K ESTÄVÄ METSÄSTYSMATKAILU S OSIAALINEN KESTÄVYYS.

Esitys aiheesta: "K ESTÄVÄ METSÄSTYSMATKAILU S OSIAALINEN KESTÄVYYS."— Esityksen transkriptio:

1 K ESTÄVÄ METSÄSTYSMATKAILU S OSIAALINEN KESTÄVYYS

2 K ESTÄVYYDEN NÄKÖKULMAT taloudellinen sosiaalinen ekologinen vahva usko riistalaskentoihin kenen kannalta? vaikea mitata

3 S UOMEN AVAINTOIMIJAT • Metsästysmatkailuyritykset • Maanomistajat – yksityiset – valtio • Metsästäjät – paikalliset – lupametsästäjät • itsenäiset • yritysten asiakkaat • Päättäjät

4 S UOMI : MUITA HUOMIOITAVIA RYHMIÄ • Paikalliset ihmiset • Saamelaiset • Luonnonsuojelujärjestöt • Muut matkailijat • Muut luonnon virkistyskäyttäjät • Media, yleinen mielipide • Kansainväliset matkanjärjestäjät ja turistit

5 S UOMI : YRITTÄJIEN NÄKEMYKSIÄ • Metsästysmatkailu – elinkeinotoimintaa, jossa metsästys on yksi osa tuotetta ja metsästyslupa on tuotannontekijä – tuo maaseudulle tuloja – ylläpitää syrjäseutujen palveluja ja infrastruktuuria – luo elinkeinoja ja työpaikkoja

6 S UOMI : ALAN YRITTÄJIEN HAASTEITA • Metsästysmaiden löytäminen • Metsästyslupien saaminen valtion maille – Metsähallituslain muutoksen jälkeen 2005 jälleenmyyntioikeus yksin Villillä Pohjolalla • Riistakannan vaihteluihin varautuminen • Suhteet paikallisten metsästysseurojen kanssa

7 P ÄÄTTÄJIEN NÄKEMYKSIÄ • Virkistysmetsästys priorisoitava • Metsästysmatkailua arvioitava suhteessa muihin elinkeinovaihtoehtoihin • Innovatiiviset tuotteet positiivinen asia • Julkinen mielipide on herkkä

8 M ETSÄSTÄJIEN NÄKEMYKSIÄ • Paikalliset metsästäjät ML 8 §:n alueella tähdentävät ensisijaista metsästysoikeuttaan: kunhan tähän ei puututa, ei ole tärkeää kuka ylimääräisen riistan metsästää • Lupametsästäjät jakautuvat kahtia – asiakkaisiin (kannattavat yrityslupia) – itsenäisiin (vastustavat yrityslupia)

9 M AANOMISTAJIEN NÄKEMYKSIÄ • Metsästysoikeus annetaan yleensä metsästysseuralle • Peräävät oikeudenmukaista hyödynjakoa, jos metsästys muuttuu tuottavaksi liiketoiminnaksi

10 S UOMI – SOSIAALINEN KESTÄVYYS : M ETSÄSTYSMATKAILUSSA POSITIIVISTA • paikalliset kokevat ylpeyttä omasta alueestaan kun huomavaat muidenkin haluavan sinne • paikalliset metsästäjät arvostavat omia harrastusmahdollisuuksiaan kun huomaavat muiden maksavan niistä merkittäviä summia • mahdollistaa kulttuurillisen oppimisen, kielitaidon kehittymisen ja erilaisten metsästysmenetelmien ymmärtämisen

11 S UOMI – SOSIAALINEN KESTÄVYYS : M ETSÄSTYSMATKAILUSSA POSITIIVISTA • mahdollistaa metsästysharrastuksen sellaisille, joilla metsästysmaat eivät ole asuinpaikan vieressä • tuo paikalliset yhteen matkailupalvelujen tuottamisen kautta • elävöittää syrjäseutuja, pitää maaseudun asuttuna • osoittaa nuorille, että maaseudulla on elinkeinomahdollisuuksia

