EVÄITÄ YHDESSÄ TOIMIMISEEN Dialogisuus ja verkostot koulutus

Esitys aiheesta: "EVÄITÄ YHDESSÄ TOIMIMISEEN Dialogisuus ja verkostot koulutus"— Esityksen transkriptio:

1 EVÄITÄ YHDESSÄ TOIMIMISEEN Dialogisuus ja verkostot koulutus
Kokkola 26. ja Jukka Pyhäjoki

2 "Aina kun lapsen tai nuoren elämässä tapahtuu jotain kamalaa,
joku taho kertoo, että olivathan ongelmat jo vuosia sitten nähtävissä. Jos ne kerran nähdään ja tiedetään, miksi ei auteta ajoissa?"

3 Mitä varhainen avoin yhteistoiminta on?
Toimintaa silloin, kun omia mahdollisuuksia on vielä runsaasti Tukea ja kontrollia silloin, kun kovin monet ovet eivät ole vielä sulkeutuneet Välitöntä turvaamistoimintaa kriisitilanteissa Puuttumista omiin huoliin ja niiden puheeksiottamista arvostavasti ”Se joka on huolissaan ei torku vaan ryhtyy toimiin” -Pikku Myy Varmista, että lapsi/perhe saa tarvitsemansa avun. Puuttuminen on lupaus tehdä asialle jotakin Miten luon kunnioittavan, vastavuoroisen ja avoimen yhteistyön asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa? Kuinka pääsen varhain dialogiin?

4 Varhainen avoin yhteistoiminta vs. myöhäinen suljettu yksin tekeminen
Koskaan ei ole liian aikaista olla avoin, koskaan ei ole liian aikaista suuntautua yhteistoimintaan, koskaan ei ole liian aikaista ryhtyä dialogiin.

5 Porina: Mikä estää ja vaikeuttaa varhaista puuttumista ja avointa yhteistyötä Sinun kokemuksen mukaan?

6 Varhaisen puuttumisen ja puheeksiottamisen vaikeudet tai esteet:
Asian sisältö (väkivalta yms.) - työpisteellä merkitystä Varmuuden haku (objektiivinen tieto) Asiakkaan status Perheen reaktiot Sopiva aika/tilanne (Huono/hyvä) kontakti asiakkaaseen Pelko työmäärän lisääntymisestä Epävarmuus tai ammattitaidon puute Sukulaissuhteet Työntekijän omat asenteet Kulttuurierot

7 VARHAISTA AVOINTA YHTEISTOIMINTAA TUKEE SE, ETTÄ
kaikilla lasten, nuorten ja lapsiperheiden kanssa työskentelevillä on sellaisia työkäytäntöjä, jotka tukevat pulmien tunnistamista ja niihin tarttumista tarvittaessa tukena on yhteistyöverkosto, jolta voi saada lisäapua yhteistyössä hyödynnetään ja arvostetaan erilaista osaamista (perheverkosto + eri työntekijätahot) käytössä on tasavertaista ja kunnioittavaa vuoropuhelua rakentavia työmenetelmiä

8 HUOLEN VYÖHYKKEISTÖ (Arnkil & Eriksson) auttaa työntekijää arvioimaan tuen ja yhteistyön tarvetta
EI HUOLTA PIENI HUOLI HARMAA VYÖHYKE TUNTUVA HUOLI SUURI HUOLI 1 2 3 4 Ei huolta lainkaan. Toiminta liittyy hyvin kokonaisuuteen ja tapahtuu aiottuja seurauksia. Huoli tai ihmettely käynyt mielessä. Luottamus omiin mahdollisuuksiin on hyvä. Ajatuksia lisävoimavarojen tarpeesta. Huoli on tuntuvaa. Omat voimavarat ovat ehtymässä. Lisävoimavarojen ja kontrollin lisäämisen tarve. Huoli on erittäin suuri Omat keinot ovat lopussa. Tilanteeseen on saatava muutos heti. erikoissuunnittelija Katja Sankalahti & suunnittelija Jukka Pyhäjoki/ THL 8 8

9 Huolen vyöhykkeistö Monia käyttömahdollisuuksia
a) Työntekijän apuväline oman työn ja huolen jäsentämiseen Kuvataan ja kartoitetaan työskentelysuhteita ja niissä koettuja toimintamahdollisuuksia ja lisävoimavarojen tarvetta. Omat toimintamahdollisuudet Tuki-kontrollin tarpeen lisääntyminen Verkostoitumisen ja yhteistyön tarve b) Kommunikointiväline Myös lapset/nuoret/vanhemmat voivat arvioida omaa huolen astettaan ja tukitarpeita c) Työyhteisön kehittämisen väline Tarkastellaan työskentelytilanteita ja toimivia käytäntöjä erikoissuunnittelija Katja Sankalahti & suunnittelija Jukka Pyhäjoki/ THL 9 9

10 Ei huolta 66 % Nurmijärven kartoitetut kohtaamistilanteet 2006.
Yhteensä 7348. Millaisen huolen alueella työntekijät kokivat olevansa. Pieni huoli 25% N=1709 Harmaa vyöhyke 8% N=562 Suuri huoli 2% N=157

11 Miksi omaan huoleen kannattaa luottaa?
Huoli vs. ongelma. Huolen taustalla usein ongelma. Ongelma voi liittyä mm. asiakkaan tilanteeseen, suhteeseen, työntekijän osaamiseen tai verkoston toimivuuteen. Liikkuva vs. staattinen objektiivismi vs. subjektivisuus Toimijoilla on työnsä/tilanteidensa puolesta erilaiset auttamismahdollisuudet, siksi huoli samasta lapsesta voi olla eriasteinen. Huoli perustuu kontaktitietoon (Shotter), jota on vain suhteessa/tekemisissä olevilla ihmisillä > kiinnostus erilaisuudesta Huolen lähtökohtana ovat työntekijän havainnot ja aikaisemmat kokemukset. Ne syntyvät kontaktissa ja tuntuvat työntekijässä Huoli koskee tulevaisuutta ja on ennakointi tilanteen ja suhteen kehittymisestä Huoli kohdistuu sekä asiakkaan selviämiseen että omiin toimintamahdollisuuksiin.

