Jukka Pyhäjoki, Stakes Oppilashuollon kehittämishanke Lahti 7.2.2008 DIALOGISUUS-PÄIVÄ Varhainen puuttuminen, avoin yhteistyö ja dialogisuuden edistäminen perheiden ja ammattilaisverkostojen kanssa Jukka Pyhäjoki, Stakes Oppilashuollon kehittämishanke Lahti 7.2.2008 suunnittelija Jukka Pyhäjoki

"Aina kun lapsen tai nuoren elämässä tapahtuu jotain kamalaa, joku taho kertoo, että olivathan ongelmat jo vuosia sitten nähtävissä. Jos ne kerran nähdään ja tiedetään, miksi ei auteta ajoissa?" suunnittelija Jukka Pyhäjoki

Mitä varhainen puuttuminen on? Toimintaa silloin, kun omia mahdollisuuksia on vielä runsaasti Tukea ja kontrollia silloin, kun kovin monet ovet eivät ole vielä sulkeutuneet Välitöntä turvaamistoimintaa kriisitilanteissa Puuttumista omiin huoliin ja ryhtymistä toimintaan niiden hälventämiseksi Miten luon kunnioittavan, vastavuoroisen ja avoimen yhteistyön lapsen, huoltajan ja verkoston kanssa -> varhainen dialogi suunnittelija Jukka Pyhäjoki

VARHAISTA PUUTTUMISTA TUKEE SE, ETTÄ kaikilla lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa työskentelevillä on sellaisia työkäytäntöjä, jotka tukevat pulmien tunnistamista ja niihin tarttumista tarvittaessa tukena on yhteistyöverkosto, jolta voi saada lisäapua yhteistyössä hyödynnetään ja arvostetaan erilaista osaamista (perheverkosto + eri työntekijätahot) käytössä on tasavertaista vuoropuhelua rakentavia työmenetelmiä suunnittelija Jukka Pyhäjoki

Dialogi ja dialogisuus Markova: dialogi viittaa kommunikaatioon, dialogisuus maailmankuvaan Isaacs: Dialogi = merkitysten virtausta Buber: Minä-Sinä –suhde, jossa toinen on toinen Minä. Minä-Se suhteessa toinen objektivoidaan oman toiminnan kohteeksi -> ollennaista kohtaamisessa, että toinen ei ole Se, kohde, esine. Bahtin: mikään ei ole ihmiselle kauheampaa kuin jäädä vaille vastausta (ei vain kielellistä, myös kehollista) -> tuleeko yksilö kohtaamisessa kuuluksi – jo kuulluksi tuleminen auttaa suunnittelija Jukka Pyhäjoki

suunnittelija Jukka Pyhäjoki DIALOGISUUDESTA Sokraattiset Hyveet: Kuuntele toisia! Ole kärsivällinen! Puhu suoraan! Viivytä oman kantasi lukkoonlyömistä! Luota epäilyksiisi! Ajattele hitaasti! Ole valmis korjaamaan/muuttamaan käsityksiäsi! suunnittelija Jukka Pyhäjoki

Dialogisen kohtaamisen edellytyksiä: Usko ihmiseen Luottamus ihmisiin ja heidän kykyynsä ajatella Toivo siivittää yrittämään ja jatkamaan eteenpäin hankaluuksista huolimatta Uteliaisuus -> Vaihtoehdot -> Toiveikkuus -> Halu, usko ja motivaatio -> Muutosprosessi Suuntautuminen tulevaisuuteen -> jokainen kohtaaminen mahdollisuus Liittymistä asiakkaan arkeen ja arjen kokonaisvaltaista kuulemista Kunnioittava, tasavertainen ja turvallinen ilmapiiri Epävarmuuden sietoa toisten ihmisten kohtaamisen kautta Erilaisten näkökulmien kunnioitus ja moniäänisyys suunnittelija Jukka Pyhäjoki

suunnittelija Jukka Pyhäjoki DIALOGI - KESKUSTELU KESKUSTELU: vuoropuhelu, jossa tuodaan esiin oma kanta ja puolustetaan sitä  lopputuloksena päätöksiä Perinteisessä keskustelussa asiakkaan ääni ei kuulu, vaan asiantuntijat hallitsevat tilannetta. DIALOGI: vuoropuhelu, jossa ihmiset ajattelevat yhdessä on monia näkökulmia kukaan ei ole väärässä omaa kantaa pidetään vain askeleena kohti uutta ymmärrystä painopiste on vuorokuuntelussa  lopputulos on kaikille jotain uutta suunnittelija Jukka Pyhäjoki

