Tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen häiriöt Oili Sauna-aho Neuropsykologian erikoispsykologi Lastenneurologian yksikkkö PHKS

Tarkkaavaisuus ja toiminnanohjaus Tarkkaavaisuus "Tiedon valikointia" osa-alueita: suuntaminen/kohdentaminen ylläpitäminen joustaminen usein mukana vireystilan ja itsesäätelyn vaikeuksia

Toiminnanohjaus toimia tilanteen ja taitojen mukaan tarkoituksenmukaisesti toiminnan suunnittelu toiminnan aloittaminen suunnitelman mukaan toimiminen toiminnan arviointi

Tarkkaavaisuuden ja toiminnanohjauksen kehitys Tahdonalainen tarkkaavuus alkaa kehittymään syntymästä lähtien Kielen kehitys vaikuttaa tarkkaavuuden ja toiminnnanohjauksen kehittymiseen 2-vuotiaana aikuisen ohjauksessa lapsi pystyy jo keskittymään lyhyitä aikoja 3-4-vuotiaana kykenee ohjaamaan toimintaansa puheen avulla ja tekemään ohjatusti jo lähemmäksi puoli tuntia varsinainen tahdonalainen tarkkaavuus ja toiminnaohjaus kehittyy noin 5-6-vuotiaana

Tato-vaikeuksien havaitseminen Tarkkaavuuden häiriöt ilmenevät yleensä impulssiivisena käyttäytymisenä, tekemisen keskeytymisinä, vaikeutena oppia rutiineja ja noudattaa sääntöjä tarkkaavuuden ongelmia voi olla myös lapsella, joka ei ole motorisesti levoton tärkeää tarkkailla lapsen toimintaa: missä ja milloin on erityisen vaikeaa keskittyä - takana voi olla myös muita kuin tarkkaavuuden ongelmia - samalla voi löytää keinoja auttaa lasta (kannustus, ohjeen toistaminen, kuvat jne.)

ADHD ja tato-vaikeudet Tarkkaavaisuuden häiriöitä 3-5 %:lla yleisin neuropsykiatrinen häiriö kouluikäisillä lapsilla ADHD:n keskeinen oire on tarkkaavaisuuden häiriö ADHD:hen voi liittyä myös oppimis- ja lukivaikeuksia ja muita erityisvaikeuksia

Tarkkaavaisuuden ja aistitoiminnan häiriöt lähes kaikilla tarkkaavaisuushäiriöisillä on käytännössä vaikeuksia aistitoimintojen jäsentämisessä erityisen tärkeää huomioida aistien yli- ja alireagoimiset alle kouluiässä ja mahdollisuuksien mukaan myös harjaannuttaa niitä lapsella voi olla samaan aikaan ärsykkeille yli- ja alireagoimista

Tuntoaistin hahmottaminen voi olla alireagoivuutta (hyposensitiivisyys) esim. ruokailu on sotkuista, vaatteet saattavat olla huonosti tai ylireagoivuutta (hypersensitiivisyys) esim. kosketusarkuus erityisesti pään alueella, tietyn rakenteen omaavien ruoka-aineiden välttäminen totuta lasta vähitellen monenlaisiin aistimuksiin keholla, mutta vältä yllättäviä tilanteita

Kuuloaistimusten hahmottaminen lapsella voi olla yli- ja/tai alireagoivuutta kuuloaistimuksissa, jolloin se voi häiritä kielellistä vastaanottamista ongelmia voi olla äänen voimakkuuden, sävyn, suunnan hahmottamisessa vaikeudet voivat ilmetä äänien, äänteiden erottelun ja analysoinnin vaikeuksina

Tasapaino- ja liikeaisti keskeinen asennon ja liikkeen säätelystä (missä asennossa keho on, miten ja mihin keho liikkuu, liikkuuko keho vai ympäristö) perustuu jatkuvaan aistitietoon lihasjäntevyydestä ja korvan tasapainoaistista jos puutteellinen, lapsi helposti väsähtää voi näkyä mm. vaikeutena kopioida taululta, tasapainon pitäminen vaikeaa, tipahtaa tuolilta helposti, ei uskalla kiipeillä, keinua - jalat aina maassa

Nivel- ja lihasaisti lihaksissa, nivelissä ja luita ympäröivistä kalvoista tulee tietoa liikkeiden voimasta, suunnasta ja nopeudesta pystyy liikuttamaan jäseniään ilman katseen kontrollia näkyy esineiden kömpelönä käsittelynä, vaikeutena ajaa pyörällä, mukauttaa toimintaa ja voimansäätelyn vaikeutena lihasvoimaa ja lihasten yhteistyötä vaativat toiminnot kehittävät (nostaminen, kantaminen, vetäminen, työntäminen

Maku- ja hajuaisti myös maku- ja hajuärsykkeille voi olla yli- ja/tai aliregoivuutta voivat häiritä suuresti lapsen keskittymistä ja työskentelyä harjaannutetaan perusmauilla ja mausteilla sekä erilaisilla hajuilla kontrolloidusti, ja totutellaan pikku hiljaa uusiin makuihin ja hajuihin