12 Miksi omaan huoleen kannattaa luottaa?
Jokaisessa tilanteessa syntyvä ymmärrys perustuu intuitiiviseen kuvaan, joka rakentuu kolmesta elementistä: 1) kognitiivisesta, 2) emotionaalisesta ja 3) moraalisesta ORIENTOITUMINEN: KOGNITIOT Pohjaavat havaintoihin Ajattelu, päättely Työkokemus,elämänkokemus EMOOTIOT Mutu Määrittelevät asian merkityksellisyyden Samaistuminen Tunteet tarttuvat  empatia Kontaktitieto MORAALI Saa toimimaan Velvoittaako tämä minua? 12

13 Miksi omaan huoleen kannattaa luottaa?
Kun huoli kasvaa, kuinka toimia niin, että Kontakti asiakkaaseen säilyy Omat toimintamahdollisuudet paranevat Huoli asiakkaan tilanteesta vähenee

14 Auttamistyö on tuen ja kontrollin yhdistämistä
Ei vastakkaisia, vaan samansuuntaisia. Selittyvät muutospyrkimysten kautta ”Tuki on meneillään olevien prosessien ylläpitämistä ja voimistamista toivotun muutoksen aikaansaamiseksi tai epätoivotun muutoksen ehkäisemiseksi. Kontrolli on meneillään olevien prosessien rajoittamista epätoivotun tilanteen muuttamiseksi ja toivotun muutoksen aikaansaamiseksi.” Millainen tuki-kontrolliyhdistelmä auttaisi tässä ainutkertaisessa tilanteessa? Muuntelen toimintaani ja pohdin seurauksia Mitä tapahtuu jos teen X? Toiminnan aiotut ja aikomattomat seuraukset TUKI KONTROLLI VOIMAANTUMINEN ALISTAMINEN Järjestelmän etu Omien normien puskeminen Riippuvuus Oman hallinnan lisääntyminen Toimintakyvyn kasvu Joustavuus

15 Muutostyön kohteena oman toiminnan muuntelu
Mukaan meneminen ”lisää samaa”: työntekijän ja asiakkaan toimintakuviot samanlaisia; tarjottu tuki toistaa aiempia ratkaisuyrityksiä, kontakti säilyy Toisin toimiminen ”puskemista”: osapuolet eivät ymmärrä toisiaan, toimintakuviot uhkaavan erilaisia; tarjottu tuki liian erilaista, ristiriitoja Sopivasti toisin dialogin avaaminen; huolen puheeksiotto, uusien sopivien toimintatapojen hakeminen ja kokeileminen -> kaikki toiminta kokeilevaa (aiotut ja ei-aiotut seuraukset)

16 Muutostyön kohteena oman toiminnan muuntelu II
Miten sekä säilyttää kontakti että edesauttaa muutosta? Millainen toiminta olisi sopivasti toisin vuorovaikutuksessa tai toiminnassani? Reflektio/pohdinta: Miten olen tullut toimineeksi vuorovaikutuksessa tähän asti? (Mikä siis olisi lisää samaa?) Ajatuskokeita: Mikä toiminta olisi sopivasti toisin? Ennakointeja: Mitä siitä seuraisi – mikä muuttuisi – menisikö tueksi? Kokeileva toiminta: tuen ja kontrollin yhdistelemiskokeiluja  palautetta ja arviointeja; menikö toiminta tueksi ja tapahtuiko muutosta?

17 Dialogi ja dialogisuus
Markova: dialogi viittaa kommunikaatiotapaan, dialogisuus maailmankuvaan Isaacs: Dialogi = merkitysten virtausta Buber: Minä-Sinä –suhde, jossa toinen on toinen Minä. Minä-Se suhteessa toinen objektivoidaan oman toiminnan kohteeksi -> ollennaista kohtaamisessa, että toinen ei ole Se, kohde, esine. Bahtin: mikään ei ole ihmiselle kauheampaa kuin jäädä vaille vastausta (ei vain kielellistä, myös kehollista) -> tuleeko yksilö kohtaamisessa kuuluksi – jo kuulluksi tuleminen auttaa 17

18 Dialogi ja dialogisuus
Dialogi tapahtuu sekä ihmisten välissä että ihmisen sisässä. Dialogisuudessa olennaista: responsiivisuus (kuunteleminen ja kuulluksi tuleminen) toiseus (erilaisuus voimarana) Työntekijän vastuulla on luoda yhteistyökuvioita eli miten keskustella ja toimia, että siitä hyötyä lapselle/asiakkaalle "Kuinka puhua niin, että toisessa syntyy halu kuunnella ja kuinka kuunnella niin, että toisessa syntyy halu puhua?"

19 Dialogi – Keskustelu (Isaacs)
Vuoropuhelu, jossa tuodaan esiin oma kanta ja puolustetaan sitä lopputuloksena päätöksiä Perinteisessä keskustelussa asiakkaan ääni ei kuulu, vaan asiantuntijat hallitsevat tilannetta. DIALOGI Vuoropuhelu, jossa ihmiset ajattelevat yhdessä Monia näkökulmia Kukaan ei ole väärässä Omaa kantaa pidetään vain askeleena kohti uutta ymmärrystä Painopiste on vuorokuuntelussa lopputulos on kaikille jotain uutta

20 Dialogisuudesta Sokraattiset Hyveet: Kuuntele toisia!
Ole kärsivällinen! Puhu suoraan! Viivytä oman kantasi lukkoonlyömistä! Luota epäilyksiisi! Ajattele hitaasti! Ole valmis korjaamaan/muuttamaan käsityksiäsi!

21 Miksi se oli tähtihetki Sinulle?
Kunnioittavan ja dialogisen kohtaamisen tähtihetki Porina Mieti kokemaasi dialogista tähtihetkeä, jolloin on tapahtunut kunnioittavaa kohtaamista. Hetki voi liittyä joko 1) omaan työhön (asiakkaan, lapsen, nuoren, perheen tai ryhmän kanssa), 2) kotiin, läheisiin, ystäviin, 3) asiakkaana, potilaan tai alaisena olemiseen. Miksi se oli tähtihetki Sinulle?

22 Dialoginen ajattelutapa ja käsitys muutoksesta
Vastavuoroisuus -> muutos näkyy ja tuntuu suhteissa Muutos on dialogisessa vuorovaikutuksessa kehittyvä uusi merkitys. (Seikkula 1996) Voimaantumisteorian näkökulmasta muutos vaatii turvallista ilmapiiriä, luottamusta omiin voimavaroihin ja itsestä lähtevää tarvetta kokeilla vaihtoehtoisia menettelytapoja ilman pelkoa epäonnistumisen seurauksista (Siitonen 1999). Dialogisessa ajattelussa toinen ihminen ei muutu niinkään muuttamalla vaan luomalla mahdollisuuksia. Toisen ihmisen muuttaminen ei ole meidän eettinen tehtävämme vaan kasvamaan auttaminen (Ojansuu, 2004). Osallistujien äänien kuuluviin saaminen, kokemus kuulluksi tulemisesta ja tunne osallistumisesta yhteiseen prosessiin lisää ihmisten motivaatiota muutokseen. Keskittyminen tulevaisuuteen menneisyyden sijaan avaa tilaa uusille, uskottaville ja luoville prosesseille, jossa toiveikkuuden lisääntyminen tuottaa muutoksen mahdollisuutta. Muutos voidaan nähdä yhteisten, lupaavien ja innostavien todellisuuksien kehittymisenä ja uudelleenmuotoutumisena. (Riikosen ja Smithin 1998)

23 Yhteistyötapaamisten lähtökohdat
Kunnioittava kohtaaminen Subjektiivisuus (”Pyydän apua”) Turvallinen ilmapiiri (“Jännitys”) Ymmärryksen ja toimintavaihtoehtojen lisääminen Toisen toiseus, ainutkertaisuus ja kontaktitieto Puheeksiotto on avaus kuuntelulle ja yhdessä ajattelulle Muutospyrkimys Uskottava toiveikkuus ja jatkamisen mahdollisuus Luoda tilaa uusille tarinoille ja näkökulmille Oman toiminnan muuntelumahdollisuudet

24 Valmistautuminen palaveriin – kuinka tutkia omia toimintamahdollisuuksia, työskentelysuhdetta ja muutoksen mahdollisuutta Miksi haluat järjestää tämän keskustelun? Konkretisoi huolesi ja havaintosi (älä luokittele / diagnosoi) Mitä tapahtuu, jos et ota asiaa puheeksi? Missä asiassa tarvitset apua ja yhteistyötä asiakkaan kanssa? Miten kutsut asiakkaan yhteistyöhön, niin että lisäät turvallisutta ja avoimuutta itse tapaamisessa? - Miten kerrot tapaamisen tarkoituksesta ja keskustelun rakenteesta?

