KOMEETAT.

Esitys aiheesta: "KOMEETAT."— Esityksen transkriptio:

1 KOMEETAT

2 Yleistä komeetoista Komeetta tunnetaan myös nimellä pystötähti.
Niiden keskimääräinen halkaisija on muutamista sadoista metriestä kymmeniin ja mahdollisesti satoihin kilometreihin.

3 Komeetta mudostuu ytimestä (nucleus), komasta (coma) ja pystöstä (tail).

4 Ydin koostuu noin 75-prosenttisesti
hiilidioksidi-, metaani-, ja vesijäästä. Loput on mineraalien muodostamaa soraa ja pölyä, jota on jään seassa.

5 Koma on erittäin ohut kaasuhuntu komeetan ytimen ympärillä. Se syntyy, kun auringon säteily aiheuttaa jään sulamisen ja veden höyrystymisen ytimessä, samalla vapauttaen pölyä ja soraa. Koma saattaa olla hyvin iso, jopa isompi kuin aurinko.

6 Komeetan saapuessa aurinkokunnan
sisäosiin Auringon säteilypaine ja aurinkotuuli saavat hiukkaset irtautumaan komeetan ytimen pinnasta luoden sille pyrstön.

7 Pyrstö on usein jakautunut kahteen osaan:
pölypyrstöön ja kaasupyrstöön. Pölypyrstö on syntynyt auringon säteilypaineen irroittamasta pölystä. Pölyhiukkasten nopeudet ovat suhteellisen pieniä, mistä johtuu pyrstön kaareutuminen komeetan rataa kohden.

8 Kaasupyrstö koostuu aurinkotuulen irroittamasta
kaasusta sekä hyvin hienojakoisesta pölystä. Kaasupyrstö osoittaa poispäin auringosta.

9 Komeetoilla on usein elliptiset
ja eksentriset, eli epäkeskiset, radat. Ne käyvät usein melko lähellä aurinkoa, mutta menevät sitten syvemmälle tähtijärjestelmään.

10 Komeetat jaetaan usein kahteen ryhmään niiden
kiertoratojen mukaan: Lyhytperiodisilla komeetoilla kiertoaika on lyhyempi kuin 200 vuotta. Ne kiertävät usein samalla tasolla ja samaan suuntaan planeettojen kanssa Pitkäperiodisilla komeetoilla kiertoaika voi olla miljoonia vuosia. Kiertoratojen pituus voi olla yli sata tuhatta astronomista yksikköä.

11 Komeetoilla uskotaan olevan kaksi alkuperää:
Pitkäperiodiset komeetat ovat peräisin Oortin pilvestä. Lyhytperiodiset komeetat ovat peräisin Kuiperin vyöhykkeeltä

12 Oortin pilven olemassaoloa ehdotti tanskalainen
tähtitieteilijä Jan Oort. Vaikka tilastot viittaavat alueen sisältävän triljoonia komeettoja, ei ole suoraa todistetta sen olemassaolosta. Alueen uskotaan ympäröivän aurinkoa 50,000- 200,000 AU:n päässä.

13

14 Kuiperin vyöhyke on levyn
muotoinen alue Neptunuksen kiertoradan jälkeen. Se sijaitsee AU:ta auringosta. Vyöhyke sisältää jäisiä kappaleita, jotka voivat muuttua komeetoiksi. Planeetat voivat painovoimansa vaikutuksesta sitten laittaa nämä kappaleet radalle kohti tähtijärjestelmän keskustaa.

15 Komeetat jättävät jälkeensä vanan
kiinteää ainetta liian isoa poistuakseen auringon säteilypaineen ja aurinkotuulen takia. Jos komeetan rata osuu maapallon radalle, jää maapallon radalle kyseisiä kiinteän aineen palasia. Kun palaset osuvat maapallon ilmakehään, näkyy taivaalla meteoriparvi

16 Komeetan voi koosta ja läheisyydestä
riippuen havaita jopa kiikareilla. Niitä voi löytää myös esimerkiksi lataamalla netistä erilaisten observatorioiden ottamia kuvia ja etsimällä niistä.

17 Tarkimmilla laitteilla pitkäperiodinen komeetta
voidaan havaita jo, koosta riippuen, muutamien tähtitieteellisten yksikköjen päästä.

18 Lähteet merake.htm tml comet Google images