TEHDÄÄN YHDESSÄ –TULLAAN TUTUIKSI Kuusamo 25.5.2009 Oulu 26.5.2009 Kunnat ja kolmas sektori yhteistyössä Pirjo Miikkulainen YTM Muutoksessa mukana-hanke Homelike Oulu – Oulu omaksi -hanke

Kolmas sektori ja kansalaisyhteiskunta Mikä ei ole julkista eikä yksityistä eikä kotitalouksia on kolmatta sektoria ydintoimijoinaan järjestöt, yhdistykset, säätiöt, yhteisöt jne. Kansalaisyhteiskuntaan kuuluu toiminta julkisesta sektorista erillään. Kansalaiset toimivat vapaasti, jäsenyys on vapaaehtoista, kansalaisvapauksia käytetään, toiminta voi olla spontaania, vapaaehtoistyö merkittävää, samoin muu kansalaisaktiivisuus, vaikuttaminen ja edunvalvonta PM

Yhteinen tehtävä Hyvinvointivaltio: järjestöjen tehtäviä siirtyi lakisääteisiksi kunnille ja valtiolle 1990-luvun lama: julkisen sektorin tehtäviä siirtyi järjestöille Kilpailua korostava yhteiskunta: kolmannen sektorin järjestöt on nähty palvelujen tuottajina yrityssektorin rinnalla Vapaaehtoistyöllä ollut kaikkina aikoina merkitys Julkisella ja kolmannella sektorilla oma tehtävänsä YHTEINEN TEHTÄVÄ ON TUOTTAA HYVINVOINTIA PM

Yhteistyö synnyttää sosiaalista pääomaa Sosiaalisessa pääomassa keskeistä Luottamus Vastavuoroisuuden normit Henkilöiden väliset verkostot Tasa-arvoisuus, yhteistyökumppanuus PM

Sosiaalinen pääoma Luottamuspääomaa vahvistavat: Yhteenkuuluvuuden tunne Vastavuoroisuus Hyvä tiedon kulku Hyvä sosiaalinen kanssakäyminen Monipuoliset, toimivat yhteistyöverkostot Erimielisyyksien avoin käsittely PM

Sosiaalinen pääoma Vastavuoroisuuden normit, vuorovaikutus ja luottamus lisääntyvät: Kun tuetaan ihmisiä rakentamaan omaa identiteettiään (oma tausta, kulttuuri, arvot) Kun mahdollistetaan laaja osallistuminen ja vaikuttaminen Kun järjestetään ihmisille erilaisia kohtaamisen mahdollisuuksia Kun välitetään toisista ihmisistä ja omista yhteisöistä Kun normiksi tulee kyky sitoutua yhteisiin tavoitteisiin PM

Sosiaalinen pääoma Sosiaaliset verkostot ja tuki: Sukulaisten, ystävien, naapureiden näkeminen ja heidän kanssaan puhuminen Kanssakäyminen läheisten ja lähellä olevien ihmisten kanssa Virtuaaliset verkostot netissä Saatu ja annettu apu Yhteydenpito henkilöihin, jotka tuntee, käyminen vapaaehtoispaikoissa ja toimintaryhmissä Kanssakäyminen, joka lisää käsitystä oman elämän hallinnasta ja tyytyväisyydestä PM

Sosiaalinen pääoma Tasa-arvoisuus ja yhteistyökumppanuus: Ihmisten väliset aidot, omaehtoiset vuorovaikutustilanteet syntyvä yhteisen tekemisen kautta Kokemukset kumppanuudesta heijastuvat positiivisesti ihmisten jokapäiväiseen henkilökohtaiseen elämään ja työhön Kansalaistoiminnassa ihmiset tapaavat ja oppivat tuntemaan toisiaan ja oppivat luottamaan toisiinsa

Miksi vaalia sosiaalista pääomaa? On yhteiskunnallisten uudistusten voimavara Kasvattaa luottamusta instituutioiden (kunnan, järjestöjen, toimintaryhmien) toimintaan Mittaa ja kasvattaa erilaisuuden sietokykyä, mikä on erityisen tärkeää eri kulttuurien ja eri taustaisten maahanmuuttajien kohtaamisessa Opettaa tutustumaan toisten työskentely- tapoihin, periaatteisiin, arvoihin, normeihin ja kasvattaa ymmärtämystä miksi tekeminen ja toiminta on tietynlaista PM

Yhteistyön haasteita ja edellytyksiä Avoin yhteistyö Avoin tiedon kulku Avoin vuorovaikutus Aito kumppanuus – sovitaan yhdessä (vahvempi, suurempi tai rikkaampi ei määrää) Luottamus – huom. ennakkoluulot, tietämättömyys, ennakkoasenteet Tasa-arvoisuus – tehtävät voivat olla erilaiset, ihmiset otetaan tasa-arvoisina, kokonaisuus tarvitsee kaikkia PM

Vaaroja Yhteistyö rajoittuu samanmielisiin Vahvat toimijat vain otetaan mukaan (eliitti, klikit, oma puolue,”meikäläiset”, tutut porukat) Kunnassa ajatellaan: järjestöt vain palvelujen tuottajia, menoerä, avustuskohde, vaatimusten esittäjä, puuhastelija … Järjestössä ajatellaan: kunta vain rahoituksen lähde, vaatimusten kohde, byrokratian linnake, hankala, ideat tyrmäävä yhteistyökumppani… Maahanmuuttajat: meitä ei oteta mukaan… PM

Yhteistyön haasteita jatkuu Yhteistyö tarvitsee rakenteet ja organisoinnin Maahanmuuttajien osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollistaminen tarvitsee myös Järjestöjen keskinäistä yhteistyötä ja joustoa Kunnan, seurakunnan, valtion työntekijöiden tahdon ja näkemyksen yhteistyön mielekkyydestä ja kannattavuudesta Matalan kynnyksen paikkoja Vapaaehtoisten halun vastaanottaa porukoihin/toimintaryhmiin/vertaistukiryhmiin Mahanmuuttajien perustamien järjestöjen mukaan ottamista verkostoihin PM

Tullaan tutuiksi – yhdessä enemmän Asenne (motivaatio, tahto, halu kokeilla, aika) Päämäärä (korkea arvopäämäärä, konkreettinen päämäärä) Yhteinen tavoite ja siihen liittyvät tahot yhteen ja sopiminen kuka hallinnoi, keillä rahat, keillä tekijöitä, pääsevätkö kaikki halukkaat mukaan, saavatko kaikki näkyvyyttä, kunniaa, kiitosta… Hyötyjät (kaikki osallistujat paljon tai vähän) Ongelmien/haasteiden ratkaiseminen Arviointi (avoin arvio onnistumisesta) Palaute

Yhdessä tekeminen on oppimisprosessi Oppivatko osallistujat tuntemaan toisensa Oppivatko he arvostamaan ja hyödyntämään erilaista toimintakulttuuria, erilaisia ihmisiä Oppivatko he arvostamaan osallistujien erilaisia taitoja, kykyjä, innostuneisuutta, tekotapaa, vapaaehtoisuutta… Miten voitetaan ennakkoluulot, kadehtimiset, henkilöiden väliset antipatiat, välistävedot (yritykset vetää kotiin päin), määräilyt… YHDESSÄ TEKEMISEN RISKI KANNATTAA OTTAAA PM

Perimmäisiä kysymyksiä Ihmisarvo Välittäminen Aito kohtaaminen Kuulluksi tuleminen Osallisuus Kuuluminen yhteisöön PM