Dialogeja rajanylityksiin Kun koetetaan mieltää mistä on kysymys ja miten saada aikaan/ jatkaa yhteistyötä, tarvitaan dialogeja Dialogisuus on suuntautumista ymmärryksen kehittelyyn yhdessä; moniäänisyys nähdään voimavarana Monologi = suljettu lause, joka ei täydenny; hyväksyttävä tai hylättävä. Päätöksenteko. Dialogi = vastaukseen ja täydennykseen suuntautuva lause. Yhdessä ajattelemisen jatkaminen, toisten sanat ovat yhtä tärkeitä kuin omat lauseet Sekä dialogisuutta että monologisuutta tarvitaan; dialogisuutta erityisesti koetettaessa yhdessä ymmärtää lisää. suunnittelija Jukka Pyhäjoki

Ajattelutavan muutos ja dialoginen toimintakulttuuri Yksilökeskeisyys <-> Verkostokeskeisyys Ongelmakeskeisyys <-> Voimavarakeskeisyys Objektivismi <-> Subjektiivisuus Asiantuntijakeskeisyys <-> Vastavuoroisuus ja Erilaisuus Yleinen tieto <-> Arjen toimivuus ja ainutkertainen elämä Varmuus <-> Epävarmuuden sieto ja Uteliaisuus suunnittelija Jukka Pyhäjoki

Dialoginen asiantuntija: tietää omat rajat tietää mitä ei tiedä osaa pyytää apua sietää epävarmuutta lähestyy ihmisen elämää ja arkea ainutkertaisena tietona reflektoi ja muuntelee omaa toimintaa vuorovaikutuksessa saadun tiedon ja palautteen pohjalta hyödyntää erilaisuutta ja moninäkökulmaisuutta suunnittelija Jukka Pyhäjoki

Ongelmapuheesta huolipuheeseen -> Uusi palvelukulttuuri Subjektiivisuus - ongelmat esiintyvät huolina Ymmärtämispyrkimys - erilaisuus voimavarana Muutospyrkimys - oman toiminnan muuntelu suunnittelija Jukka Pyhäjoki

Mitä on subjektiivinen huoli ja miksi se on arvokasta tietoa? Subjektiivinen huoli lapsesta/perheestä perustuu kontaktitietoon, jota on vain hänen kanssaan tekemisissä olevilla ihmisillä Jokaisen kontaktitieto on ainutlaatuista Työntekijöillä on työnsä/tilanteidensa puolesta erilaiset auttamismahdollisuudet, siksi huoli samasta asiakkaasta voi olla eriasteinen. Huoli koskee tulevaisuutta, on ennakointi tilanteen ja suhteen kehittymisestä Huoli kohdistuu sekä perheen/asiakkaan selviämiseen että omiin toimintamahdollisuuksiin. Huolen lähtökohtana ovat työntekijän havainnot, jotka syntyvät kontaktissa ja tuntuvat työntekijässä suunnittelija Jukka Pyhäjoki

Miksi omaan huoleen kannattaa luottaa? Jokaisessa tilanteessa syntyvä ymmärrys perustuu intuitiiviseen kuvaan, joka rakentuu kolmesta elementistä: kognitiivisesta, emotionaalisesta ja moraalisesta. Orientoituminen: Kognitiot - pohjaavat havaintoihin - ajattelu, päättely - työkokemus, elämänkokemus Emootiot - Mutu - määrittelevät asian merkityksellisyyden - samaistuminen - tunteet tarttuvat  empatia - kontaktitieto Moraali - saa toimimaan - velvoittaako tämä minua? suunnittelija Jukka Pyhäjoki

suunnittelija Jukka Pyhäjoki Huolten kasvu houkuttaa monologisuuteen. Kun huolet kasvavat, toive asioiden saamisesta hallintaan kasvaa Kun hallinnan tunne kapenee ja epävarmuus kasvaa, tulee houkutus lisätä hallintaa koettamalla hallita toisten ajatuksia ja toimintaa Kiinnostus erilaisiin näkökulmiin, toisten kuunteluun ja näkemysten monipuolistamiseen vähenee Tietäminen tappaa uteliaisuuden suunnittelija Jukka Pyhäjoki

suunnittelija Jukka Pyhäjoki Jotta saavutetaan hyviä asiakkaiden, työntekijöiden ja läheisverkostojen voimavarojen yhdistelmiä, tarvitaan dialogisia kohtaamisia verkostojen välillä. Tarvitaan tukea kohtaamisten dialogisuudelle Tarvitaan dialogisia yhteistyötapoja. suunnittelija Jukka Pyhäjoki