25 Valmistautuminen palaveriin – kuinka tutkia omia toimintamahdollisuuksia, työskentelysuhdetta ja muutoksen mahdollisuutta Miten mahdollisesti asiakas kokee sinut (tuki-uhka)? Miten sinä koet asiakkaan (tuki-uhka)? Mikä olisi hyvä lopputulos tapaamisesta? Miten olet tullut toimineeksi keskusteluissa aikaisemmin asiakkaan kanssa? Miten toiveikkaana tilanteen näet? Ärsyttääkö jokin tilanteessa sinua?

26 Valmistautuminen palaveriin – kuinka tutkia omia toimintamahdollisuuksia, työskentelysuhdetta ja muutoksen mahdollisuutta Millaisia vahvuuksia ja voimaroja asiakkaassa ja tilanteessa näet? Mitä ajattelit kertoa niistä? Millaisesta tuesta/toimista ajattelet asiakkaan hyötyvän? Miten ajattelit ilmaista hyvät asiat ja huolesi niin, ettei puheesi tule tulkituksi moitteena tai syytöksenä? Miten aloitat tilaisuuden? Pohdi ja ennakoi kuinka puheesesi reagoidaan? Kuka ja miten? Välitön reaktio ja pitkäaikaisempi vaikuts? Miten varmistat kontaktin syntymisen, kuulluksi tulemisen ja jatkamisen mahdollisuuden?

27 Ennakoiva työote jäsentää ja selkiyttää toimintaa.
TIETOINEN ENNAKOINTI Ennakoinnit ovat työntekijän tekemiä tietoisia ajatuskokeita, joiden avulla hän voi arvailla omien tekojensa (puheeksioton) seurauksia. Ennakoiva työote jäsentää ja selkiyttää toimintaa. Ihmiset ennakoivat joka tapauksessa koko ajan mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan. Pyrkimyksenä ennakointien tietoinen hyödyntäminen Lisäämällä tietoisesti ennakointia voidaan arvioida eri tekojen seurauksia ja näin löytää sillä hetkellä parhaan tavan olla tueksi.

28 TIETOINEN ENNAKOINTI Kun epätoivo valtaa mielen, on vaikea löytää vaihtoehtoja. Ennakointien avulla työntekijä herättelee uteliaisuuttaan ja sitä kautta löytää toivoa ja uusia toimintatapoja. Tekojen seurauksia ei voi tietää - kaikki toiminta on lopulta kokeilemista. Miten omat ennakoinnit toteutuvat, toisin sanoen ennakoiko oikein, ei ole työskentelyn kannalta ratkaisevaa. Olennaisinta on tilanteesta saatu palaute, lisääntynyt ymmärrys ja sen vaikutus tulevaan työskentelyyn. Ennakoinnit auttavat kohdentamaan huomion joihinkin keskeisiin seikkoihin. Niiden avulla työskentelyyn saadaan kiintopisteitä.

29 Kannattaako tietoinen ennakointi
Kannattaako tietoinen ennakointi? - tuloksia puheeksiottotyötavan käytöstä TOIMIALAT Kattavasti lasten/nuorten ja perheiden palvelut (N=349) HUOLET Lasten käytöshäiriöt (39%), kehityshäiriöt (27%), tunnehäiriöt (6%). Vanhempiin ja vanhemmuuteen liittyvät (19%). Vuorovaikutukseen liittyvät (10%) PUUTTUMISTA EHKÄISSYT Huoli kontaktista yleensä (30%) Lyhyt asiakassuhde (25%), pitkä asiakassuhde (20%) Näyttö ongelmasta (13%) Käytännön ongelmat (13%).

30 Tuloksia puheeksiottotyötavan käytöstä
ENNAKOINNIT Ennakoidaan hyvää keskustelua, paranevaa kontaktia ja asioiden myönteistä vireillepanoa, 32% >> Tämä toteutuu 68%. Ennakoidaan ongelman vähättelyä, hämmenystä, loukkaantumista tms., 66% >> Tämä toteutuu 30% YLLÄTYKSET Asiakas luultua avoimempi, kontakti paranee, toimet vireille, ei loukkaantumista yms. 82%. Ongelmien vähättely, loukkaantuminen, vaitonaisuus yms. 13% TUNNELMAT Ennen tilannetta jännittyneisyys, epävarmuus yms. 71%. Tilanteen jälkeen 16%. Ennen tilannetta tyytyväisyys, toiveikkuus, yms. 10%. Tilanteen jälkeen 75%.

31 Moniammatilliset tiimit ja verkostot
Moniammatillisella tiimillä kotipesä (esim. A-klinikka, Perheneuvola, sosiaalitoimisto). Tiimi koostuu eri professioista ja sillä on pysyvä rakenne / vakiokokoonpano. Seikkula (1991): Hoidon hoidollisuutta ei ratkaise se, että tilanteessa on mukana moniammatillinen hoitotiimi, vaan se, onko tuolla tiimillä tuoda tilanteeseen järjestäytyneisyyttä, joustavuutta ja monipuolisuutta Työntekijäverkosto luodaan eri ammateista ja eri yksiköiden työntekijöistä. Verkosto kootaan käsiteltävän asian mukaan ja kokokoonpano vaihtelee (Kelluvat rakenteet). Edustusperiaate vs. kontaktiperuste Viranomaiset keskenään vs. asiakas ja läheiset mukana Jukka Pyhäjoki 31

32 Sosiaaliset verkostot
Ihmisten keskinäinen vuorovaikutus, tavaranvaihto, yhteistyö ja kilpailu ovat varhaisista ajoista asti muodostaneet verkostoja, joiden kautta aatteet, taidot, valta ja raha ovat välittyneet kulttuurilta toiselle. Sosiaaliantropologit kiinnostuivat ihmissuhdeverkostoista 1800-luvun lopulla. Tutkittiin mm. ihmissuhteiden sisältöjä ja rituaalien merkitystä yhteisöissä Barnes 1950-luvulla tutki norjalaista kalastajayhteisöä ja kuvasi ihmisten ihmissuhdekokonaisuuksia verkkometaforan kautta. Otti käyttöön termin sosiaalisen verkosto. Alkuperäiskansojen keskuudessa ongelmat nähtiin koko yhteisön ongelmina ja ne ratkaistiin myös yhdessä. Heimo koottiin yhteen ja poppamiehet selvittivät tilannetta ja järjestivät yhteiset rituaalit. (haava yhteisössä) Atteneave 60-luvulla intiaanireservaateissa alkoi kutsua heimoa koolle käsittelemään nuorten sosiaalisia ongelmia. Verkostot psykososiaaliseen ja psykiatriseen hoitotyöhön, liike-elämään, johtamiseen ja oppimiseen luvulla. Voimavarakeskeinen ja dialoginen verkostotyö; verkostoterapia, avoimet dialogit, läheisneuvonpito ja avoimet dialogit. Jukka Pyhäjoki 32

