Rakennusten katselmusmenettely Menettelytavat vaativan rakennushankkeen turvallisuuden varmistamiseksi Rakennusten katselmusmenettely Sortumavaara-seminaari 5.5.2011 Gunnar Åström DI, tekninen johtaja Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

Sisältö: Mikä on rakenteellisen turvallisuuden tila? Miten rakenteellinen turvallisuus syntyy? Mitä pitäisi kehittää? Mitä katselmusmenettely voisi olla?

Tilanne Kattosortumia tapahtui lisääntyvässä määrin v. 2001 – 2003 V. 2010 ja 2011 n. 100 lumen aiheuttamaa sortumaa tai vaaratilannetta! –> rakentamisprosessi ei toimi riittävän hyvin!! 2002 Ympäristöministeriö Enestam: ”nollatoleranssivaatimus” 2002 Rakenteellisen turvallisuuden johtoryhmä perustettiin (alan organisaatiot, YM) Tapani Mäkikyrö, selvitysmies: Rakenteellisen turvallisuuden varmistaminen (2004) RakMK A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus (2006) -> ”rakenteellisen turvallisuuden erityismenettely” RIL-soveltamisohje: RIL 241-2007 Rakenteellisen turvallisuuden varmistaminen Alan järjestöjen toimenpiteet (RT, Rakli, Kuntaliitto, ym.)

Rakenteellinen turvallisuus syntyy, kun hankeprosessin laatu kunnossa (oikeat toimenpiteet) rakennuttaja todella hoitaa lain mukaiset huolehtimisvelvollisuutensa hankkeen tavoite ja organisointi on selkeä (vaiheistus, vastuut, tehtävät, jne.) tuotevalinnassa ei ratkaise vain hinta, vaan laatu ja toimivuus suunnittelija- ja urakoitsijavalinnassa korostetaan osaaminen, laatu ja kokemus hankkeelle on varattu riittävät suunnittelu- ja toteutusresurssit panostetaan tehokkaaseen yhteistyöhön eri osapuolten välillä kriittiset kohdat identifioitu laadunvarmistusmenettely (tavoite – vertailu, valvonta, tarkastus) toimiva linkki käyttöön ja ylläpitoon tuotteen (rakennuksen) laatu kunnossa mm. tekniset ratkaisut ovat luotettavia ja toimivia suunniteltu ja toteutettu oikein

Rakennusonnettomuuksien suojaustasot (”verkot”) Lait, asetukset ja määräykset Etiikka, asenteet, toimintakulttuuri Osaaminen ja tutkimus Pelisäännöt, toiminta- ohjeet, ymv. Työtur-vallisuus Laadun-varmistus Riskienhallinta ONNETTOMUUS Vaarat Modified by RIL from original of prof. James Reason

Etiikka, asenteet, toimintakulttuuri Muutoksia 1990-luvulta lähtien: kilpailu kiristynyt mm. eri runkomateriaalien välillä (hintakilpailu!) kireät aikataulut, suunnittelu ja toteutus ”samanaikaisesti” suunnittelun asema ja arvostus romahti laman myötä ja suunnitteluun käytetyt resurssit vähentyneet muutoksia urakkamuodoissa (mm. ST), tuoteosakauppa hankkeet monimutkaistuneet, pilkottu osiin, osapuolia enemmän mitoitusmenetelmät kehittyneet, varmuus rakenteissa laskeneet viranomaisohjaus- ja valvontavastuu vähentynyt, vastuu siirtynyt mm. rakennushankkeeseen ryhtyvälle (rakennuttajalle) -> muutokset ovat pääosin vähentäneet rakenteellista turvallisuutta!!

Osaaminen ja tutkimus Muutoksia 1990-luvulta lähtien: 90-luvun lama vähensi osaavien suunnittelijoiden määrää rakennusalan koulutuksen suosio väheni laman myötä merkittävästi - > taso oppilaitoksissa on heikentynyt (nyt tilanne parantunut!) rakennesuunnittelun opiskelu ei kiinnosta (vaativaa!), esim. tuotantotehtävät vetävät paremmin pula kokeneista suunnittelijoista rakennusalan tutkimus ei merkittävästi paneudu rakenteelliseen turvallisuuteen -> muutokset ovat pääosin vähentäneet rakenteellista turvallisuutta!! Postiivista: RakMK A2 Rakennuksen suunnitelmat ja suunnittelijat 2002 RakMK A1 Rakentamisen valvonta ja tekninen tarkastus 2006 FISE:n pätevyystoiminta