Huolen puheeksiottaminen varhaisena dialogina Työ- ja ajattelutapa, joka auttaa valmistautumaan keskusteluun asiakkaan kanssa Kysymykset toimii “kannettava työkaverina”, joka auttaa työntekijää tietämään mitä hän ajattelee tilanteesta/ suhteesta ja ennakoimaan oman toimintansa seurauksia Puheeksi otetaan henkilökohtainen ja konkreettinen asiakasta koskeva huoli, ei lapsen tai perheen ongelma Puheksiottoon valmistaudutaan pohtimalla, mitä voimavaroja perheessä on ja mitä itse voi tarjota tueksi Etukäteen mietitään, millainen tapa ottaa huoli puheeksi on perhettä/asiakasta arvostava ja yhteistyötä rakentava Puheeksiotto on avaus jollekin uudelle prosessille -> ymmärrys tilanteesta ja toimintamahdollisuuksista suunnittelija Jukka Pyhäjoki

Valmistautuminen keskusteluun huoltajien kanssa Konkretisoi huolesi ja havaintosi (älä luokittele / diagnosoi) Mitä tapahtuu, jos et tee mitään? Missä asiassa tarvitset apua ja yhteistyötä huoltajien kanssa? Miten mahdollisesti huoltajat kokevat sinut (tuki-uhka)? Millaisia vahvuuksia ja voimaroja lapsessa ja tilanteessa näet? Mitä ajattelit kertoa niistä perheelle? Millaisesta tuesta/toimista ajattelet lapsen hyötyvän? Miten ilmaiset hyvät asiat ja huolesi niin, ettei puheesi tule tulkituksi moitteena tai syytöksenä? Pohdi ja ennakoi kuinka puheesesi reagoidaan Miten varmistat lapsiliittouman syntymisen, kuulluksi tulemisen ja jatkamisen mahdollisuuden? suunnittelija Jukka Pyhäjoki

"Auttamistyö" on tuen ja kontrollin yhdistämistä EI VASTAKKAISIA, VAAN SAMANSUUNTAISIA. SELITTYVÄT MUUTOSPYRKIMYKSIEN KAUTTA KAIKESSA VUOROVAIKUTUKSESSA KONTROLLOIVIA ELEMENTTEJÄ ”Tuki on meneillään olevien prosessien ylläpitämistä ja voimistamista toivotun muutoksen aikaansaamiseksi tai epätoivotun muutoksen ehkäisemiseksi. Kontrolli on meneillään olevien prosessien rajoittamista epätoivotun tilanteen muuttamiseksi ja toivotun muutoksen aikaansaamiseksi.” Arnkil & Eriksson 1996 suunnittelija Jukka Pyhäjoki

Voimaantuminen Tuki - Kontrolli Alistaminen "AUTTAMISTYÖ" ON TUEN JA KONTROLLIN YHDISTÄMISTÄ Voimaantuminen Toimintakyvyn kasvu Joustavuus Oman hallinnan lisääntyminen Tuki - Kontrolli Järjestelmän etu Omien normien puskeminen Riippuvuus Alistaminen suunnittelija Jukka Pyhäjoki

OMAN TOIMINNAN MUUNTELU Mukaan meneminen ”lisää samaa”: työntekijän ja asiakkaan toimintakuviot samanlaisia; tarjottu tuki toistaa aiempia ratkaisuyrityksiä, kontakti säilyy Toisin toimiminen ”puskemista”: osapuolet eivät ymmärrä toisiaan, toimintakuviot uhkaavan erilaisia; tarjottu tuki liian erilaista, ristiriitoja Sopivasti toisin dialogin avaaminen; huolen puheeksiotto, uusien sopivien toimintatapojen hakeminen ja kokeileminen suunnittelija Jukka Pyhäjoki

