Joensuun seudun vihreiden Politiikan pitkospuilla - luentosarja Kansanedustaja Heidi Hautala Uraanikaivosten ympäristövaikutukset ja kaivoslain muuttaminen

Uraanikaivosten ympäristövaikutukset •Kilo uraania tuottaa 2000 kiloa radioaktiivista jätettä –hiekkaa, joka varastoidaan usein satoja metrejä korkeiksi kasoiksi. Koska malmin uraanipitoisuus on usein pieni, yli 99 % malmin sisältämästä kiviaineksesta jää kaivosalueelle jätteenä. –radioaktiivista lietettä, joka syntyy kun uraani erotetaan kiviaineksesta rikkihapolla. 85 % uraanin radioaktiivisuudesta säilyy näissä jätteissä. Jäte sisältää myös raskasmetalleja ja on kemiallisesti hyvin myrkyllistä. –Laajoista jätekummuista ja liejusta leviää ympäristöön radioaktiivista pölyä ja radon-kaasua, joka aiheuttaa keuhkosyöpää.

•Hiekka ja lieju sisältävät erittäin pitkäikäisiä aineita, muun muassa torium-230:ttä ja radium-226:tta, joiden puoliintumisajat ovat vuotta ja 1650 vuotta. Nämä aineet puolestaan tuottavat hajotessaan radon-222:ta eli radon-kaasua. •Uraaninlouhinta-alueet pysyvät radioaktiivisina aina seuraavaan jääkauteen saakka. Lähteet: EPA 1983, U.S. Environmental Protection Agency, Final Environmental Impact Statement for Standards for the Control of Byproduct Materials from Uranium Ore Processing, Washington,D.C. Wise 2001, Uranium Mining and Milling Wastes: An Introduction by Peter Diehl

Vaikutukset pohjaveteen •Kun uraanikaivos on käytössä voidaan louhokseen kertyvä vesi käsitellä ja pumpata pois hallitusti ilman säteilyriskiä. Uraaniliuosta jää kuitenkin kallioperään liukoisessa muodossa. •Kaivostoiminnan loppuessa kuilut alkavat täyttyä radioaktiivisella vedellä, joka saastuttaa myös ympäristön pohjavesiä vuosikymmeniä eteenpäin. • Suuri osa mm. Porvoon juomavedenottamoista on hydrologisessa yhteydessä valtausalueen pohjavesiin joiden saastuminen olisi kaivoksen toteutuessa, ehkä jo tutkimusvaiheessa, todellinen riski. »Lähde: Kaivosyhtiö Cogema Ranskassa ja maailmalla - Uraaninlouhinnan seurauksia : Gerd Söderhom ja Gun Wasenius-Hietanen

Säteilyn ja raskasmetallien vaikutukset asukkaisiin •Uraanimalmin kuljetukset voivat levittää pölyä tien varsille ja ojiin. Alueen väestön riski joutua säteilylle ja raskasmetalleille alttiiksi on näin huomattavasti suurempi kuin tilanteessa ennen uraanikaivostoiminnan aloittamista. Lisäksi tämä riski säilyy satoja tuhansia vuosia. •Uraanin ja sen hajoamisaineita sisältävän materiaalin säteily on suhteellisen matalaa niin kauan kuin niille altistutaan ulkoisesti. Kuitenkin aineet voivat olla hyvin vaarallisia, jos niitä joutuu elimistöön pieniäkin määriä. •Suomessa on jo paikoin maailman korkein taustasäteily kallioperän ja asuntojen radonin takia. Mahdollinen lisäannos uraanikaivostoiminnasta tulisi tämän päälle. » Lähde: Greenpeace

Kuva: Greenpeace

Vuoden 1965 Kaivoslaki •vanhentunein ympäristölaki •säädetty aikana, jolloin kaivosteollisuuden merkitys Suomelle ja Suomen teollisuuden raaka-ainesaannille paljon nykyistä suurempi •ei ajantasalla kansalaisten osallistumisoikeuksien, oikeussuojakeinojen, ympäristönsuojelun sekä muiden maankäyttöön liittyvien näkökohtien osalta

•markkinoidaan ulkomaalaisille yrityksille “edistyksellisenä” -> yrityksen etu kansalaisen ja ympäristön etua edellä. KTM:n alaisuudessa toimivan Geologisen tutkimuskeskuksen englanninkielisten sivujen tervetuliaisviesti kertoo, että ''Suomi tarjoaa kaivannaisten etsijöille suotuisan sijoitusympäristön'’ sekä, että '' Suomi on maa jossa monet kaivannaiset ovat olleet alietsittyjä.'' •tekee kansalaisten ja kansalaisjärjestöjen osallistumisen valtaushakemusten käsittelyprosessiin mahdottomaksi •muutoksenhakuoikeus suppea ja tapahtuu suoraan korkeimpaan hallinto-oikeuteen ilman väliportaan valitusoikeutta

Kaivoslain kokonaisuudistus •ei ehdi tulla voimaan nyt vireillä olevien kaivoshankkeiden lupakäsittelyyn  toimittava välittömästi •väliraportti: - muutosehdotuksissa edelleen puutteellisuuksia mitä tulee kansalaisten perus-, osallistumis- ja muutoksenhakuoikeuksiin sekä tiedonsaantiin - ongelmia edelleen ympäristöasioiden huomioinnissa mitä tulee muuhun maankäyttöön, maisemaan, suojelualueisiin, laajempiin suojavyöhykkeisiin sekä jälkimaisemointiin

•valtauksen esteet: maanomistajien, asumisviihtyvyyden, maakunnallisten kaavojen sekä ympäristö- ja luonnonsuojelunäkökohtien huomioon otto •radioaktiivisten kaivoskivennäisten kaivoslupahankkeet, YVA ja ympäristölupa: Toimenpidealoite •luonnonsuojelulaki ja muu lainsäädäntö: viittaukset muuhun lainsäädäntöön tällä hetkellä puutteellisia Lakialoitteen muutosehdotukset:

•kuulemisen ja tiedottamisen huomattava lisäysvelvoite •toiminnanharjoittajan vakuus jätehuollon varmistamiseksi -> yhtenevä EU:n kaivannaisjätedirektiivin kanssa •muutoksenhaku ja valitusoikeus kaksiportaiseksi, myös järjestöille valitusoikeus •soveltaminen: lain soveltaminen myös niihin hakemuksiin, jotka on laitettu vireille ennen lain voimaantuloa

Uraanikaivoksista vastaus Pohjois - Karjalan työttömyyteen? •Pohjois-Karjalassa on uraanikaivoksia markkinoitu jo työpaikoillakin. Kuitenkin vihreällä uusiutuvaan energiaan panostavalla energiapolitiikalla voitaisiin Itä-Suomeen luoda tuhansittain uusia työpaikkoja. •Jokainen bioenergialla tuotettu terawattitunti luo 300 uutta työpaikkaa •Suomessa on jo noin 500 ilmastoteknologian parissa työskentelevää yritystä ja alan liikevaihto on noin 5 miljardia euroa, mikä on samaa suuruusluokkaa perusmetalli- tai kemianteollisuuden kanssa •Ruokohelven tuotannossa on mahdollista päästää hehtaariin. Viljelijälle on kannattavampaa kasvattaa ruokohelveä kuin rehuviljaa » Lähde: Vihreän eduskuntaryhmän Ilmasto- ja Energiaohjelma 2005