Lait, asetukset ja määräykset Maankäyttö ja rakennuslaki/- asetus Uudet RakMK A-osat kehitteillä: A2/RIL-ehdotuksia: AA-tason suunnittelijan pätevyysvaatimusten nostaminen tuoteosasuunnittelijan aseman ja vastuun selkeyttäminen rakennushankkeeseen ryhtyvän vastuun korostaminen A1 ollaan avaamassa : työnjohtopätevyyksien kehittämismahdollisuus erityismenettelyvaatimusten tarkentaminen? Uudet RakMK B-osat kehitteillä : eurokoodien käyttöönotto -> selkeyttää tilannetta, sekakäyttö poistuu, valtava koulutustarve, turvallisuusriski? Eurokoodit ja CE-merkintä -> suuri haaste alalle!!

Pelisäännöt, toimintaohjeet, ymv. Pelisäännöt ja ohjeiden taso varsin hyvällä mallilla: YSE, KSE selkeät ja yleisesti käytössä (vanhat!), turvallisuusasiat vahvistettava? SKOL/ATL/RAKLI Konsulttien tehtäväluettelot (vuodelta 1995!!) – uudet olleet pitkään kehitteillä, turvallisuusasiat parannettu? RYL, RT-kortteja, BY-, TRY-, RIL-ohjeita, ym. on riittävästi….. Maatalousrakentaminen ongelmallista: suuret ja vaativat rakennukset hoidetaan ”omatoimirakentamisen” perinteillä ehdotus: investointituen ehtoja tarkistettava, turvallisuuden vaatimustasoa nostettava!! Naulalevyrakenteisten yläpohjien kokonaishallinta ontuu pahasti: ristikoiden sivuttaistuenta, suunnittelun työnjako, ladunvarmistus RIL 240 Puurakenteiden laadunvarmistus!

Laadunvarmistus Viranomaisvaatimukset MRL, RakMK, jne. määrittelee laajasti, mutta onko riittävästi? mistä resurssit laajempaan viranomaisvalvontaan? -> ei riittävästi tällä hetkellä! Rakenteellisen turvallisuuden erityismenettely A1 RIL 241 soveltamisohje -> ei käytetä riittävän laajasti tällä hetkellä! Rakennusten katselmusmenettely (”katsastusmenettely”) – onko tarpeen kehittää?

Erityismenettely vaativan rakennushankkeen turvallisuuden varmistamiseksi RakMK A1 / 3.2 Erityismenettely: Rakennushankkeessa on noudatettava erityismenettelyä, jos rakennuksen suunnittelussa, rakentamisessa tai käytössä tapahtuvasta virheestä voi seurata suuronnettomuuden vaara (määräys). Henkilö-, ympäristö-, omaisuusvahingot: määrän tai laadun perusteella erityisen vakavia (ohje) Rakennusvalvontaviranomainen päättää rakennusluvassa, aloituskokouksessa tai rakennustyön aikana tarvittavasta erityismenettelystä ja sen laajuudesta hankkeessa tai osassa sitä (määräys). Erityismenettelyn toimenpiteet (”tehostetut laadunvarmistustoimenpiteet”) määritelty luvussa 3.2.2

Erityismenettelyn tavoite RIL 241-2007: Vahingon seuraamukset Vahingon seuraamukset RISKI Erityismenettely RISKI Vahingon todennäköisyys Vahingon todennäköisyys Korrelaatio: tapahtuman todennäköisyys <-> hankkeen vaativuus

1. Alustava riskiarvio -> erityismenettelyn tarve Seuraamus: Vaativuus: Suuronnettomuus- tai muu erityisen vakava vahinkovaara: henkilövahinko ympäristövahinko taloudellinen vahinko Erityinen vaativuus tai poikkeavuus koskien teknisiä ratkaisuja hankkeen toteutusta huoltoa ja ylläpitoa Erityismenettely Vaiheet 1. Alustava riskiarvio -> erityismenettelyn tarve 2. Riskianalyysi -> erityismenettelyn toimenpiteet 3. Eritysmenettelyn toimenpiteet

Vaihe 1. Alustava riskiarvio laaditaan rakennuksille, jotka kuuluvat AA-luokkaan (RakMK A2) tai rakennuksille, joissa on normaalia vaativammat rakenteet tai olosuhteet. on rakennushankkeeseen ryhtyvän vastuulla (RakMk A1) vastaava rakennesuunnittelija laatii (suositus) toimitetaan rakennusvalvontaan jo luonnossuunnitteluvaiheessa määrittää kohteen riskitasoluokan (1,2,3) sekä ehdottaa alustavasti erityismenettelyyn liittyvät jatkotoimenpiteet Luokitusperiaate: 3 = Suuri, 2 = Keskisuuri, 1 = Vähäinen RIL – ohjeen lomake!!