33 Sosiaaliset verkostot
Sosiaalinen verkostolla tarkoitetaan niitä vuorovaikutussuhteita, joiden kautta yksilö ylläpitää sosiaalista identiteettiään. Näistä vuorovaikutussuhteista hän saa henkistä tukea, materiaalista apua, tietoja ja uusia ihmissuhteita (Marsella & Snyder). Sosiaalinen verkosto muodostuu niistä suhteista, joita verkoston jäsenillä on toisiinsa. Sosiaalinen verkosto on yksilön ja merkitsevien toisten ihmisten välisten linkkien sosiaalinen rakennelma (Pattison&Pattison). Sosiaalista verkostoa tutkittaessa lähtökohta on yksilön oma käsitys verkostostaan. Sosiaalisen verkoston kautta voidaan kuvata ihmissuhteiden kokonaisuus. Jukka Pyhäjoki 33

34 Sosiaaliset verkostot
Gergen: sosiaalinen todellisuus rakennetaan aina kussakin vuorovaikutustilanteessa, jolloin jokaisen osallistujan toiminta saa merkityksen aina uudelleen. Näin sosiaalinen identiteettikin, yksilön sosiaalinen merkitys on yhteydessä väistämättä kuhunkin vuorovaikutustilanteeseen. Sosiaalista identiteettiä ei nähdä erityisenä yksilön pysyvänä ominaisuutena, vaan alati tilanteiden mukaan muuttuvana, jossa yksilö vaikuttaa vastavuoroisesti kumppaneihinsa. Voloshinov (1990): jokainen vuorovaikutustilanne rakentaa oman kielensä, missä kukin puhuu siihen tilanteeseen erityisillä äänillä. Kullakin osallistujalla on useampi kuin yksi ääni, niinpä naisopettaja on samaan aikaan naisen, opettajan, perheen äidin ja työyhteisön äänessä jne. (vrt. yksi vaihtoehto vs. mitä kolmea mieltä olen asiasta) Ihmissuhdeverkostot ovat olemassa kielessä, kielen vuoropuhelu on moniäänistä. Jukka Pyhäjoki 34

35 Sosiaaliset verkostot
Verkostokartta: PERHE SUKU TYÖNTEKIJÄVERKOSTO MUUT (Naapurit,ystävät) MINÄ TYÖ, KOULU

36 Sosiaaliset verkostot
Verkostokartan avulla saa kuvaa yksilön ihmissuhdekokonaisuudesta. Näkyviin tulevat merkitykselliset ihmissuhteet ja mahdolliset tukiresurssit pulmatilanteissa. Verkostokartan keskushenkilö on yksilön sosiaalisen verkoston tärkein voimavara. Toimii välittäjänä eri verkoston osien kesken ja pitää yllä sosiaalisia suhteita. Isolaatti on yksittäinen henkilö, jolla suhde vain päähenkilöön, eikä kuulu mihinkään verkoston ryhmään. Hänen kanssaan voi jakaa salaisuuksia ja intiimejä asioita. Verkostokartan yläosa (perhe ja suku) painottaa perinteitä ja pysyvyyttä. Ihmissuhteet ovat pitkiä ja jatkuvia. Verkostokartan alaosa edustaa muuttumista ja uudistumista. Alaosan suhteet ovat elämäntilanteen mukaan vaihtuvia. Eri elämänvaiheessa eri osa-alueet painottuvat eri tavoin

37 Verkostotyö on muutakin kuin verkostokokouksia
Verkostoissa ollaan jo: kansalaisilla on läheisverkostonsa ja muut yksityisverkostonsa. Ammattiauttamisessa muodostuu verkostomaisia kytkentöjä, vaikka niitä ei huomaisikaan. Nykyään ihmiset syntyvät, kasvavat, ikääntyvät ja kuolevatkin tavalla tai toisella kosketuksissa työntekijäverkostoihin. Nuo verkostot ovat läsnä kahdenkeskeisissäkin asiakas-työntekijä kohtaamisissa Verkostoihin aletaan kiinnittää huomiota, kun koetaan, että tarvittaisiin muidenkin näkemyksiä ja toimintamahdollisuuksia - voimavaroja. Verkostopalaverit ovat verkostotyön erityisiä muotoja. Keskeisintä on verkostoihin suuntautuva ajattelu, käsitys ihmisistä suhteissaan eläjänä ja kiinnostus verkoston voimavaroihin Jukka Pyhäjoki 37

38 Milloin kumppanuutta, yhteistoimintaa ja verkostotyötä tarvitaan?
Ei kaikkeen (selvärajaiset pulmat), mutta joskus ehdottomasti (moniauttajatilanteet) Rajoilla ja rajojen ylittämisessä Palvelujärjestelmä on sektoroitunut ja erikoistunut, ihmisten elämä ei Kokonaisvaltainen arki Sektori C Jukka Pyhäjoki 38

39 Moniauttajatilanteissa tarvitaan verkostotyön osaamista
Moniasiakkuus on sellaista monimutkaisuutta, jota sektorijakoinen järjestelmä ei kykene ratkaisemaan tyypillisimmillään keinollaan eli erikoistumalla lisää. Vaikka kunkin työntekijän toiminta olisi yksittäin tarkasteltuna perusteltua, on mahdollista, ettei kokonaisuus ole kenenkään toiveiden mukainen. Jotta ammatilliset toimenpiteet tuottaisivat asiakkaiden hyvinvoinnin kannalta hyödyllisen kokonaisuuden, niiden tulisi integroitua arjen kannalta mielekkäästi. Toimiva Arki on saatava yhteistoiminnan suunnittelun perustaksi. Jukka Pyhäjoki 39

40 JATKUU … Moniauttajuus "pakottaa" ylittämään rajoja sekä palvelujärjestelmän sisällä (yksiköiden, ammattikuntien, työntekijöiden jne. välillä) että työntekijäverkoston ja asiakasverkoston välillä Rajojen ylittäminen edellyttää vastavuoroisuutta, suuntautumista vuoropuheluun, dialogiin. Dialogisuudessa kuuntelu on yhtä tärkeätä kuin puhuminen. Tähtäimessä on ajatusten ja suunnitelmien kehittely yhdessä. Se ei onnistu mikäli koetetaan määrittää toisille miten heidän tulisi ajatella ja toimia. Jukka Pyhäjoki 40

41 Mitä pulmia verkostopalavereilla koetetaan ratkoa – asiakkaiden, työntekijöiden ja johtamisen tueksi
Palveluiden/toimenpiteiden hajanaisuuden pulma Tavoite: Toimintojen integraatio arjen kannalta hyvin Arjen voimavarojen käyttöön saannin pulma Tavoite: Lähiverkoston tuki ja ammattiauttamisen mahdollisuudet yhdessä Kohtaamisen pulma Tavoite: Voimaannuttavat kokemukset itse kohtaamistilanteissa Jukka Pyhäjoki 41

