 1: Pienriista Asiakkaat ostavat luvat Villi Pohjolalta 1: Asiakkaille ostetaan lupa Villi Pohjolalta 2:

Yritykset myyvät oheispalveluita: majoitus, ruoka, ohjelma, opastus Pienriista: hinnan muodostumisen elementit (pimeää jälleen-myyntiä ei tullut ilmi) lupa majoitus ruoka ohjelma Yritykset myyvät oheispalveluita: majoitus, ruoka, ohjelma, opastus

Pienriistasaaliista kilpailevat toimijat Paikalliset metsästäjät eivät välitä, kenelle luvat menevät, kunhan ei vaikuta heidän metsästysmahdollisuuksiinsa yrittäjien kautta tuleviin suhtaudutaan jopa positiivisemmin Lupa-metsästäjät metsästysmatkailuyrittäjyyden kannattajia metsästysmatkailuyrittäjyyden vastustajia Yrittäjät toivovat osuutta luvista, jotta voivat myydä metsästysmatkailupalveluja pakettina Pienriistasaaliista kilpailevat toimijat

Lupametsästäjien näkemyksiä lupakäytännöstä 1=täysin eri mieltä, 6=täysin samaa mieltä

Lupametsästäjien näkemyksiä lupakäytännöstä: yrittäjäkiintiön salliminen 54,8 % 39,7 % Nähdään mustavalkoisesti kannatettavana tai vastustettavana asiana peilaavat aiempaan järjestelmään peilaavat omiin metsätysmahdollisuuksiinsa Puolustajat vetoavat alueen elinkeinomahdollisuuksiin näkevät järjestelmän helpottavan omia lomasuunnitelmiaan Vastustajat katsovat lupien olevan suoraan pois omatoimimetsästäjiltä pelkäävät mökkihintojen ja metsästyslupien kallistumista kantoivat huolta riistakantojen kestävyydestä olettavat ”kaikenmaailman liikkujien” ja ruuhkan lisääntyvän

Lupametsästäjien näkemyksiä metsästysmatkailusta 1=täysin eri mieltä, 6=täysin samaa mieltä

Lupametsästäjien näkemyksiä metsästysmatkailusta: ”kytkykauppa” 58,4 % Metsästysmatkailuyrityksillä tulee olla mahdollisuus kytkeä metsästylupa pakettiinsa myös valtion maalla Ristiriitaisia näkemyksiä: pakettien tulisi olla halpoja lupia pitäisi myydä kaikille yrittäjille lupa mökin kanssa Palvelee vanhoja ja taidottomia metsästäjiä On asiakasystävällisempää Mahdollistaisi suunnittelun Pelkona: yrittäjien kautta luvat menevät ”rikkaille turisteille”

Miksi kriisiytyy? Ongelmana Metsähallituslain tulkinta, jonka mukaan viranomaispäätöksiä ei voi siirtää yrityksille Lupametsästäjät ihmettelevät miksei lakia noudateta, eli luvansaannissa ei katsota onko muuta metsästysmahdollisuutta

Missä ongelma: pienriista Pienriistaluvat On ongelma: yritykset haluavat osan luvista lupametsästäjät omatoimiset haluavat säilyttää nykyisen järjestelmän itsensä asiakkaaksi ennustavat haluavat edistää yrittäjyyttä

Missä ongelma: lait ja säädökset Metsästyslaki Ei ongelmaa ainoastaan oikeudenmukaisuus johtuen lain kirjaimesta: ”Jos jollakin valtion alueella on tarpeen rajoittaa lupien määrää, lupia myönnettäessä etusijalle on asetettava sellaiset metsästäjät, joilla muutoin ei olisi kohtuullista metsästysmahdollisuutta” Kappale ei suoranaisesti koske kaupallisia järjestelyjä koska asiakkaat voivat olla sellaisia, joilla ei ole muuta metsästysmahdollisuuta Metsähallituslaki lupapäätökset viranomaispäätöksiä

paikallisten metsästäjien määrän muutos

Koko 8§ paikallisten metsästäjien määrä

8§-alueen mies- ja naismetsästäjien osuus väestöstä

Metsästäjämäärän muutos P-Pohjanmaan vapaan metsästysoikeuden kunnissa Kuusamo, Pudasjärvi, Taivalkoski  muutos -25 %

metsästys-matkailun alue-taloudelliset vaikutukset esimerkkinä itä-lapin seutukunta

Aineisto ja menetelmät Lupametsästäjäkysely lupametsästäjien rahankäytöstä pyyntö sähköpostitse 658 Metsähallituksen suosituimmilla alueilla kahden ensimmäisen viikon aikana metsästäneille n=314 kpl (Itä-Lapissa käyneet, n=90) puhelut 50 kpl Yrittäjäkysely postitse 132 metsästysmatkailijoita palvelevalle yritykselle muistutus sähköpostitse 117 -> puhelut n=33 kpl Luotu tyyppiyritykset alhaisen ja korkean jalostustason yrityksille, joita käytetty REGFIN-mallissa esimerkkeinä Lupamäärät, kesto ja hinnat: Metsähallituksen tietokannat

Aluetaloudelliset vaikutukset: suoran kulutuksen jakautuminen Lupametsästäjät (n= 90), kulutus maakunnan alueella/reissu: Majoitus: 219,96 €/hlö Kuljetuskustannukset: 140,24 € /hlö Ruoka- ja vähittäistavarat: 150 €/hlö Kahvila- ja ravintolapalvelut: 50 €/hlö Metsästyspalvelut: 60 €/hlö Muut ohjelmapalvelut: 10€/hlö Muut ostot ja matkamuistot: 50 €/hlö Keskimääräinen viipymä 5 pv Ryhmän koko, ka 3,26 hlö:ä Keskimääräinen matka metsästysalueelle: 710 km (120-1200 km)