Erityismenettelytarpeen selvittäminen Alustava riskiarvio (mahdollisesti myös alustava riskianalyysi) Luonnossuunnitelmat (arkk.-, rakenne-, lvi-suunn, pohjatutkimus) Lupapäätös - sisältää päätöksen erityismenet-telystä Lupa- hakemus Yhteydenpito: rakennushankkeeseen ryhtyvä/ suunnittelijat/ rakennusvalvontaviranomainen Päätös/ennakko-lausunto koskien erityismenettelyä

Riskitasoluokka (1-3) Seuraamusluokka (1-3) Vaativuusluokka (1-3) V1,V2: Vaativa rakenne suunnittelun ja toteutuksen kannalta (1-3) S1: Henkilövahingot (1-3) 3: Suurten yleisötilojen ymv. henkilömäärät 2: Toimistot, asunnot, ymv. V3: Teknisesti vaativa käytön, huollon tai olosuhteiden kannalta (1-3) 1: Ei yleensä henkilöitä S2: Ympäristövahingot (1-3) V4: Vaativa hankkeen tiedonhallinnan ja organisaation kannalta (1-3) S3: Taloudelliset vahingot (1-3) 3 = vaativin, 1 = helpoin

Riskitasoluokan määrittely: Seuraamusluokka Hankkeen vaativuusluokka: 3 (suuri) 2 (keskisuuri) 1 (vähäinen) 3 (suuri) 3 3 2 2 (keskisuuri) 3 2 1 1 (vähäinen) 2 1 1 = erityismenettely = erityismenettelyä valikoidusti

Vaativuusluokka V1. Suunnittelun ja/tai toteutuksen kannalta vaativia rakenteita - rakenteet, joissa on suuri jänneväli, esim. kupolikatto, jänneväli yli 20 m kaarikatto, jänneväli yli 20 m muu esivalmistettu rakenne, jänneväli yli 25 m (betoni, puu) tai 36 m (teräs) - muu paikalla valmistettu rakenne, jänneväli yli 15 m - kerrosmäärä yli 8 (teräs- tai betonirakenne) tai 3-4 (puurakenne) - tavanomaisesta poikkeava liittorakenne - vakavuussuunnittelun osalta erityisen vaativa - muu vaativa erikoisrakenne, esim. - uusi rakenne tai liitos, joista ei ole käyttökokemusta - vaativat liitokset, esim. sisältää piiloon jääviä liitososia - muu riskialtis rakenne (myös ei-kantava), joka kokemusperäisesti puoltaa erityismenettelyä - vaativat pohjarakennusolosuhteet - rakennushanke on erittäin vaativa RakMK A1 kohdan 3.2.1 ohjeen mukaan. Ohje: V1 = 3, jos yksi em. tärkeimmistä kriteereistä toteutuu.

V3. Teknisesti vaativa käytön, huollon tai olosuhteiden kannalta Rakenne voi olla vaativa käytön ja huollon kannalta kun - rakenne suunnitellaan tai toteutetaan siten, että se vaatii poikkeuksellisia tai säännöllisiä huoltotoimenpiteitä, joiden laiminlyönti voi aiheuttaa vahingon - vaihtelevat tai poikkeavat kuormitusolosuhteet - tilassa on suuria palokuormia - tilan olosuhteet ovat vaativia, esim. suuri kosteus, lämpö, kemialliset aineet tai muita rakenteen kantokykyyn tai toimivuuteen vaikuttavia rasitustekijöitä Ohje: V3 = 2 tai 3, jos yksi em. tärkeimmistä kriteereistä toteutuu.