42 Verkostojen mahdollisuudet / Jukka Pyhäjoki
Milloin pitää olla muitten kanssa? Verkostopalavereita tarvitaan, kun … tulee tunne, että omat huolet kasvavat ja mahdollisuudet auttaa asiakasta/perhettä kaventuvat havaitsee, että tuki ei mene tueksi on epäselvyyttä mitä muut tahot tekevät ja haluaa saada tilanteeseen lisää ymmärrystä ja tapauskohtaista koordinaatiota tajuaa, että erikseen toimimalla ei ymmärrä riittävän hyvin millaisesta kokonaisuudesta on kyse haluaa monitoimijaisissa tilanteissa luoda yhteistä hoito-, kuntoutus- tai toimintasuunnitelmaa ollaan siirtymä- ja nivelvaiheessa Verkostojen mahdollisuudet / Jukka Pyhäjoki 42

43 Verkostotyön tarve vyöhykkeellä
Läheis- ja työn-tekijä-tuki toi-mii. Sitä ei tarvitse miettiä. Toi-minta liittyy hyvin koko-naisuu-teen. Huolet hälven-nettävissä omalla toiminnalla. Ennakointi: asiat ratkeavat perus-tehtävän puitteissa. Läheis- ja työnteki-jäverkostoihin ei tarvitse juurikaan orientoitua. Mahdollinen verkostotyön tarve: Miten hälventää pienet huolet, jotka eivät liity yksilöön/ perustyöhön? Huolet eivät hälvene omalla toiminnalla. Ennakointi: toteuttamalla perustehtävää tähänastiseen tapaan ollaan kohta pulmissa. Epätietoisuutta: mitä muut aikovat ja tekevät. Yhteistyöyritykset eivät tuota toivottuja tuloksia. Verkostotyön tarve: Miten saada aikaan selkeyttä ja parempi toiminnan koordinaatio & saada läheisten ja työntekijöiden voimavarat yhteen. Huolet eivät hälvene ennen kuin lapsi on turvassa. Ennakointi: pulma ei missään nimessä ole tavallisen perustehtä-vätyön piirissä. Tarvitaan selkeätä ja määrätietoista kriisityötä. Verkostotyön tarve: Miten saada nopeasti kokoon yhteistyö, joka pystyy antamaan turvaa ja psykologista jatkuvuutta.

44 Käytännöt huolen mukaan
Ennakointidialogit I: Alueneuvonpidot = asukkaat ja työntekijät palaveeraavat, jotta saadaan kuvaa tarvitaanko yhteistoimintaa / missä asiassa. Teemaneuvonpidot = yhteistoiminnan suunnittelu tarpeelliseksi koetun yhteisen teeman merkeissä Ennakointidialogit II: Tulevaisuuden muistelu perheiden kanssa, jotta saadaan selkeyttä ja koordinaatiota Läheisneuvonpidot, jotta saadaan läheisten kanssa lastensuojelun sopimus ja lapselle uusi mahdollisuus Verkostoterapia, jotta voidaan jakaa emotionaalista taakkaa ja saada verkostot sitoutumaan kriisin ratkaisemiseen Avoimet dialogit, jotta psykoottiset oireet voidaan korvata yhteisellä kielellä turvallisessa dialogiprosessissa Huolten ottaminen puheeksi dialogin avauksena

45 Yhteistoiminta on voimaa - onko?
"1 +1 >2" " Neljä silmää näkee enemmän kuin kaksi" vai "Mitä useampi kokki sitä sekaisempi soppa" "Joukossa tyhmyys tiivistyy" Yhteisestä päämäärästä huolimatta tilanteen rakenne tuottaa voimia, jotka johtavat ei aiottuun lopputulokseen (Eskola 1982) -> ulkopuolinen ohjaaja Myönteinen kasautumisvaikutus yhteistoiminnassa:  motivaatio, sitoutuminen ja vastuu Miten yhteiset kokoontumiset saadaan tuottamaan myönteistä kasautumisvaikutusta? Jukka Pyhäjoki 45

46 Ratkaisevaa yhteistoiminnan kehittymiselle on se, pystyykö rajalla toimiva systeemi luomaan tilanteeseen riittävästi järjestäy-tyneisyyttä, joustavuutta ja ongelmien monipuolista hahmot-tamista (Seikkula 1991). (Ulkopuolisten vetäjien tehtävä) Jotta dialoginen kohtaaminen onnistuisi, täytyy jokaisen osallistujan tuntea itsensä yhteistyöjärjestelmän tasavertaiseksi osallistujaksi. Imber-Blackin (1988) mukaan palavereissa perheenjäsenet ja työntekijät saattavat kytkeytyä toisiinsa onnettomilla tavoilla, jotka ehkäisevät kasvua ja kehitystä perheen jäsenissä ja aikaansaavat kyynisyyttä ja uupumista auttajissa sekä tuottavat jumiutunutta yhteistoimintaa systeemien välille. Pahimmillaan huonosti onnistuneet kytkeytymiset johtavat eri tahojen väliseen syyttelyyn ja liittoutumien syntymiseen, jossa toimijoita jaetaan hyviin ja pahoihin.

47 Miksi verkostopalaverit voivat mennä jumiin
Palavereissa määritellään suhteita; kuka on "pätevä/pätevin" tilanteen määrittelijä. Yritetään määritellä yhteistä ongelmaa. Sellaista ei ole. Kullakin on omat ongelmansa. Säädellään omaa sitoutumista ja kuormittumista. Kartellaan kontrollitehtäviä. Negatiiviset vuorovaikutusrakenteet toistuvat rajasysteemeissä; auttamisjärjestelmien ja asiakkaan kohdatessa

48 Avoimen yhteistoiminnan haaste
Huolen kasvu ja monimutkaiset tilanteet houkuttavat monologisuuteen Toive asioiden saamisesta hallintaan kasvaa Houkutus lisätä hallintaa koettamalla hallita toisten ajatuksia ja toimintaa sekä muuttaa toisia (toimenpiteiden kohteita, esineitä) ”Tietäminen” tappaa uteliaisuuden Kiinnostus erilaisiin näkökulmiin, toisten (myös itsen) kuunteluun ja näkemysten monipuolistamiseen vähenee Neuvotuttaminen ja toimenpidekeskeisyys Kontrollin delegointi ja salailu-arvailurakenteet Siirtymä- ja nivelvaiheet

49 Rajojen ylittäminen edellyttää vastavuoroisuutta, suuntautumista vuoropuheluun, dialogiin.
Jotta saavutetaan hyviä asiakkaiden, työntekijöiden ja läheisverkostojen voimavarojen yhdistelmiä, tarvitaan dialogisia kohtaamisia ihmisten ja verkostojen välillä. Tarvitaan tukea kohtaamisten dialogisuudelle Tarvitaan dialogisia yhteistyötapoja.