ADHD:n mahdollisesti liittyviä erityisvaikeuksia hahmottamisen vaikeudet (lähinnä suunnat, avaruudellinen hahmottaminen ja nähdyn tarkka analysointi vaikeaa) motoriset vaikeudet (useimmiten hienomotoriikan vaikeuksia, osalla myös karkeamotoriikassa) kielelliset häiriöt (useimmiten lievähköjä puheen tuottoon ja/tai ymmärtämiseen liittyviä vaikeuksia)

ADHD ja oppiminen Luki-vaikeudet yleisiä (ei kaikilla) - varsinkin alkuvaiheessa - kirjoittamisessa usein huono käsiala matematiikassa useammin ongelmia varsinkin edettäessä pitemmälle koulussa (sanalliset tehtävät) opiskelu- ja työskentelystrategioiden puutteet suurimmat vaikeudet - haittaavat kouluoppimista ylemmille luokille siirryttäessä (ns. alisuoriutuminen)

Tato-vaikeuksien tukeminen hyvin strukturoitu ympäristö ja päiväjärjestys, myönteinen asenne lapseen ja välitön palkitseminen (kielellinen, visuaalinen, fyysinen) on tärkeää usein tarvitaan tavallista enemmän henkilökohtaista ohjausta muiden tuki-toimien lisänä vaikeimmissa häiriöissä lääkehoito mahdollinen (Concerta, Ritalin yleisimmät)

Tilan strukturointi karsi ympäristöstä turhat ärsykkeet pois tilan pintojen tulisi olla melua vähentäviä, lämpötila ja valaistus sopiva jaa tila toimintojen mukaan ja käytä apuna hyllyjä, sermejä, huonekaluja, kuvia, värejä, teippiä tms. selventämän tilan rajoja samoin käytä apuna mattoja, koreja, alustoja, maalarinteippiä tms. selventämään lapsen omaa työskentelyaluetta ja tehtävien aloitus ja lopetuskohtia

Päivän ja ajan strukturointi käytä kuvia jäsentämään koko päivän että tehtävän eri vaiheita suunnittele ja siirtymätilanteet etukäteen ja valmista lasta siirtymätilanteisiin ja muutoksiin kuvilla, ääni- yms. merkeillä laadi selkeät säännöt kuvilla koko luokalle ja pidä kiinni niiden noudattamisesta estä levottomuustilanteita suunnittelemalla kahdenkeskisiä (opettajan, avustajan kanssa) tai pienessä ryhmässä tapahtuvia toimintoja niihin aikoihin, kun lapsi on yleensä levottomin

Tehtävätilanteet tehtävien tekopaikka tulee olla mahdollisimman rauhallinen ja rajattu varsinkin harjoiteltaessa uutta asiaa joillakin lapsilla taustaääni esim. rauhallinen musiikki voi parantaa keskittymistä lapsen tulee istua tukevasti jalat maassa ja mieluiten tuolissa, jossa on käsinojat tai esim. hajareisin tuoli selkänojaa vasten opeta lasta tehtävätyöskentelyyn (suunnittele, aloita, tee, lopeta ja tarkista) käyttäen tukena ääneenpuhumista ja kuvia

opeta lasta ohjaamalla - ei tekemällä puolesta harjoittele mahdollisuuksien mukaan jo etukäteen kahdenkesken lapsen kanssa uusia, koko ryhmän kanssa tehtäviä tehtäviä pilko suuremmat ja pitemmät tehtävät osiin tehtävien vaikeusasteen ja keston tulee olla lapselle sopiva, jotta lapsi pystyy tekemään tehtävät loppuun asti muista palkitseminen! harjoittele lapsen kanssa vertailua, luokittelua ja syy-seuraus-suhteita sekä pyri luomaan opitulle asialle yhteys lapsen elämään käytä keskittyvää lasta mallina esim. pienessä ryhmässä

Opiskelu- ja muistiinpainamismenetelmien oppiminen erittäin tärkeää - lapsen on löydettävä oma tapansa työskennellä ja muistaa asioita Tee lapsen ja vanhempien kanssa kirjallinen sopimus konkreettisista tavoitteista ja jaa se välitavoitteisiin (tunti-, päivä-, viikko-. kuukausi-, lukuvuositavoite) sekä seuraa sen toteutumista ja muista palkita lasta Esim. EI: ”Kari on tunnollinen koululainen” VAAN ”Kari ottaa seuraavan päivän koulukirjat reppuun illalla”

Sosiaalisten taitojen harjoittelu Vaadi yhteisten sääntöjen noudattamista sääntöjen oppimista ja noudattamista voi harjoitella myös pelien avulla järjestä tilanteita, joissa lapsi voi saada myönteistä palautetta käytöksestään esim. esiintymiset tai uuden pelin opettaminen muille välitunneilla pyri järjestämään aikuisen ohjaamia leikkejä, pelejä jne. ja valvo lasten toimintaa lapselle tulee selkeästi opettaa, mikä käytös on hyväksyttävää mikä ei ja palkita aina lapsen onnistuessa varo lapsen joutumista syntipukiksi