Taide ja kulttuuri varhaiskasvatuksessa Henna Huusko Syksy 2012

Oma kuva Minä pikakuvana Piirretään omaa kuvaa 2 min., siirretään paperi seuraavalle merkistä. Kun oma kuva tulee takaisin itselle, sitä voi muokkailla pari minuuttia. Jokainen esittelee oman kuvansa ja kertoo vastaako kuva omaa käsitystä itsestä. Jos sinulla on jokin taide- tai kulttuuriharrastus, kerro / piirrä myös se mukaan kuvaan…

Ohjelma: 1. Tapaaminen: ti 30.10. klo 14:30-16:00 Perustietoa taiteesta ja kulttuurista VIERAILU: to 1.11. klo 18- Teatterivierailu: Apua Merirosvoja, Vaajakummun koulu --> Tehtävä! 2. Tapaaminen: to 15.11. klo 12:30-16 Paikallinen kulttuuritarjonta, Draama VIERAILU: ke 21.11. klo 12:30- Kulttuurijuhla --> Tehtävä! 3. Tapaaminen: to 22.11. klo 12:30-16 Lastenkirjallisuus VIERAILU: pe 23.11. Teatteri-ilmaisun ensi-ilta --> Tehtävä! 4. Tapaaminen: ti 27.11. klo 14:30-16:00 Liikunta, tanssi, musiikki 5. Tapaaminen: to 29.11. klo 12:30-14 Kuvataide, kädentaidot

Mitä kaikkea kuuluu taiteen ja kulttuurin piiriin? Pohtikaa pareittain / ryhmissä ja kirjoittakaa ylös…

Lapsen oikeuksien sopimus YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 31. artiklassa todetaan näin: 1. Sopimusvaltiot tunnustavat lapsen oikeuden lepoon ja vapaa-aikaan, hänen ikätasonsa mukaiseen leikkimiseen ja virkistystoimintaan sekä vapaaseen osallistumiseen kulttuurielämään ja taiteisiin. 2. Sopimusvaltiot kunnioittavat ja edistävät lapsen oikeutta osallistua kaikkeen kulttuuri- ja taide-elämään ja kannustavat sopivien ja yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoamista kulttuuri-, taide-, virkistys ja vapaa-ajantoimintoihin.

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelman mukaan "leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja eri taiteen alueisiin liittyvä ilmaiseminen ja kokeminen ovat lapselle ominaisia tapoja toimia ja ajatella. Lapselle luonteva toiminta vahvistaa hänen hyvinvointiaan ja käsitystä itsestään sekä lisää hänen osallistumismahdollisuuksiaan. Toimiessaan itselleen mielekkäällä tavalla lapsi myös ilmentää ajatteluaan ja tunteitaan. Kun kasvattajat toimivat ja keskustelevat yhdessä lasten kanssa sekä havainnoivat lasten toimintaa, heille avautuu kanava lasten ajatteluun ja maailmaan."

Vasun sisällölliset orientaatiot Vasussa lapsen varhaiskasvatuksen keskeiset sisällöt hahmotetaan orientaatioina Muodostuvat perusolemukseltaan toisistaan eroavista tavoista, joilla ilmiöihin ja asioihin suuntaudutaan ja suhtaudutaan Orientaatioiden tavoitteena on avata lapsille vähitellen inhimillisen ymmärryksen, tiedon ja kokemisen monimuotoinen kirjo ja siihen liittyvät prosessit Ovat haasteellisia myös kasvattajille, koska niiden tulisi ilmentyä harkitusti sulautettuna kaikkeen toimintaan

Esteettinen orientaatio Vasun mukaan "esteettinen orientaatio on laaja ja monitahoinen. Se avautuu havaitsemisen, kuuntelemisen, tuntemisen ja luomisen, mutta myös kuvittelun ja intuition avulla. Orientaation kohteista ja sen kohteisiin lapsille syntyy kauneuden, harmonian, melodian, rytmin, tyylin, jännityksen ja ilon, mutta myös niiden vastakohtien kautta omakohtaisia aistimuksia, tuntemuksia ja kokemuksia. Lapsen arvostukset, asennoituminen ja näkemykset alkavat hahmottua. Ihmisenä ja ihmisyyteen kasvun kannalta samastuminen on yksi orientaation tärkeä prosessi."

