Monialaisen työn rakentaminen

Esitys aiheesta: "Monialaisen työn rakentaminen"— Esityksen transkriptio:

1 Monialaisen työn rakentaminen
Yhdessä eteenpäin -seminaari Seinäjoki Työnohjaaja, perhepsykoterapeutti, filosofinen praktikko, mentaalivalmentaja, NLP Trainer Jukka Pyhäjoki

2 Monialainen toimintakulttuurin muutos
Minkä äärellä ollaan?

3 ”Myöhäinen suljettu yksin tekeminen” ”Varhainen avoin yhteistoiminta”
Miten murros näkyy Sinun työssäsi? Entä yhteistyössä? ”Myöhäinen suljettu yksin tekeminen” ”Varhainen avoin yhteistoiminta” MURROS ei tietäminen, uteliaisuus, erilaisuus voimana ”vaihtuvat työntekijät pysyvät asiakkaat” taidemetafora(käsityömäisyys) jaettu (asian) tuntijuus suhdetieto, arkikeskeisyys, kokemus yhdyspinnat kumppanuus, kanssalainen kokonaistuminen, yhteensovittaminen näkökulmaisuus dialogi ajattelumallit ja ohjaavat periaatteet, joita työkäytännöt tukevat lasten suojelu ”uusi fysiikka”, pokeri, systeemisyys jne hallinta, tietäminen ”pysyvät työntekijät ja vaihtuvat asiakkaat” konemetafora (liukuhihna) asiantuntijuus yleinen tieto rajapinnat yksilö erikoistuminen, eriytyminen yksi totuus monologi menetelmäkeskeisyys lastensuojelu ”vanha fysiikka”, shakki, lineaarisuus jne

4 Miksi monialaista työtä tarvitaan?

5 Palvelut ovat sektorijakoisia, ihmisten arki on kokonaisvaltainen.
On tarpeen ylittää rajoja ja luoda yhteyksiä: asiakkaiden ja heidän läheisverkostojensa suuntaan sukupolvien välillä sektoreiden, yksiköiden ja ammattikuntien välillä johdon ja alaisten välillä johdon ja luottamushenkilöiden välillä julkisen, yksityisen ja III sektorin välillä Pilkkoutumisen haaste: vertikaalinen erikoistuminen vahvaa, horisontaalinen yhteistyö heikkoa Sektori B Ei kaikkeen (selvärajaiset pulmat), mutta joskus ehdottomasti (monimutkaiset tilanteet) Rajoilla ja rajojen ylittämisessä Moniauttajuus on sellaista monimutkaisuutta, jota sektorijakoinen järjestelmä ei kykene ratkaisemaan koetelluimmalla keinollaan eli erikoistumalla lisää. Moniauttajuus "pakottaa" ylittämään rajoja sekä palvelujärjestelmän sisällä (yksiköiden, ammattikuntien, työntekijöiden jne. välillä) että työntekijäverkoston ja asiakasverkoston välillä. Vaikka kunkin työntekijän toiminta olisi yksittäin tarkasteltuna perusteltua, on mahdollista, ettei kokonaisuus ole kenenkään toiveiden mukainen. Jotta ammatilliset toimenpiteet tuottaisivat asiakkaiden hyvinvoinnin kannalta hyödyllisen kokonaisuuden, niiden tulisi integroitua arjen kannalta mielekkäästi. Toimiva Arki on saatava yhteistoiminnan johtamisen ja suunnittelun perustaksi. Jotta saavutetaan hyviä asiakkaiden, työntekijöiden, eri sektorien ja johtajien voimavarojen yhdistelmiä, tarvitaan dialogisia kohtaamisia ihmisten ja verkostojen välillä. Dialogisuudessa kuuntelu on yhtä tärkeätä kuin puhuminen. Tähtäimessä on ajatusten ja suunnitelmien kehittely yhdessä. Se ei onnistu mikäli koetetaan määrittää toisille miten heidän tulisi ajatella ja toimia. Monimutkaisuus houkuttaa monologisuuteen ja tietämiseen. Kokonaisvaltainen Arki

6 Moniauttajatilanteissa tarvitaan yhteistoimintaa
Moniauttajuus on sellaista monimutkaisuutta, jota sektorijakoinen järjestelmä ei kykene ratkaisemaan koetelluimmalla keinollaan eli erikoistumalla lisää. Moniauttajuus "pakottaa" ylittämään rajoja sekä palvelujärjestelmän sisällä (yksiköiden, ammattikuntien, työntekijöiden jne. välillä) että työntekijäverkoston ja asiakasverkoston välillä Vaikka kunkin työntekijän toiminta olisi yksittäin tarkasteltuna perusteltua, on mahdollista, ettei kokonaisuus ole kenenkään toiveiden mukainen! Jotta ammatilliset toimenpiteet tuottaisivat asiakkaiden hyvinvoinnin kannalta hyödyllisen kokonaisuuden, niiden tulisi integroitua arjen kannalta mielekkäästi. Toimiva Arki on saatava yhteistoiminnan suunnittelun perustaksi.