12 S UOMI – SOSIAALINEN KESTÄVYYS : M ETSÄSTYSMATKAILUSSA POSITIIVISTA • ylläpitää palveluja syrjäsuduilla • verkottaa yrittäjiä

13 S UOMI – SOSIAALINEN KESTÄVYYS : M ETSÄSTYSMATKAILUSSA NEGATIIVISTA • Pelätään, että – epäeettisen metsästys lisääntyy – metsästysseurojen toiminta kriisiytyy • toimivat vapaaehtoispohjalta eivätkä matkailutoimijoina* • riitoja liittyen metsästysjärjestelyihin ja sisäisiin sääntöihin** – yleisen mielipide muuttu metsästyksenvastaiseksi – luonnonsuojelujärjestöt vastustavat kehitystä

14 S UOMI – SOSIAALINEN KESTÄVYYS : M ETSÄSTYSMATKAILUSSA NEGATIIVISTA • Tunnetaan – kateutta metsästysmatkailuyrittäjien menestystä kohtaan • maat ja saalis asiakkaille – että turistien metsästysmahdollisuus on pois virkistysmetsästäjiltä – vastustusta muutosta ja muualta tulevia kohtaan

15 S UOMI – N ÄKEMYKSIÄ EKOLOGISESTA KESTÄVYYDESTÄ • Riistalaskennoista on saatava luotettavaa tietoa • Metsästyksen tulee – perustua luonnon riistakantoihin – olla ekologisesti kestävää – keskittyä elämykseen eikä trofeen – noudattaa eettisen metsästyksen periaatteita • Saalistakuuta ei voida antaa • Metsästysalueita riittää – haasteena alueiden hajaantuminen

16 S UOMI – N ÄKEMYKSIÄ EKOLOGISESTA KESTÄVYYDESTÄ • Tiettyä kannanhoitoa on toteutettava joka tapauksessa – hirvikannan harvennus • Yrittäjien kautta tapahtuva metsästysmatkailu pitää metsästäjät kontrollissa • Metsästysmatkailu ei aiheuta kannanvaihteluita – Haastateltavat pohtivat, miten kannanvaihtelut vaikuttavat yritystoimintaan – Huoli ilmastonmuutoksen ja hakkuiden vaikutuksista riistakantoihin

17 S UOMI – TALOUDELLINEN KESTÄVYYS : METSÄSTYSMATKAILUSSA POSITIIVISTA • Syrjäseudulle työpaikkoja ja elinkeinomahdollisuuksia • Tuloja yrittäjille ja metsästysseuroille – liha jää paikallisten käyttöön • Aluetaloudelliset vaikutukset – lisääntynyt turismi alueella – lisääntynyt kysyntä muillekin palveluille – lisää investointeja

18 S UOMI – TALOUDELLINEN KESTÄVYYS : METSÄSTYSMATKAILUSSA POSITIIVISTA • Matkailutulot jakautuvat keskusten lisäksi myös syrjäseuduille – alueiden välinen epätasa-arvo vähenee • Jatkaa matkailusesonkia syksyyn • Nostaa metsästysluvan jalostusarvoa

19 S UOMI – TALOUDELLINEN KESTÄVYYS : METSÄSTYSMATKAILUSSA NEGATIIVISTA • Metsästysmaan vuokran nousu • Taloudellinen epävarmuus – riistakantojen vaihtelusta johtuen • Metsästyslupien kallistuminen • Uhkana, että epäeettisesti toimivat yritykset pilaavat koko alan maineen – pienellä, herkällä sektorilla muutamallakin toimijalla suuri imagovalta

20 S UOMI • Sidosryhmät korostivat seuraavien asioiden huomioimista: – Metsästysmatkailu ei saa tuhota suomalaista metsästyskulttuuria – Tuotteiden on perustuttava luonnon riistakantoihin ja korostettava perinteitä kuten luonnon kokeminen, yhdessä tekeminen ja riistan kunnioittaminen

21 S UOMI • Sektorin kehityksen toivottiin painottuvan – Pienimuotoisten, korkealaatuisten tuotteiden kehittämiseen – Elämysten markkinointiin