Päiväkoti (ym.) kulttuurisena paikkana Päiväkoti on tila jossa kasvattajat, vanhemmat ja lapset kohtaavat jossa suhteet ympäröivään maailmaan ovat luomassa lapsen kulttuurista ja paikallista identiteettiä Päiväkodissa lapset voivat itse muokata omia ympäristöjään lapset oppivat osallistumaan ja vaikuttamaan Lapsen osallisuus tarkoittaa koko hänen olemustaan ja persoonaansa koskettavaa kasvua ihmisenä ja yhteisön jäsenenä Varhaiskasvatuksen vahvuus on siinä, että päivähoidossa lapselle tarjoutuu erilainen sosiaalinen yhteisö kuin oma perhe on Se voi tukea hänen kasvuaan ja suunnata sitä uusilla rakentavilla tavoilla

Kasvattajat taidekokemusten mahdollistajina (1/1) Lapselle taiteen tekeminen ja kokeminen ovat alueita, joissa korostuvat kasvattajien osaaminen ja pedagoginen taito Näillä alueilla lapsen lähellä olevien aikuisen asenteet, esimerkit ja ohjaaminen ovat ratkaisevia! Taidekasvatus hyvin suunniteltuna, toteutettuna ja dokumentoituna on alue, joka auttaa lasten vanhempia havahtumaan varhaiskasvatuksen sisällön laatuun ja sen arviointiin. Sitä kautta vanhempien ymmärrys osaavan henkilöstön merkityksestä lisääntyy.

Kasvattajat taidekokemusten mahdollistajina (1/2) Varhaiskasvattaja vastaa päivähoidon taiteellisesta, esteettisestä ja kulttuurisesta kasvatuksesta. Toteutuu luontevasti kuvataiteen, musiikin, käsityön, liikunnan, lastenkirjallisuuden sekä tanssin ja draamakasvatuksen tavoitteellisissa toimintatilanteissa Läpäisee kaikkea päivähoidon hoito- ja kasvatustoimintaa ja näkyy niin lorutuksena pukemistilanteissa kuin lasten eläytyvinä leikkeinä tiloihin levittäytyvissä majarakennelmissa Juuri kasvattaja luo lapselle mahdollisuudet esteettisiin kokemuksiin! Hän tukee sitä, että lapsella on käytettävissään herkät ja avoimet aistit, kyky intensiiviseen läsnäoloon sekä hämmästelemisen ja ihmettelyn taito. Rakentaa ympäristöä, jossa näkyvät ja kuuluvat lasten oman kulttuurin jäljet.

AISTIVA TUTKIJA Aapo vauva vetää jälleen kerran keittiön alakaapista ulos teräskattilan kansineen. Hän maistaa kattilan kahvoja ja kannen nuppia kiinnostuneena. Kirkkaasta metallista heijastuu hämärästi Aapon kuva, ja hän hymyilee sille ilahtuneena. Aapo pyörittää kattilaa edessään lattialla ja paukuttaa välillä kantta sitä vasten. Kuuluupa vaikuttava ääni! Hän kääntää kattilan alassuin ja istahtaa sen päälle. Kyllä kattila on sitten mukava. (Tikkanen 1996.)

Lapsi ja aikuinen taiteen kokijoina Arjessa aikuisen aistihavainnon edelle ehtivät hänen ennakkotietonsa ja –käsityksensä  rajaa aistien mahdollisuuksia Jos aikuinen havainnoi aisteillaan kattilan muotoilua, hänen asennettaan kutsutaan esteettiseksi Lapselle ympäristö kaikkine esineineen on uusi ja ihmeellinen  sisältävät sen rikkauden, jota aikuinen etsii taiteesta  lapsi asennoituu esteettisesti koko maailmaan Esteettisesti asennoituva aikuinen tulee tavallaan jälleen lapseksi alkaessaan ihmetellä ja nähdessään maailman avoimesti ja tuoreesti (Tikkanen 1996.)

Lapsen taiteellinen toimijuus Lapsi asennoituu esteettisesti koko maailmaan Taiteellinen toimijuus ei ole jokin erillinen saareke lapsen toimijuudessa vaan värittää hänen koko maailmasuhdettaan  Kasvattajalle haaste katsoa ympäristöä aistit avoinna

Tuoksuparit Haistelkaa tuoksupusseja, yrittäkää tunnistaa tuoksut ja etsikää tuoksuille parit Hyvä aistien herättelyharjoitus Apuna parin muodostamisessa! (niin lasten kuin aikuistenkin kanssa) Menetelmää voi soveltaa tekemällä ääniparit esim. filmipurkkeihin, painoparit tulitikkurasioihin….