Milloin yhteistoimintaa ja verkostotyötä? Ei kaikkeen, mutta joskus ehdottomasti Rajoilla ja rajasysteemeissä Palvelujärjestelmä on sektoroitunut, elämismaailma ei Kokonaisvaltainen arki Sektori C suunnittelija Jukka Pyhäjoki

suunnittelija Jukka Pyhäjoki Huolen vyöhykkeistö auttaa työntekijää arvioimaan tuen ja yhteistyön tarvetta tarpee s ta. EI HUOLTA PIENI HUOLI HUOLEN HARMAA VYÖHYKE SUURI HUOLI 1 2 3 4 5 6 7 Ei huolta lai n kaan. Pieni huoli tai ihmettely kä y nyt mielessä; luottamus omiin mahdo l li - suuksiin va h va. Huoli tai i mettely käynyt toistuvasti luo t tamus mahdolli suu k siin hyvä. Ajatuksia lisävoim a varojen Huoli kasvaa; heikkenee. Mielessä toivomus varoista ja kontrollin lisäämise tä tuntuva; omat voimav rat ehtymässä. Selvästi koettu lisävo ma v ro jen ja kontro lin lisääm sen ta r ve. Huolta pa jon ja jatk u vasti: la p si/asiakas vaarassa. Omat keinot lopp massa Lisävoim varoja ja kontrollia saatava mukaan heti Huoli eri täin suuri: Lapsi/asiakas välittömässä lopussa. Muutos tilanteeseen lanteeseen saatava heti Kuvataan ja kartoitetaan työskentelysuhteita ja niissä koettuja toimintamahdollisuuksia Ei lasten/perheiden/asiakkaiden luokittelua Vyöhykkeistö on Metafora - pyrkimys muodostaa kieltä, jolla puhua kokonaisvaltaisista kokemuksista Kullakin sektorilla ja ammattikunnalla omat perustehtävänsä erilaiset toimintamahdollisuudet ja kontaktit Viitekehys, jonka kautta hahmotetaan yhteistyön tarvetta Työväline lapsen/perheen avun tarpeen tunnistamisessa Huolen vyöhykkeistöllä kulkee:  Subjektiivisen huolen kasvu  Tuki-kontrollin tarpeen lisääntyminen  Verkostoitumisen tarve suunnittelija Jukka Pyhäjoki

suunnittelija Jukka Pyhäjoki Huolen vyöhykkeistö Kuvataan ja kartoitetaan työskentelysuhteita ja niissä koettuja toimintamahdollisuuksia Ei lasten/perheiden/asiakkaiden luokittelua Vyöhykkeistö on Metafora - pyrkimys muodostaa kieltä, jolla puhua kokonaisvaltaisista kokemuksista Kullakin sektorilla ja ammattikunnalla omat perustehtävänsä erilaiset toimintamahdollisuudet ja kontaktit Viitekehys, jonka kautta hahmotetaan yhteistyön tarvetta Työväline lapsen/perheen avun tarpeen tunnistamisessa Huolen vyöhykkeistöllä kulkee:  Subjektiivisen huolen kasvu  Tuki-kontrollin tarpeen lisääntyminen  Verkostoitumisen tarve suunnittelija Jukka Pyhäjoki

suunnittelija Jukka Pyhäjoki Verkostotyön tarve Läheis- ja työn-tekijä-tuki toimii. Toiminta liittyy hyvin koko-naisuu-teen. Miten pidetään huolet loitolla? (ennalta-ehkäisy) Huolet hälven-nettävissä omalla toiminnalla. Ennakointi: asiat ratkeavat perus-tehtävän puitteissa. Läheis- ja työnteki-jäverkostoihin ei tarvitse juurikaan orientoitua. Mahdollinen verkostotyön tarve: Miten hälventää pienet huolet, jotka eivät liity yksilöön/ perustyöhön? Huolet eivät hälvene omalla toiminnalla. Ennakointi: toteuttamalla perustehtävää tähänastiseen tapaan ollaan kohta pulmissa. Epätietoisuutta: mitä muut aikovat ja tekevät. Yhteistyöyritykset eivät tuota toivottuja tuloksia. Verkostotyön tarve: Miten saada aikaan selkeyttä ja parempi toiminnan koordinaatio & saada läheisten ja työntekijöiden voimavarat yhteen. Huolet eivät hälvene ennen kuin lapsi on turvassa. Ennakointi: pulma ei missään nimessä ole tavallisen perustehtä-vätyön piirissä. Tarvitaan selkeätä ja määrätietoista kriisityötä. Verkostotyön tarve: Miten saada nopeasti kokoon yhteistyö, joka pystyy antamaan turvaa ja psykologista jatkuvuutta. suunnittelija Jukka Pyhäjoki