Riskitasoluokkiin R = 3 tai 2 kuuluvia kohteita: urheiluhallit, konsertti- ja kokousrakennukset, kauppahallit, muut vastaavat yleisötilat uimahallit, kylpylät korkeat rakennukset suuret varasto- ja teollisuuskiinteistöt (hallit) suuret maatalousrakennukset urheilu- ym. katsomot vaativat rakenteet yleensä

1. 2. 3. Rakenteellisen turvallisuuden varmistaminen Rakenteellisen turvallisuuden alustava riskiarvio ”Normaali” hanke Vaativa tai erityisen vaativa hanke Riskianalyysi 2. Normaalit toimenpiteet 3. Erityismenettelyn toteutustoimenpiteet Rakennesuunnittelu-resurssien varmistaminen Rakennesuunnitelmien ulkopuolinen tarkastus Kantavan rakenteen kelpoisuuden selvittäminen työmaalla Rakenteiden työmaatoteutuksen ulkopuolinen tarkastus Tehostettu tiedonkulku Pätevyydet Rakennusvalvonta-viranomaisten määräämät muut toimenpiteet Tehostettu käytönaikainen seuranta ja huolto Valmisosien valmistuksen laadunvarmistus = toimenpide, joka kuuluu myös A1:n erityismenettelyn piiriin

Katselmusmenettelyn kehittäminen? Tilanne: onnettomuustutkintalautakunta ehdottanut jo v. 2003 moni sortuma olisi ollut tarkastuksella estettävissä tuhansia rakennuksia on tarkastettu vuonna 2004 2008: RIL-esiselvitysraportti katsastusmenettelyn tarpeesta ja sisällöstä alla ei ole ollut tarpeeksi kiinnostusta 2011: RIL-ehdotus menettelyn kehittämisestä omistajalla on lainmukainen velvollisuus huolehtia rakennuksen turvallisuudesta hallirakennusten kuntotarkastusohjeita on (mm. RIL)

Katselmusmenettely (alustava luonnos!) Tavoite luonnollinen jatke erityismenettelylle linkki rakennuksen käyttö- ja huolto-ohjeeseen (huoltokirjaan) katselmus <-> määrämuotoinen ja säännöllinen kuntotarkastus säännöllinen tarkastus voi vähentää onnettomuuksia ainakin alussa vapaaehtoinen menettely omistajan työkalu todelliseen tarpeeseen vakuutusehtoja helpottava?

Sisältö kohdistettava vain ”kriittisiin” rakennuksiin (lähinnä erityismenettelyn luokittelun mukaan) katselmuksen normaali sisältökuvaus (kohdekohtaisesti tarkennettu esim. huoltokirjassa) suoritettavat toimenpiteet tarkastusväli tekniset tarkastustoimenpiteiden määrittely, esim. mihin kohdistuu: rakenneosat, liitokset, pinnat, jne. tarkastustavat (aistinvaraiset, mittaukset, kokeelliset, koekuormitus, valokuvaus, jne.) arvioidaan rakennusten muutosten ja jälkiasennusten vaikutus arvioidaan kuormien suuruus vrt. suunnittelukuormiin hallinnolliset toimenpiteet ja työkalut tietojen määrämuotoinen dokumentointi ja rekisteröinti suorittamiseen ja raportoinnin lomakkeet tarkastajien koulutus ja pätevyys

Katselmusmenettely (alustava luonnos!!) UUSI RAKENNUS VANHA RAKENNUS Riskilliset rakenteet tunnistettu Erityismenettely Vaarallisia tai riskillisiä rakenteita/ rakennusosia tai poikkeavia ilmiöitä tunnistettu Jatkuva ylläpito ja huolto Tarkkailtavat rakenneosat ja tarkastusväli määritelty huoltokirjaan Käyttöönotto-katselmus Alkukatselmus Jatkuva huolto Välikatselmus 2-5 v. Rakennukset muutokset kirjataan huoltokirjaan Puutteiden jälkitarkastus Määrämuotoinen katselmusmenettely Varsinainen katselmus 10 v. Jatkuva huolto Katselmuksen tuloksena syntyy ”katselmustodistus” -> raportti omistajalle -> yleiseen tietokantaan -> seuranta, toimenpiteitä Välikatselmus/puutteiden jälkitarkastus Varsinainen katselmus 10 v.

Lopuksi Rakenteellinen turvallisuus ei ole kunnossa -> rakentamisen prosessit eivät toimi kaikissa hankkeissa Tarvitaan monella tasolla ja taholla ryhdistäytymistä Riskienhallinta ja laadunvarmistus tulee saada kiinteäksi osaksi rakentamista Rakennuttajan mahdollisuudet laiminlyödä huolehtimisvelvollisuuksiaan tulee estää Rakennusvalvonnan vaadittavaa erityismenettelyä myös pienissä kunnissa Hyviä toimintatapoja on – otettava laajemmin käyttöön kannustimin ja velvoittein!!