Maaperä Tekijä:Minä.

Esitys aiheesta: "Maaperä Tekijä:Minä."— Esityksen transkriptio:

1 maaperä Tekijä:Minä

2 Maaperästä tietoa Maaperällä yleisesti maalla tarkoitetaan kallioperää peittävää irtomaakerrosta maaperän ylin osa on maannos, joka sisältää suurimman osan maaperän kivennäisaineista, eli kasvien hivenaineista Maaperän paksuus Suomessa on keskimäärin 10 metriä maaperän paksuus kuitenkin vaihtelee suuresti niin että paksuimmillaan se saattaa olla jopa 100 metriä kun taas paikoin kallioperä voi olla täysin paljaana Maaperän pääosa koostuu kallioperästä peräisin olevista eri karkeuksista kiviaineksista joita kutsutaan kivennäismaalajeiksi välistä maaperä sisältää vain kivennäismaalajeja välistä taas melkein yksinomaan eläinten ja kasvien jäänteistä peräisin olevia eloperäisiä maalajeja useimmissa tapauksissa maaperä on kuitenkin sekä kivennäis että eloperäisten aineiden sekoitus Maaperään voidaan katsoa kuuluvaksi myös siinä oleva ilma ja vesi Maaperän koostumuksesta, paikallisista ilmasto-olosuhteista riippuu sen taloudellinen arvo puhutaan laihasta viljavasta ravintorikkaasta kuivasta kosteasta kuohkeasta jäykästä maaperästä ja maan koostumusta tarkoittaen saven hiekan kalkinpitoisesta humusrikkaasta maaperästä

3 Kuvia maaperästä

4

5 Pinnanmuodot kallioperä ja maaperä
Suomen luonnolle on tyypillistä, että kallioperä on ikivanhaa iältään maapallon vanhimpia mutta maaperä hyvin nuorta viimeisen jääkauden tuloksena vain muutamien kymmenien tuhansien vuosien aikana syntynyttä kallioperä Suomessa on kulunut suurissa muodoissaan tasaiseksi mutta rikkoutunut pienissä muodoissaan vaihtelevaksi peitteenä kallioperän päällä ovat jääkauden synnyttämä moreeni ja lajittuneet maalajit viimemainittuja ovat jäätikköjokisyntyiset sora ja hiekka joita on etenkin harjumuodostumissa sekä eri syvyiseen veteen kerrostuneet savi ja muut hienot lajitteetkuten hieta ja hiesu lisäksi on eloperäisiä maalajeja kuten turvetta ja liejua Suomen korkeimpia kohtia ovat tunturit. Itä-Suomen ja Lapin tunturit ovat ikivanhaa Karelidien vuoristoa käsivarren Lapin tunturit kuuluvat Skandeihin maan eteläosa ja Pohjanmaan rannikko on tasaista mutta Keski- Suomessa maasto muuttuu kumpuilevaksi Nykyiset Itä-Suomen vaarat ja Lapin tunturit ovat jäänne muinoin Itä- Karjalasta Lappiin ulottuneesta Karelidien vuoristosta käsivarren Lapin korkeimmat tunturit kuuluvat Skandeihin jonka kallioperä on iältään 400–450 miljoonaa vuotta suomen korkein kohta on Skandeihin kuuluva Haltitunturi jonka rinne kohoaa Suomen puolella 1 324 metriin merenpinnasta Yleisin kivennäismaalaji on moreeni jonka päälle on paikoin kasautunut savikkoa moreenin peittämillä alueilla tyypillisiä pinnanmuotoja ovat tavallisesti luode-kaakko-suuntaiset drumliinit jotka ovat muodoiltaan virtaviivaisia moreenimäkiä näitä on esimerkiksi monissa osissa Savoa savikkoja on eniten Lounais-Suomen Pohjanmaan ja Uudenmaan rannikkoalueilla Eloperäisistä maalajeista soille on muodostunut turvetta ja kangasmetsiin kangashumusta soiden osuus on suurin Pohjois-Pohjanmaalla eri puolilla Suomea suoyhdistymätyypit eroavat toisistaan Etelä- ja Lounais-Suomessa esiintyy keskeltä kohollaan olevia pääosin sadevesistä ravinteensa saavia keidassoita pohjoisempana tasaisia ja vetisiä aapasoita ja pohjoisimmassa Lapissa palsasoita joiden palsakummuissa routa säilyy läpi vuoden Jäätikköjokisyntyisistä pinnanmuodoista Viimeisen jääkauden lopulla syntyneet jäätikön reunan suuntaiset reunamuodostumat ja liikesuunnan mukaiset harjut ovat Suomelle tunnusomaisia maastonmuotoja Reunamuodostumista merkittävimmät ovat Salpausselät jotka kulkevat eteläisen suomen poikki lounaasta koilliseen harjuista tunnetuimpia ovat Pyynikinharju Pirkanmaalla joka on maailman korkein soraharju sekä Punkaharju Saimaan Puruvedellä