suunnittelija Jukka Pyhäjoki Milloin pitää olla muitten kanssa? - Verkostopalavereita tarvitaan, kun … tulee tunne, että omat huolet kasvavat ja mahdollisuudet auttaa asiakasta/perhettä kaventuvat havaitsee, että tuki ei mene tueksi on epäselvyyttä mitä muut tahot tekevät ja haluaa saada tilanteeseen lisää ymmärrystä ja tapauskohtaista koordinaatiota tajuaa, että erikseen toimimalla ei ymmärrä riittävän hyvin millaisesta kokonaisuudesta on kyse on tavattu jo verkostolla useita kertoja eikä toiveikkuus asioiden järjestymiseen ole lisääntynyt jumiutunut tilanne ja sukset ristissä haluaa monitoimijaisissa tilanteissa luoda yhteistä hoito-, kuntoutus- tai toimintasuunnitelmaa suunnittelija Jukka Pyhäjoki

Yhteistoiminta on voimaa - onko? "1 +1 >2" " Neljä silmää näkee enemmän kuin kaksi" vai "Mitä useampi kokki sitä sekaisempi soppa" "Joukossa tyhmyys tiivistyy" Yhteisestä päämäärästä huolimatta tilanteen rakenne tuottaa voimia, jotka johtavat ei aiottuun lopputulokseen (Eskola) Myönteinen kasautumisvaikutus yhteistoiminnassa:  motivaatio, sitoutuminen ja vastuu Seikkula 1991: Hoidon hoidollisuutta ei ratkaise se, että tilanteessa on mukana moniammatillinen hoitotiimi, vaan se, onko tuolla tiimillä tuoda tilanteeseen järjestäytyneisyyttä, joustavuutta ja monipuolisuutta - > yhteistoimintakin vaatii osaamista ja menetelmiä!!! suunnittelija Jukka Pyhäjoki

Miksi verkostopalaverit voivat mennä jumiin Palavereissa määritellään suhteita; kuka on "pätevä/pätevin" tilanteen määrittelijä. Yritetään määritellä yhteistä ongelmaa. Sellaista ei ole. Kullakin on omat ongelmansa. Säädellään omaa sitoutumista ja kuormittumista. Kartellaan kontrollitehtäviä. Negatiiviset vuorovaikutusrakenteet toistuvat rajasysteemeissä; auttamisjärjestelmien ja asiakkaan kohdatessa suunnittelija Jukka Pyhäjoki

suunnittelija Jukka Pyhäjoki Mitä pulmia dialogisilla verkostopalavereilla koetetaan ratkoa - asiakkaiden tueksi Palveluiden/toimenpiteiden hajanaisuuden pulma Tavoite: Toimintojen integraatio arjen kannalta hyvin Arjen voimavarojen käyttöön saannin pulma Tavoite: Lähiverkoston tuki ja ammattiauttamisen mahdollisuudet yhdessä Kohtaamisen pulma Tavoite: Voimaannuttavat kokemukset itse kohtaamistilanteissa suunnittelija Jukka Pyhäjoki

suunnittelija Jukka Pyhäjoki Rakennusaineksia osallisuutta ja avoimuutta lisääville verkostopalavereille Palaverin valmistelu (verkostokartta, tukihenkilö) Palaverin avaus (turvallisen ilmapiirin luominen!!!) Ulkopuolinen vetäjä / sovitaan johtajuudesta Suuntautuminen tulevaisuuteen ja asiakkaan/perheen arki keskiöön Autetaan puhumista, kun eri tahoja paikalla ("Puhu mulle") Puhumisen ja kuuntelun erottaminen Osallistujat puhuvat omista toimintamahdollisuuksista ja huolista käsin, ei toisten toiminnan määrittelyä Seuraavista askelista sopiminen (sitoutuminen ja vastuu) Palaute palaverikokemuksesta. Jälkipuinti asiakkaan/perheen kanssa Prosessin seuranta suunnittelija Jukka Pyhäjoki