Aistisuus Taide aistihavaintojen aluetta Aistinen toimijuus taidekasvatuksessa keskeistä Aistisuus lapsilähtöinen näkökulma, joka kunnioittaa lapsen tapaa olla maailmassa Taiteellinen toiminta tarjoaa mahdollisuuksia sellaiselle vuorovaikutukselle, joka perustuu lapsen tapaan olla suhteessa ympäristöönsä Vauvojen värikylpy™ -menetelmä Reggio Emilia –pedagogiikka  aistihavainto lähtökohtana oppimiselle

Luova itseilmaisu 2,5 –vuotias ”Otto” vierailemassa koulunkäynninohjaajien luennolla: ”Otto piirtää tussitaululle auton kuvaa ja kertoo samalla, mitä kuvassa tapahtuu. Taululle ei tulekaan auton kuvaa, vaan yksi viiva saattaa kuvata sitä, miten auto ajaa ja toinen viiva sitä, että auto lentää…  Taide on lapselle luovaa itseilmaisua ja kommunikointia katsojien kanssa Lapselle kertominen ja piirtämistapahtuma ovat yhtä tärkeitä kuin valmiit tuotokset (vrt. Sadutus, Kylli –täti) Taitein keinoin syntyy vuorovaikutusta, jota määrittää lapsi

Taide leikin välineenä Maalaaminen itsessään lapselle taidekokemus, ei teoksen tekeminen Lapsi ei siksi välttämättä pidä maalauksen säilyttämistä aina tärkeänä… Aikuisen tehtävänä luoda leikille puitteet Millaisia materiaaleja ja välineitä lapselle tarjotaan taiteellisen ja leikkivän toiminnan välineiksi? Taiteelliset materiaalit voivat usein toimia luovina leikin välineinä leluiksi suunniteltuja tuotteita paremmin…

Materiaalit ja välineet Nykytaiteessa taiteen materiaalina voi olla melkein mikä tahansa, mikä kertoo taiteilijoidenkin leikkivästä luovuudesta  kierrätysmateriaalit, käytöstä poistettu tavara…  Erilaiset tavat tehdä taidetta Stomp – kitchen, Cleaning women, body percussion

Materiaalit ja välineet Laadukkailla taiteilijatarvikkeilla taidekasvatuksessa erityissija!!!  Ei ”halpis”siveltimiä, välineiden huolto… Taide on mediumsidonnaista eli ilmaisu on aina sidoksissa käytettyihin materiaaleihin ja välineisiin  lasten taiteellisen toimijuuden mahdollisuudet ovat yhteydessä siihen, millaisia taiteellisia materiaaleja ja välineitä hänellä on käytettävissään Materiaalit sanelevat siis osaltaan sen, mitä voit ilmaista ja miten nautittava tai vaikuttava lopputulos on

Taide ystävyyssuhteissa Tyttö ihailee toisen tytön piirustuksia ja tuo tämän keksimät muunnelmat omiin piirroksiinsa Vertaisvaikutus on lasten taiteelliselle toimijuudelle tärkeää Tuottaa välillä taidekasvattajille päänvaivaa, jos tavoitellaan yksilöllistä luovaa ilmaisua Joskus lapset myös itse närkästyvät, jos toiset katsovat mallia

Taiteellisen toimijuuden yhteisöllisyys  yhteiset isot maalaukset

Taide ja osallisuus Osallisuus kulttuurin eri muodoista on taidekasvatuksen keskeinen tavoite ja tärkeä osa lapsen taiteellista toimijuutta Lapsi toimijana sekä taiteen tekijä että vastaanottaja Taiteellinen toimijuus ei voi toteutua ilman vuorovaikutusta ympäröivään esteettiseen maailmaan Kasvattajan tulee tiedostaa aikuisen vahva asema lastenkulttuurin tuottajana  suurimmaksi osaksi julkista tai kaupallista toimintaa Aikuiset organisoivat ja kontrolloivat lasten kulttuurisia kohtaamisia  vastuu tarjota kulttuurisia kokemuksia Aikuisilla valta määritellä lasten omaa kulttuuria  näkyväksi tekeminen tai huomiotta jättäminen? Lasten oma kulttuuri ei synny ilman aikuisia, jotka haluavat tukea lapsen aktiivista osuutta sen tuottamisessa

Vierailu teatteriin LINNATEATTERI: APUA, MERIROSVOJA! To 1.11.2012 klo 18 Vaajakummun koululla http://www.linnateatteri.fi/www/?sivu=showohjelma&id=358

Tehtävä teatteriin Mieti esitystä katsoessasi seuraavia asioita ja raportoi ne kurssin keskustelupalstalle http://hennanopetus.weebly.com/ tai sähköpostitse henna.e.huusko@student.jyu.fi 15.11. mennessä. Juoni lyhyesti Minkä ikäisille esitys soveltui parhaiten? Mitä teemoja esityksessä käsiteltiin? Oliko esityksessä jokin opetus? Mitä taiteellisia elementtejä esitys sisälsi? Sijoittuiko johonkin tiettyyn aikakauteen tai kulttuuriin? Muita ajatuksia?