50 Dialogisen kohtaamisen edellytyksiä:
Usko ihmiseen - "Dialogi vaatii syvän uskon ihmiseen, uskoa hänen kykyynsä kehittyä ja uudistua, luoda ja uudelleen luoda, uskoa hänen haluunsa tulla täydemmäksi ihmiseksi. Usko ihmiseen on dialogin edellytys a priori; dialoginen ihminen uskoo toisiin ihmisiin jo ennen kuin hän kohtaa heidät kasvokkain” (Freire 2005) Luottamus ihmisiin ja heidän kykyynsä ajatella - Rakkaudelle, nöyryydelle ja uskolle perustuva dialogi muodostuu tasavertaiseksi suhteeksi, jonka seuraus on osapuolten keskinäinen luottamus ja kumppanuus. Luottamus syntyy kohtaamisessa, jossa ihmiset tuovat aidosti esiin omat toiveensa, halunsa ja huolensa (Freire) Jukka Pyhäjoki 50

51 Dialogisen kohtaamisen edellytyksiä
Toivo siivittää yrittämään ja jatkamaan eteenpäin hankaluuksista huolimatta - Ihmisten välistä kohtaamista ei voi käydä epätoivon ilmapiirissä. Jos osapuolet eivät usko saavuttavansa mitään, on heidän kohtaamisensa tyhjää ja merkityksetöntä, byrokraattista ja väsyttävää. Toiveikkuuden kokeminen ja positiivinen lataus luo innostuneisuutta, voimavaroja ja energiaa. Uteliaisuus -> Vaihtoehdot -> Toiveikkuus -> Halu, usko ja motivaatio -> Muutosprosessi Jukka Pyhäjoki 51

52 Dialoginen asiantuntija:
tietää omat rajat tietää mitä ei tiedä osaa pyytää apua sietää epävarmuutta lähestyy ihmisen elämää ja arkea ainutkertaisena tietona reflektoi ja muuntelee omaa toimintaa vuoro-vaikutuksessa saadun tiedon ja palautteen pohjalta hyödyntää erilaisuutta ja moninäkökulmaisuutta suunnittelija Jukka Pyhäjoki Jukka Pyhäjoki 52

53 MISTÄ ON HYVÄT VERKOSTOLLISET KOHTAAMISET TEHTY?
Muisteluporina: MISTÄ ON HYVÄT VERKOSTOLLISET KOHTAAMISET TEHTY? Muistele onnistunutta asiakasverkostopalaveria. Pohtikaa mikä palaverista teki Sinulle toimivan ja hyvän kokemuksen Millainen verkostopalaveri on/olisi asiakkaan näkökulmasta hyvä? Jukka Pyhäjoki 53

54 Toimivan verkostopalaverin ehdot:
Kaikki osallistujat voivat olla sekä saavana että antavana osapuolena = mahdollisuus kehittyä Kaikki saavat tuekseen monipuolisuutta ja näkemysten kirjoa turvallisessa ja energisoivassa muodossa/tahdissa Verkostosta löytyy sekä lisäymmärryksen että voimavarojen yhdistelyn mahdollisuuksia Jukka Pyhäjoki 54

55 Toimiva verkostopalaveri:
”se mahdollisuus puhua, sehän siinä kaikista tärkeintä mun mielestä ja kuunnella tietenkin muitakin ihmisiä…verkosto on kiinnostunut palaverista aidosti ja siitä mistä siellä keskustellaan ja niistä asioista ja sitten se, että näihin palavereihin varataan tarpeeksi kauan aikaa, olennaista on tietysti se, että lähtee itse avoimin mielin ja rehellisesti mukaan ja myös se, että ei joudu sinne nurkkaan ja sitten viranomaiset puhuu kolmannessa persoonassa ja siellä vaan kuunnellaan, ja toiset heristää sormea, että hiljaa siellä nurkassa, me täällä keskustelemme sinusta ja mitä tässä tehdään. Sitten se, että keskitytään sellaiseen positiiviseen suunnitteluun ja yritetään saada se palaveri sellaiseksi, että siinä suunnitellaan nimenomaan positiivisia asioita, ettei niinkään kaivella mitään vanhoja eikä arvostella muita tai toisen tekemisiä eikä menneitä” ”Lähden palaverista hiukan toiveikkaampana, luottavaisempana ja selkiytyneempänä ratkaistavien ja pulmallisten asioiden suhteen kuin sinne tullessa” Jukka Pyhäjoki 55

56 Miten edistää kunnioittavaa kohtaamista?
Suuntautuminen tulevaisuuteen - ”Tulevaisuus ei ole jotain, minkä ihmiset vastaanottavat, vaan jotain minkä he luovat” (Freire) Liittymistä asiakkaan/työntekijän arkeen ja arjen kokonaisvaltaista kuulemista - Tavoitteet on etsittävä yhdessä ihmisten kanssa heidän arjestaan, heidän todellisesta elämäntilanteestaan, koska muuten kasvatus, hoito tai johtaminen ei kykene motivoimaan vaan vieraannuttaa entisestään ihmisiä todellisuudesta (Freire). Kunnioittavan, tasavertaisen ja turvallisen ilmapiirin luominen - Ihmisen kasvu mahdollistuu turvallisessa, rakentavassa ja dialogia mahdollistavassa ympäristössä. (Siitonen 1999) Jukka Pyhäjoki 56

57 Jatkuu… Sietämällä epävarmuutta toisten ihmisten kohtaamisen kautta
- Dialogisessa kohtaamisessa epävarmuuden sietäminen vaatii, että asioita ei yritetä ymmärtää liian pian ja lopullisesti. - ”Totuudet eivät ole varmuutemme, vaan pikemmin epävarmuutemme merkkejä, joiden sisältöä ja merkitystä meidän on jatkuvasti kyettävä arvioimaan uudelleen” (Ojansuu 2004) Erilaisten näkökulmien kunnioitus ja moniäänisyys - Moniäänisessä dialogisessa kohtaamisessa kaikki keskusteluun osallistujat rakentavat todellisuutta yhdessä. Jokainen tuo keskusteluun oman totuutensa, jonka pohjalta syntyy yhteistä ja jaettua ymmärrystä tilanteesta Jukka Pyhäjoki 57

58 Rakennusaineksia osallisuutta, kumppanuutta ja avoimuutta lisääville verkostopalavereille
Palaverin valmistelu (kutsuminen, miksi koolle) Palaverin avaus (turvallisuus) Kunnioittavan, tasavertaisen ja turvallisen ilmapiirin luominen Ulkopuolinen vetäjä / sovitaan johtajuudesta Suuntautuminen tulevaisuuteen ja asiakkaan/perheen arki keskiöön Autetaan puhumista, kun eri tahoja paikalla ("Puhu mulle") Puhumisen ja kuuntelun erottaminen Osallistujat puhuvat omista toimintamahdollisuuksista ja huolista käsin, ei toisten toiminnan määrittelyä Seuraavista askelista sopiminen (sitoutuminen ja vastuu) Palaute palaverikokemuksesta. Jälkipuinti asiakkaan/perheen kanssa Prosessin seuranta Jukka Pyhäjoki 58

59 Dialogisten verkostopalaverien perusperiaatteita
Keskeistä vuoropuhelun synnyttäminen, jossa kaikki tulee huomioiduksi ja jokainen voi tuntea läsnäolonsa tärkeäksi Asiakas ja hänen läheisensä osallistuvat kaikkeen heidän elämäänsä ja arkeensa liittyvään pohdintaan; siten ovat mukana synnyttämässä hoitopäätöksiin ja -suunnitelmiin johtavia ajatuksia. Keskustelussa pyritään synnyttämään useampia näkökulmia eikä mihinkään lopulliseen totuuteen pyritä Toisten havaintojen kunnioitus ja huomiointi Jukka Pyhäjoki