Toimiva verkostopalaveri: "Hyvä palaveri on sellainen, jossa verkosto on aidosti kiinnostunut palaverista ja siitä mistä siellä keskustellaan. Palavereihin pitää varata tarpeeksi kauan aikaa. Olennaista on tietenkin, että lähtee itse avoimin mielin ja rehellisesti mukaan. Ja sitten se, että keskitytään positiiviseen suunnitteluun eikä kaivella mitään vanhoja eikä arvostella muita tai toisen tekemisiä” Lähden palaverista hiukan toiveikkaampana, luottavaisempana ja selkiytyneempänä huolestuttavien asioiden suhteen kuin sinne tullessa suunnittelija Jukka Pyhäjoki

Dialogisuutta ja voimavaroja korostavia verkostotyön menetelmiä Ennakointidialogit – verkostokonsultaatiot Verkostoterapia – terapeuttinen ryhmäprosessi Läheisneuvonpito – koollekutsuminen Avoimet dialogit – hoitokokoukset Dialogisuutta ja verkostoja korostavat yksilö-, perhe- ja ryhmäterapiat. suunnittelija Jukka Pyhäjoki

suunnittelija Jukka Pyhäjoki Ennakointidialogit Moniasiakkuus ja jumiutunut tilanne - Kuinka tuki menisi tueksi? Lähtökohtana asiakkaan arki ja siihen liittyvät toimijat Sovitaan perheen kanssa keitä mukaan palaveriin Tavoitteena eri osapuolten vastuun- ja työnjaon selkiyttäminen ja konkreettinen tukisuunnitelma perheelle Katsotaan tulevaisuuteen Palaverissa tutkitaan omia toimintamahdollisuuksia, etsitään sopivaa tukea ja kerrotaan omista huolista, jotta toimiva suunnitelma ja uskottava toiveikkuus voidaan rakentaa Ulkopuoliset vuoropuhelun vetäjät (verkostokonsultit) ohjaavat palaverin kulkua kysymyksillä Vuoropuhelurakenteella turvataan kaikkien mahdollisuus puhua, tulla kuulluksi ja kuunnella. suunnittelija Jukka Pyhäjoki

Verkostodialogien vetäjien palvelukset Periaatteena on negatiivisten vuorovaikutuskuvioiden estäminen ja dialogisuuden edistäminen yhteistoiminnassa Verkostokonsultit johtavat tilannetta kysymällä kysymyksiä - eivät neuvo miten verkoston osallistujien kannattaisi toimia jatkossa Auttavat kuulluksi tulemista ja kuuntelua monen ihmisen palaverissa Puhuminen ja kuuntelu erotetaan - mahdollisuus rauhassa pohdiskella ääneen toisten kommentoimatta ja toiset saavat rauhassa kuunnella puheen herättämiä vaikutelmia Jokainen puhuu omasta näkökulmasta, ei muiden toiminnan määrittelyä Luovat "kahdenkeskisen puhu mulle" -asetelman Helpottavat osallistujia puhumaan nykytoiveista ja huolista eläytymällä hyvään tulevaisuuteen Luodaan sellaista konkreettista suunnitelmaa, jossa palaverin tilaaja ja perhe ei jää huolineen yksin suunnittelija Jukka Pyhäjoki

Ennakointidialogit asiakkaiden kanssa 1. Palaverin valmistelu 2. Palaverin avaus 3. Dialogivaihe "Tulevaisuuden muistelu": Asiakkaalle, perheelle & läheisille 1. "Vuosi" on kulunut ja asiat ovat nyt aika hyvin. Miten ne Sinun kannaltasi ovat? Mikä sinua erityisesti ilahduttaa? 2. Mitä teit myönteisen kehityksen aikaansaamiseksi ja mistä sait tukea/millaista? 3. Mistä olit huolissasi "silloin vuosi sitten" ja mikä sai huolesi vähenemään? Työntekijöille 1. Kuten kuulitte, asiat asiakkaan elämässä ovat nyt aika hyvin. Mitä teit myönteisen kehityksen tueksi ja keneltä sinä sait tukea/millaista? 2. Mistä olit huolissasi "silloin vuosi sitten" ja mikä sai huolesi vähenemään? 4. Loppukeskustelu: - Kun kaikkia tahoja on kuultu, tehdään keskustellen suunnitelma ja sovitaan koordinaatiosta: kuka tekee mitä seuraavaksi ja kenen kanssa - Seurannasta sopiminen ja palaute palvelukokemuksesta suunnittelija Jukka Pyhäjoki