Taide ja kulttuuri & Psykologia Kursseja integroiva elokuva- / kirjalllisuustehtävä: Katso jokin elokuva TAI lue jokin kaunokirjallinen kirja, joka käsittelee lapsuutta ja lapsen kehitystä (=kehityspsykologinen) Tee elokuvasta tai kirjasta raportti seuraavien ohjeiden mukaan ja lähetä se joko kurssin nettisivuilla olevalle keskustelupalstalle http://hennanopetus.weebly.com/ tai sähköpostitse henna.e.huusko@student.jyu.fi 3.12. mennessä! Voit tehdä elokuvatehtävän myös pari-/ryhmätyönä (jakaaksenne kustannuksia), kuitenkin jokaisella ryhmälle eri teos Valitse mielellään sellainen elokuva tai kirja, jota et ole aiemmin nähnyt - voit oppia jotain uutta! Elokuva ja kirjalistat ovat vain vinkkejä, voit myös etsiä itse kriteereihin soveltuvan…

Elokuvan arviointi Elokuvan nimi, valmistusvuosi, ohjaaja, valmistusmaa, muita tietoja Lähtötilanne ja päähenkilöt Juonitiivistelmä Elokuvan teemat Elokuvan sanoma Miten lähiympäristö vaikuttaa henkilöiden kehitykseen Miten muu ympäristö vaikuttaa henkilöiden kehitykseen Miten aikakausi vaikuttaa kehitykseen Elokuvan tyyli ja erityiset ilmaisun keinot, taiteellinen anti? Oma vaikutelmasi ja mielipiteesi elokuvasta Miten ilmentää kulttuuria? Mitä yhtäläisyyksiä / eroavaisuuksia omaan kulttuuriisi?

Kirjan arviointi Kirjailija, kirjan nimi, vuosi, kustantajan nimi ja paikka Lähtötilanne ja päähenkilöt Juonitiivistelmä Kirjan teemat Kirjan sanoma Miten lähiympäristö vaikuttaa henkilöiden kehitykseen, entä muu ympäristö? Miten aikakausi vaikuttaa kehitykseen? Oma vaikutelmasi ja mielipiteesi kirjasta, kirjan taiteellinen anti? Miten ilmentää kulttuuria? Mitä yhtäläisyyksiä / eroavaisuuksia omaan kulttuuriisi?

Mahdollisia elokuvia Äideistä parhain Tummien perhosten koti Näkymätön Elina Kielletty hedelmä Poika (About a boy) Tulikärpäsiä puutarhassa Pan’s labyrinth Benjamin Buttonin uskomaton elämä Trainspotting Saksikäsi Edwart Pieni mies Tate Sademies Pikku naisia (perustuu Alcottin romaaniin) JNE….

Mahdollisia kirjoja Torey Haydenin –kirjat (Nukkelapsi, Aavetyttö, Viattomat, Hiljaisuuden lapset…) Aleksis Kivi: Seitsemän veljestä Anna O.: Sikaprinsessa Dirie, Waris.: Aavikon kukka K. Hosseini: Leijapoika Geda, Fabio: Krokotiilimeri Rax Rinnekangas: Peilipoika Alcott, L.M.: Pikku naisia Oates, J.C.: Haudankaivajan tytär Victoria Poole: Torstain lapsi Dave Pelzer: Pimeän poika Sabine Kuegler: Viidakkolapsi Jean-Dominique Baubyn omaelämäkerta Perhonen lasikuvussa ( tehty myös elokuva) Mari Mörö: Kiltin yön lahjat JNE…

Ensi kerralla 15.11. Teatterikäynnin tehtävän purku Paikallinen kulttuuritarjonta Draama Nukketeatteria OTA ENSI KERRAKSI MUKAAN Jokin keittiö- tai siivousväline (voit ottaa useammankin jos haluat)

LÄHTEET Hujala, E. & Turja, L. (toim.) 2011. Varhaiskasvatuksen käsikirja. Jyväskylä: PS-kustannus. Ruokonen, Rusanen & Välimäki (toim.) 2009. Taidekasvatus varhaiskasvatuksessa. Iloa, ihmettelyä ja tekemistä. Helsinki: Yliopistopaino. Saatavana myös sähköisenä: http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/3ade1cb7-b61e-4c73-b0a8-b0305b3f927b Tikkanen, T. 1996. Schillerin kirjeet esteettisestä kasvatuksesta. Jyväskylän yliopiston oppilaskunnan julkaisusarja no. 22. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005 YK:n yleissopimus lasten oikeuksista