High Ryhmäkoko: 2-6 henkilöä Saapumispäivä: Saapuminen ja tervetulokahvit Majoitus kahden hengen huoneissa. Opastus ja valmistautuminen jahtiin Illan metsästys Illallinen Sauna, iltapala ja nukkumaanmeno Päivä II Aamun metsästys kyttäysjahtina alkaen 05.30 Aamupala 09.30 Tauko. omatoiminen onki/virvelikalastus mahdollista Lounas klo 13.00 Iltapäivä jahti Kahvitauko ja välipala Illan metsästys kyttäysjahtina Päivällinen n. klo 21.00 Sauna ja nukkumaanmeno Lähtöpäivä Aamun metsästys kyttäysjahtina alkaen 05.30 Aamupala klo 9.00 Kotiin lähtö klo 10.30 Paketin hinta: 410 eur/ henkilö. Hinta sisältää ALV:n. Low Palvelut: metsästystä

Aluetaloudelliset vaikutukset: suoran kulutuksen jakautuminen Low kulutus High kulutus Yritykselle maksettu osuus 225 €/hlö (sis. majoitus, osuus ruokailuista, yht. 50 €/pv) Kuljetuskustannukset: 126 € /hlö Ruoka- ja vähittäistavarat: 67,5 €/hlö Kahvila- ja ravintolapalvelut: 45 €/hlö Metsästyspalvelut: 54 €/hlö Muut ohjelmapalvelut: 9 €/hlö Muut ostot ja matkamuistot: 45 €/hlö Viipymä: 4,5 pv Yritykselle maksettu osuus 870 €/reissu (sis. majoitus, ruokailut, maastokuljetukset, metsästys- ja muut ohjelmapalvelut) Kuljetuskustannukset: 84,14 € /hlö Kahvila- ja ravintolapalvelut: 30 €/hlö Muut ostot ja matkamuistot: 30 €/hlö Viipymä: 3 pv

Aluetaloudelliset vaikutukset: suora kulutus Itä-Lapin seutukunta 3490 lupametsästäjää ja 12 yritystä (joista 8 matalan jalostusasteen ”low” ja 4 korkean jalostusasteen ”high”) Lupametsästäjät kuluttivat kohdealueella noin 680 euroa per reissu -> 138 €/pvä ”Low”-yritysten asiakkaat kuluttivat 570 euroa per reissu  127 €/pvä ”High”-yritysten asiakkaat kuluttivat 1015 euroa per reissu  338 €/pvä

Aluetaloudellisten vaikutusten nykytila (2008): suora, välillinen ja aiheutettu vaikutus Lupametsästäjät kuluttivat alueella noin 2,4 miljoonaa euroa vuodessa, kokonaisvaikutukseksi aluetaloudelle muodostui 4,97 miljoonaa euroa Lupametsästäjien alueelle tuoma 1 € tuo alueelle yhteensä 2,1 €. ”Low”-yritysten asiakkaat kuluttivat alueella noin 177 000 euroa vuodessa, kokonaisvaikutuksena aluetaloudelle 424 000 euroa ”Low”-yritysten asiakkaiden alueelle tuoma 1 € tuo alueelle yhteensä 2,4 € ”High”-yritysten asiakkaat kuluttivat alueella noin 169 000 euroa vuodessa, kokonaisvaikutuksena aluetaloudelle 472 000 euroa ”High”-yritysten asiakkaiden alueelle tuoma 1 € tuo alueelle yhteensä 2,8 €. Laskettu RegFin-mallilla huomioi suoran vaikutuksen lisäksi kokonaistaloudellisen vaikutuksen

Alustavia johtopäätöksiä Metsästysmatkailun taloudellinen vaikuttavuus merkittävä jo tällä hetkellä, johtuen lupametsästäjien määrästä Aluetaloudellisesti ajatellen korkeatasoisten yritysten kautta Itä-Lappiin tuodut eurot kertaantuvat paremmin kuin lupametsästäjien kautta tulleet eurot Metsästysmatkailija yhden pienriistan metsästysluvan suora vaikutus yhden pienriistan metsästysluvan kerryttämä aluetaloudellinen kokonaisvaikutus lupien/asiakkaiden määrä/vuosi, kpl Itsenäinen lupametsästäjä 680 € 1424 € 3490 alhaisen palvelutason yritys 582 € 1395 € 304 korkean palvelutason yritys 845 € 2360 € 200

NorthHunt selvittää metsästysmatkailun kehittymismahdollisuuksia pohjoisilla syrjäseuduilla ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys 2008-2010 Suomi, Ruotsi, Islanti, Skotlanti ja Kanada osa Northern Periphery –ohjelmaa (NPP), jonka tavoitteena on syrjäisten seutujen kilpailukyvyn vahvistaminen sekä luonnon resurssien kestävä käyttö http://www.north-hunt.org/fi/

Kysymyksiä? Toimintamallit Pienriista, lupajärjestelmä hirvi pienriista Pienriista, lupajärjestelmä paikalliset lupametsästäjät yritykset Aluetaloudelliset vaikutukset Paikallisten metsästäjien määrän muutos Muuta

Kiitos Susanna Keskinarkaus Anne Matilainen Sami Kurki Hannu Törmä Hanna Kasari http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Julkaisuja18.pdf