7 Mitä pulmia monialaisella työllä koetetaan ratkoa?
– asiakkaiden, työntekijöiden ja johtamisen tueksi Palveluiden/toimenpiteiden hajanaisuuden pulma Tavoite: Toimintojen integraatio arjen kannalta hyvin Arjen voimavarojen käyttöön saannin pulma Tavoite: Lasten, nuorten, perheiden ja kuntalaisten arjen kokemukset/näkökulmat ja ammattiosaamisen mahdollisuudet/näkökulmat yhdessä Kohtaamisen pulma Tavoite: Voimaannuttavat kokemukset itse kohtaamistilanteissa 7

8 Yhteistoiminta on voimaa - onko?
"1 +1 >2" " Neljä silmää näkee enemmän kuin kaksi" vai "Mitä useampi kokki sitä sekaisempi soppa" "Joukossa tyhmyys tiivistyy" Yhteisestä päämäärästä huolimatta tilanteen rakenne ja dynamiikka tuottaa voimia, jotka johtavat ei aiottuun lopputulokseen (Eskola 1982) Myönteinen kasautumisvaikutus yhteistoiminnassa:  motivaatio, sitoutuminen ja vastuu Ratkaisevaa yhteistoiminnan kehittymiselle on se, pystyykö rajalla toimiva moniammatillinen tiimi luomaan tilanteeseen riittävästi järjestäytyneisyyttä, joustavuutta ja ongelmien monipuolista hahmottamista (Seikkula 1991). 8

9 Miksi yhteistoiminta voi mennä jumiin? (Seikkula & Arnkil 2005)
Kohtaamisessa määritellään suhteita; kuka on "pätevä/pätevin" tilanteen määrittelijä. Yritetään määritellä yhteistä ongelmaa. Sellaista ei ole. Kullakin on omat ongelmansa. Säädellään omaa sitoutumista ja kuormittumista. Kartellaan ja delegoidaan kontrollitehtäviä. Negatiiviset vuorovaikutusrakenteet toistuvat rajasysteemeissä; auttamisjärjestelmien ja asiakkaan kohdatessa. (Salailu-arvailu)

10 Monialaisen työn haasteita
Huolen kasvu, negatiiviset tunteet, epävarmuus ja monimutkaiset tilanteet houkuttavat monologisuuteen ja hallinnan lisäämiseen Positiivinen tarkoitus: ”Toive asioiden saamisesta hallintaan kasvaa” Houkutus lisätä kontrollia koettamalla hallita toisten ajatuksia ja toimintaa sekä muuttaa toisia; ”Tietäminen” tappaa uteliaisuuden Kiinnostus erilaisiin näkökulmiin, toisten (myös itsen) kuunteluun ja näkemysten monipuolistamiseen vähenee Neuvotuttaminen ja toimenpidekeskeisyys Toisista ihmistä toimenpiteiden kohteita, esineitä Jotta saavutetaan hyviä asiakkaiden, työntekijöiden ja johtajien voimavarojen yhdistelmiä, Tarvitaan tukea kohtaamisten dialogisuudelle (aika, paikka, tila), kunnioittavia yhteistyötapoja ja dialogiosaamista.

11 Hyvä verkosto: antaa tilaa ihmisen omalle äänelle eli hänen subjektiiviselle kertomukselleen oman elämänsä (työnsä) suunnittelussa, jonka kautta ihmisen oma toimijuus ja osallisuus korostuu. Tämä lisää sitoutumista prosessiin. luo kontekstin, jossa ihmisten on mahdollista puhua avoimesti pyrkimyksistään, tuesta ja huolista turvallisessa (kasvua rakentavassa) ympäristössä ja toiveikkuuden ilmapiirissä. Jokainen osallistuja voi omalla toiminnallaan edistää arvostavaa kohtaamista, hyvää ilmapiiriä, avointa vuorovaikutusta, luottamuksen rakentumista ja muutoksen mahdollisuutta. ”Lähden kohtaamisesta hiukan toiveikkaampana, luottavaisempana ja selkiytyneempänä ratkaistavien ja pulmallisten asioiden suhteen kuin sinne tullessa” 11 11

12 Kohti monialaisen työn toimintakulttuuria
Perusta: Pysyvä monialainen johtamisrakenne ja verkostotyön koordinaattori(t) Monialainen työ nähdään ja sallitaan osaksi perustyötä ja -tehtävää. Suoritejärjestelmät tukevat verkostotyötä Ylisektorinen kalenteri; yhteinen aika verkostolliselle yhteistyölle Aikaa kokeilla uusia työtapoja ja reflektoida niiden käytettävyyttä Tunnistetaan yhteistoiminnan tarve. Tarpeeseen löytyy tietoa, taitoa ja asennetta. Ylisektoriset työkäytännöt, yhteinen ja pitkäjänteinen ei ammattispesifi koulutus (dialoginen puheeksiotto yms.) Tarpeenmukaisuus ja ajoittaminen -> oikea toimenpide oikeaan aikaan

13 Kokonaisuuden tavoittelu näkyviin ”kakunjakotaisteluiden” ja siilojen johtamisen sijaan
Dialogisuutta tukevat yhteiset oppimisen tilat: ”kuntalaisilla oikeus ajatteleviin työntekijöihin” Dialoginen johtaminen (päätöksentekokokouksista dialogifoorumeihin) Systemaattinen palaute- ja seurantajärjestelmä lapsen ja perheen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja päätöksien vaikutuksista (toiminnan aiotut ja ei-aiotut seuraukset) Palveluiden kehittäminen yhteistuottamalla 360 asteen hengessä -> sitoutuminen ja vastuu Toimivien mallien ja käytäntöjen juurtumisen tuki (osaamisen johtaminen)

14 Yhteinen kehittäminen ja toimintakulttuurin muutos (murros) vaatii onnistuakseen:
Dialogitaitoja ja yhteistä viitekehystä, jota yhteisellä koulutuksella tuetaan Rakenteita, oppimisen tiloja ja koordinaatiota Ylisektorisen ja jaettun johtamisen taitoa ja tietenkin SINNIKKYYTTÄ JA MYÖNTEISTÄ ASENNETTA "Kuinka puhua niin, että toisessa syntyy halu kuunnella ja kuinka kuunnella niin, että toisessa syntyy halu puhua"

15 Mikä herätti kiinnostusta?
Mitä viet arkeen (ajatteluusi / toimintaasi)?