Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Esittely latautuu. Ole hyvä ja odota

Ydinjäte Aleksi Nurminen.

Samankaltaiset esitykset


Esitys aiheesta: "Ydinjäte Aleksi Nurminen."— Esityksen transkriptio:

1 Ydinjäte Aleksi Nurminen

2 Yleistä Ydinvoimalat kattavat suurimman osan maailmanlaajuisesta ydinjätteen tuotosta, mutta ydinjätettä syntyy myös sairaaloissa, teollisuudessa, sekä maanviljelyssä. Ydinjätettä syntyy suhteellisen vähän verrattuna muihin ongelmajätteisiin, mutta sen jälkikäsittely ja loppusijoitus ovat erittäin tärkeitä ympäristölle ja ihmisille. Ydinjätteen radioaktiivisiin aineisiin kuuluvat mm. isotoopit  Cesium- 137 ja Strontium-90.

3 Eri tyyppiset jätteet Suurin osa ydinvoimaloiden tuottamasta jätteestä luokitellaan matala- ja keskiaktiiviseksi ydinjätteeksi. Näiden jätteiden sisältämän radioaktiivisuuden määrä on vähäinen, eikä niitä pidetä suurena uhkana turvallisuudelle. Useimpien jätteen sisältämien radioaktiivisten aineiden puoliintumisaika on niin lyhyt, että ne voidaan yksinkertaisesti varastoida odottamaan radioaktiivisuuden häviämistä. Kun säteily on heikentynyt riittävästi, voidaan jäte toimittaa normaaliin jätehuoltoon tai joskus kierrättää. Ydinvoimala tuottaa myös jätettä, joka on luokiteltu korkea-aktiiviseksi. Sitä syntyy reaktiossa paljon pienempi määrä, kuin matala- ja keskiaktiivisia jätteitä, mutta se kattaa valtaosan voimaloiden tuottamasta radioaktiivisuudesta. Korkea-aktiivisen ydinjätteen radioaktiivisuus on hyvin korkea, ja tehokkaan säteilysuojauksen lisäksi se vaatii jäähdytystä jatkuvasti. Korkea- aktiivinen jäte menettää suurimman osan radioaktiivisuudestaan noin vuosi reaktorista poiston jälkeen (n.99%). Jäte on silti vuoden jälkeen yhä erittäin radioaktiivista, mutta sen jälkikäsittely muuttuu helpommaksi radioaktiivisuuden laskiessa.

4 Jälkikäsittelytavat Käytetylle ydinpolttoaineelle on olemassa kaksi yleisesti käytettyä jälkikäsittelytyyliä. Ensimmäinen näistä on geologinen loppusijoitus, jossa radioaktiivinen jäte sijoitetaan johonkin säteilyeristettyyn säilytyspaikkaan (yleisesti suljettu kallioluolasto). Tämä on yhä monen maan suosiossa, vaikka toinenkin tapa on yleistymässä. Toinen tavoista on kierrätys, jossa ydinjäte kierrätetään uudelleenkäytettäväksi ydinpolttoaineeksi. Tämä voisi olla kannattavaa, sillä syntyvästä ydinjätteestä yli 90% voidaan kierrättää polttoaineeksi. Vaikka loppusijoitusta pidetään edullisempana vaihtoehtona, on kierrätys paljon ympäristöystävällisempi.

5 Tehokkaan säilönnän tärkeys
On elintärkeää, että ydinjätteen loppusijoituspaikka on tarpeeksi hyvin suojattu ja vartioitu, että säästyttäisiin säteilyn aiheuttamilta vahingoilta. Säteily on sille altistuneelle ihmiselle ja hänen perimälleen erittäin vahingollista.

6 Ydinsäteilyn vaikutus soluihin

7 Lähteet http://www.stuk.fi/aiheet/sateilyvaara
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ydinj%C3%A4tehuolto


Lataa ppt "Ydinjäte Aleksi Nurminen."

Samankaltaiset esitykset


Iklan oleh Google