60 Dialogisten verkostopalaverien perusperiaatteita
Kaikki havainnot ja tunteet ovat yhtä oikeita ja arvokkaita Jokaisella on mahdollisuus ilmaista havaintonsa ja tunteensa sekä kuunnella mitä muut ovat havainneet ja kuulleet Jokaisella on mahdollisuus kuunnella itseään Ystävällisyys, kohteliaisuus ja kunnioitus Tavoite uskottava toiveikkuus Jukka Pyhäjoki

61 Ennakointidialogit (Arnkil&Eriksson)
Moniasiakkuus ja jumiutunut tilanne - Kuinka tuki menisi tueksi? Lähtökohtana asiakkaan arki ja siihen liittyvät toimijat Sovitaan perheen kanssa keitä mukaan palaveriin Tavoitteena eri osapuolten vastuun- ja työnjaon selkiyttäminen ja konkreettinen tukisuunnitelma perheelle Katsotaan tulevaisuuteen Palaverissa tutkitaan omia toimintamahdollisuuksia, etsitään sopivaa tukea ja kerrotaan omista huolista, jotta toimiva suunnitelma ja uskottava toiveikkuus voidaan rakentaa Ulkopuoliset vuoropuhelun vetäjät (verkostokonsultit) ohjaavat palaverin kulkua kysymyksillä Vuoropuhelurakenteella turvataan kaikkien mahdollisuus puhua, tulla kuulluksi ja kuunnella. Jukka Pyhäjoki 61

62 Ennakointidialogin vaiheet
1. NEUVOTTELU Palaverin tilaus ja valmistelu 2. DIALOGI Palaverin aloitus & dialogi 3. KESKUSTELU Palaverin yhteenveto ja lopetus 4. NEUVOTTELU Palaverin jälkitoimet A. Neuvottelut Tilaaja ja asiakas Tilaaja ja verkostokoordinaattori Verkostokoordinaattori ja verkostokonsultit Verkostokonsultit ja tilaaja B. Koollekutsuminen Tilaaja tekee ja lähettää (yhdessä asiakkaan) kanssa kutsut palaveriin osallistujille Tilaaja järjestää puitteet palaverille A. Palaverin aloitus Tilaaja avaa, tutustuttaa osallistujat sekä esittelee miksi palaveri on kutsuttu koolle Verkostokonsultit esittelevät palaverin rakenteen ja tulevaisuuden muistelu -menetelmän B. Dialogi Verkostokonsultit vetävät vuoropuhelun; ääneen ajattelemista A. Keskustelu Minkälainen suunnitelma syntyi Miten edetään jatkossa Mitä tässä voidaan sopia, mitä jää sovittavaksi muualla Päätetään mahdollisesta seurantapalaverista B. Asiakaspalaute Verkostokonsultit keräävät osallistujilta palautelomakkeet A. Muistio Palaverissa sovittu henkilö kirjoittaa palaverin muistion ja suunnitelman puhtaaksi ja laittaa jakoon kaikille osallistujille. B. Neuvottelut Mikä jää tilaajan, mikä verkostokonsulttien tehtäväksi Eri tahojen neuvottelut päätöksiä varten Mahdollinen kokoava neuvottelu Seuranta ja mahdollinen seurantapalaveri

63 Ennakointidialogit asiakkaiden kanssa
1. Palaverin valmistelu 2. Palaverin avaus 3. Dialogivaihe "Tulevaisuuden muistelu": Asiakkaille/perheille & läheisille 1. "Vuosi" on kulunut ja asiat ovat nyt aika hyvin. Miten ne Sinun kannaltasi ovat? Mikä sinua erityisesti ilahduttaa? 2. Mitä teit myönteisen kehityksen aikaansaamiseksi ja mistä sait tukea/millaista? 3. Mistä olit huolissasi "silloin vuosi sitten" ja mikä sai huolesi vähenemään? Työntekijöille 1. Kuten kuulitte, asiat asiakkaan elämässä ovat nyt aika hyvin. Mitä teit myönteisen kehityksen tueksi ja keneltä sinä sait tukea/millaista? 2. Mistä olit huolissasi "silloin vuosi sitten" ja mikä sai huolesi vähenemään? 4. Loppukeskustelu: - Kun kaikkia tahoja on kuultu, tehdään keskustellen suunnitelma ja sovitaan koordinaatiosta: kuka tekee mitä seuraavaksi ja kenen kanssa - Seurannasta sopiminen ja palaute palvelukokemuksesta Jukka Pyhäjoki

64 Tulevaisuuden muistelu suunnittelumetodina
1.Vuosi on kulunut ja toimintasuunnitelma (ohjelma/strategia) on valmis. Mikä Sinua siinä erityisesti ilahduttaa? Mitkä ovat suunnitelman painopisteet? Mistä suunnitelmaa erityisesti kiitetään? Mikä sinua suunnitelman valmisteluprosessissa erityisesti ilahdutti? 2. Mitä itse teit suunnitelman hyväksi? Onko jokin teko josta olet erityisen ylpeä? Saitko jostakin tukea, mistä/millaista? 3.Olitko huolissasi "silloin vuosi sitten" tämän suunnitelman valmistumisen suhteen ja mikä sai huolesi vähenemään? Kun kaikkia tahoja on kuultu, tehdään keskustellen suunnitelma ja sovitaan koordinaatiosta: kuka tekee mitä tässä asiassa seuraavaksi ja kenen kanssa

65 Verkostokonsulttien tehtävä:
Edistävät moniäänistä keskustelua eri toimijoiden välillä, jotta päästäisiin eteenpäin jumiutuneista tilanteista Auttavat kuulluksi tulemista ja kuuntelua monen ihmisen palaverissa Puhuminen ja kuuntelu erotetaan Jokainen puhuu omasta näkökulmasta, ei muiden toiminnan määrittelyä Nostavat perheenjäsenten toimivan arjen yhteissuunnittelun kiintopisteeksi Johtavat tilannetta ja helpottavat kysymyksillään perhettä, läheisiä ja työntekijöitä ajattelemaan ääneen toiveitaan, siihen liittyviä tekoja ja tukea sekä huolia ja niiden huojentumista. Luovat "kahdenkeskisen puhu mulle" -asetelman Tukevat ydinteemojen esiin nostamisessa ja olennaisten seuraavien askeleiden sopimisessa

66 Ennakointidialogien mahdollisuudet moniammatillisessa yhteistyössä
Syntyy avointa ja hyödyllistä keskustelua, kun palaverissa on paikalla asiakkaita ja useita toimijatahoja Saadaan asiakkaiden ääni kuuluviin Selkeyttää eri toimijoiden tehtäviä perheen tukemisessa Luodaan uskottavaa toiveikkuutta tulevaisuuteen Keskustelun pohjalta syntyy suunnitelma, jonka toteutumisessa perheellä ja eri toimijoilla on osansa Sovitaan jatkotoimista, koordinaatiosta ja seurannasta Jukka Pyhäjoki