Ennakointidialogit suunnittelutilanteissa 1.Vuosi on kulunut ja toimintasuunnitelma (ohjelma/strategia) on valmis. Mikä Sinua siinä erityisesti ilahduttaa? Mitkä ovat suunnitelman painopisteet? Mistä suunnitelmaa erityisesti kiitetään? Mikä sinua suunnitelman valmisteluprosessissa erityisesti ilahdutti? 2. Mitä itse teit suunnitelman hyväksi? Onko jokin teko josta olet erityisen ylpeä? Saitko jostakin tukea, mistä/millaista? 3.Olitko huolissasi "silloin vuosi sitten" tämän suunnitelman valmistumisen suhteen ja mikä sai huolesi vähenemään? Kun kaikkia tahoja on kuultu, tehdään keskustellen suunnitelma ja sovitaan koordinaatiosta: kuka tekee mitä tässä asiassa seuraavaksi ja kenen kanssa suunnittelija Jukka Pyhäjoki

Ennakointidialogien mahdollisuudet moniammatillisessa yhteistyössä Menetelmä luo rakenteen, jolla turvataan avoin keskustelu turvallisessa ympäristössä, kun paikalla asiakas ja eri toimijatahoja Saadaan asiakkaiden ääni kuuluviin Selkeyttää eri toimijoiden tehtäviä perheen tukemisessa Luodaan uskottavaa toiveikkuutta tulevaisuuteen ja uskoa huomiseen Keskustelun pohjalta syntyy suunnitelma, jonka toteutumisessa perheellä ja eri toimijoilla on oma osansa Sovitaan jatkotoimista, koordinaatiosta ja seurannasta suunnittelija Jukka Pyhäjoki

suunnittelija Jukka Pyhäjoki Mistä pitää sopia, kun kehitetään verkostomaisia, ylisektorisia työkäytäntöjä? Verkostotyö nähdään ja sallitaan osaksi perustyötä ja -tehtävää. Tunnistetaan verkostotyön tarve. Tarpeeseen löytyy osaamista ja tietoa verkostomaisista työmenetelmistä (puhelinnumero) Yksinkertaiset, selvät säännöt: Asiakasta ei saa lähettää lähettämättä itseään Asiakkaan asioista ei puhua ilman asiakasta tai hänen lupaansa Perhe ja läheiset mukaan hoitopäätöksiä tehdessä Suoritejärjestelmät tukemaan verkostotyötä Yhteinen aika kalenteriin verkostolliselle yhteistyölle suunnittelija Jukka Pyhäjoki

suunnittelija Jukka Pyhäjoki Mistä pitää sopia, kun kehitetään verkostomaisia, ylisektorisia työkäytäntöjä? Kokonaisuuden tavoittelu näkyviin ”kakunjakotaisteluiden” ja siilojen johtamisen sijaan Jumitilanteisiin on käytössä selkeyttäviä, kunnioittavia ja voimaannuttavia verkostotyömenetelmiä Kriisitilanteissa selvät sovitut hoitopolut ja kriisityömenetelmät Verkostomaiset työkäytännöt tarvitsevat: osaamista rakenteita ylisektorisen johdon suojelua suunnittelija Jukka Pyhäjoki

Yhteenvetoa - kohtaamisessa olennaista on: Suuntautuminen dialogiin - uteliaisuus toisen (asiakas/yhteistyötaho) näkökulmasta ja toiseudesta. Epävarmuuden sieto nopeiden hallintapyrkimysten sijaan - joustavuus ja omien rajojen tunnistaminen Asiantuntijuus on omien toiminta-mahdollisuuksien muuntelun tuntemista tiettynä aikana tietyssä tilanteessa suunnittelija Jukka Pyhäjoki

suunnittelija Jukka Pyhäjoki Lisätietoja: http://groups.stakes.fi/VERK Kirjallisuutta: Eriksson & Arnkil 2005: Huoli puheeksi. Opas varhaisista dialogeista Seikkula & Arnkil 2005: Dialoginen verkostotyö Kokko 2006: Tulevaisuuden muistelu – ennakointidialogit asiakkaiden kokemana Eriksson, Arnkil & Rautava 2006: Ennakointidialogit huolenvyöhykkeillä. Verkostokonsultin käsikirja -ohjeita verkostomaiseen työhön Eriksson & Pyhäjoki 2007: Huolen vyöhykkeistö ja työmenetelmät - dialogisuuden edistäminen Kokko & Koskimies 2007: Ennakointidialogit työmuotona. Dialogisten verkostopalaverien välitön palaute suunnittelija Jukka Pyhäjoki