67 Välitön palaute osanottajilta Kaikki vastaajat N=845 Asteikko 1-10
K1 Kokemus palaverin hyödyllisyydestä  8,1 K2 Mahdollisuus kertoa omat ajatukset  8,6 K3 Omien huolenaiheiden kertominen  8,5 K4 Kokemus kuulluksi tulemisesta 9,0 K5 Mahdollisuus kuulla muiden näkemyksiä  9,0 K6 Uutta ymmärrystä muiden ajatuksista   8,2 K7 Omien ajatusten selkiytyminen 7,9 K8 Eri osallistujien osuuden selkiytyminen   8,1 K9 Eläytyminen hyvään tulevaisuuteen   7,6 K10 Otettiinko omat ehdotukset huomioon 8,5  K11 Luottamus asioiden järjestymiseen   8,1 K12 Uusia toimintavaihtoehtoja 7,6 K13 Tukea omaan tilanteeseen 7,9 K14 Toiveikkuus tilaisuuden päättyessä 8,0 Jukka Pyhäjoki

68 6-12 kk KULUTTUA n = 28 (Kokko 2006)
peruskokemus: liikkeelle sysäävä voima lähes kaikilla useimmat (itse ehdotetut) suunnitelmat/pyrkimykset toteutuneet myönteinen vaikutus suhteisiin: läheisverkossa ja viranomaisen kanssa luottamus ja itseluottamus lisääntyi kritiikkiäkin esitetään mutta suunnitelmat toteutuvat ulkopuoliset vetäjät saivat pelkkää kiitosta

69 Asiakkaiden kokemuksia
”Kun saa kertoa asioista niin, että muut kuuntelevat ilman kommentteja, tuntuu, että muutkin osapuolet joutuvat ajattelemaan perusteellisemmin toisen ajatuksia. Sama pätee itseen.” (Kuuntelu ja kuulluksi tuleminen) ”…mikä oli tärkeätä oli se, että yksikään verkoston osanen ei ollut vetämässä sitä palaveria, vaan ulkopuolinen vetäjä, ja verkosto kokonaisuudessaan, meistä alimmista sinne korkeimpaan, lähes ylimpään johtoon asti oli tasavertaisena siinä, kenelläkään ei ollut etuoikeuksia tavallaan.” (Tasavertaisuus) ”Alkuun se oli ahdistavaa. En ollut oikeen sukulaisten kanssa missään tekemisissä. Sitten kerralla kaikkien kanssa samaan huoneeseen. Hermostunut mä oli silloin. Mä muistan vieläkin sen hien mikä mulle tuli kun mä puhuin niitten eessä. Kyllä se pelotti. Loppujen lopuksi siitä hyvä fiilis tuli.” (Turvallisuus) ”Se oli turvallinen ilmapiiri…ehkä ihan aluksi oli sellai, että oli vähän semmonen turvattomuuden tunne, että mitä mulle tehdään täällä… mut se hävis hyvin äkkiä, et muutama minuutti ja sitten mä uppouduin niin täysillä siihen omaan kuvitelmaan ja suunnitelmaan tulevasta vuodesta, ilmapiiri oli ja muutenkin, kokonaisilmapiiri oli hyvä.” (ilmapiiri)

70 Asiakkaiden kokemuksia
”Senkin huomasin, että pystyn puhumaan sukulaisille. Hyvin vähän olen niitten kanssa puhunut asioitten oikeista laidoista. Pelkäsin että niille ei pysty puhumaan tollasia asioita, mutta helppoa se olikin… Nykyään puhutaan, ei ole sellaista asiaa enää mistä ei puhuttaisi. … Aika hyvin olen sitä tukee saanutkin. Kaikkee henkistä tukee, yhteydenpitoa ja yhdessä tekemistä.” (Konkreettinen tuki) ”Tuntui hyvältä kuulla, varsinkin huolenaiheet, niistä ei sitten pimittänyt esimerkiksi lastensuojelu ja sosiaalipuoli, et nyt niin kuin rehdisti eteenpäin ja siten se, että he ilmaisivat sen, että mitä he haluavat, että luottamus lisääntyy…yleensä he ovat kertoneet niistä jälkeenpäin, kun on rullat pyörimässä jo väärään suuntaan, niin sitten vasta on ruvettu puhumaan” (Rehellisyys ja avoimuus) ”…siis se että on toimiva verkosto, niin se lisäsi sitä toiveikkuutta, että kun siinä kokouksessa se tuntu todella sellaiselta, että tää juttu natsaa, ihan saletti kybällä…kyllä palaverin jälkeen oli paljon toiveikkaampi…” (Uskottava toiveikkuus)

71 Verkostokonsulttitoiminnan rakenne
palaverien tilaajat konsultit koordinaattori osana eri sektorien ja toimipisteiden perustyötä ylisektorinen johtaminen

72 Kuinka tukea ja edistää verkostomaisia ja ylisektorisia työkäytäntöjä?
Verkostotyö nähdään ja sallitaan osaksi perustyötä ja -tehtävää. Suoritejärjestelmät tukemaan verkostotyötä Ylisektorinen kalenteri; yhteinen aika verkostolliselle yhteistyölle Tunnistetaan verkostotyön tarve. Jumitilanteisiin on käytössä selkeyttäviä, kunnioittavia ja voimaannuttavia verkostotyömenetelmiä Kriisitilanteissa selvät sovitut hoitopolut ja kriisityömenetelmät. Verkostojen tuki kriisitilanteissa. Kuinka verkoston tuki nopeasti käyttöön? Tarpeeseen löytyy osaamista ja tietoa verkostomaisista työmenetelmistä (koordinaatio)

73 Yhteistoimintaa ohjaavat yksinkertaiset ja selvät (eettiset) säännöt:
Jatkuu… Yhteistoimintaa ohjaavat yksinkertaiset ja selvät (eettiset) säännöt: Asiakasta ei saa lähettää lähettämättä itseään Asiakkaan asioista ei puhua ilman asiakasta tai hänen lupaansa Perhe ja läheiset mukaan hoitopäätöksiä tehdessä Kokonaisuuden tavoittelu näkyviin ”kakunjakotaisteluiden” ja siilojen johtamisen sijaan Verkostotyö ja rajojen ylittäminen tarvitsee onnistuakseen: osaamista rakenteita ylisektorisen johdon suojelua

74 Verkostodialoginen toimintajärjestelmä ja –kulttuuri
Mitä seuraavaksi? Verkostodialoginen toimintajärjestelmä ja –kulttuuri Rajojen ylittämisen taito ja kunnioittavat yhteistoiminnan menetelmät ja käytännöt Tarpeenmukaisuus ja ajoittaminen -> oikea toimenpide oikeaan aikaan Dialoginen johtaminen (päätöksentekokokouksista dialogifoorumeihin) Palveluiden kehittäminen yhteistuottamalla 360 asteen hengessä -> sitoutuminen ja vastuu Dialogisuutta tukevat rakenteet (oppimisen tilat, ”asiakkailla oikeus reflektoiviin työntekijöihin ja tuloksellisiin asiakaslähtöisiin työmenetelmiin”) Ylisektoriset toimintamallit ja eettiset ohjaavat periaatteet eri sektoreilla, yhteisöissä ja johtamisessa Systemaattinen palaute- ja seurantajärjestelmä