Hyvinvointialan elinkeinopoliittinen kehittäminen alueilla Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ –hanke Helsinki 13.3.2010

Julkisen palvelutuotannon uudistaminen avainasemassa Julkisen talouden lähtötilanne on talous- ja rahoituskriisin jälkeen selvästi ja pysyväisluonteisesti aiemmin arvioitua heikompi. Valtiontalouden tasapainotustarpeen keventäminen katsotaan edellyttävän julkista taloutta koskevia rakenteellisia uudistuksia. Ensi vaiheessa kyseeseen tulevat tuottavuutta kohottavat, pääosin kuntien järjestämisvastuulla olevaa julkista palvelujärjestelmää koskevat uudistukset sekä työurien kestoa pidentävät ratkaisut.

HYVÄ –hankkeen asemoituminen kehittämiskokonaisuuteen HYVÄ -hankkeen tavoitteet: osaavan työvoiman saannin turvaaminen yrittäjyyden ja yritystoiminnan kehittäminen alan tuottavuuden parantaminen. Hanke keskittyy sosiaali- ja terveys- palveluihin niissä TEM:n hallinnonalan vastuisiin. Se tukee sosiaali- ja terveysministeriön hyvinvointipolitiikan ja sen keskeisten kansallisten hankkeiden (KASTE –ohjelma) toteutusta samoin kuin valtiovarainministeriön vastuulla toteutettavaa kunta- ja palvelu- rakenneuudistusta (PARAS).

Palvelutarpeiden alueellinen kehitys Suomessa ikääntyvän väestön osuuden kasvu on nopeampaa kuin missään muualla Euroopassa 65 –vuotta täyttäneiden määrän nousee vuoteen 2040 mennessä 1,55 miljoonaan (kaksinkertaistuu nykyiseen verrattuna) Yli 85-vuotiaiden määrä kasvaa nykyisestä 94 000:sta noin 350 000:een Vanhushuoltosuhde eli 65 -vuotta täyttäneiden suhde työikäiseen, 15-64 -vuotiaaseen väestöön kasvaa nykyisestä 25 prosentista vuoteen 2020 mennessä 35 prosenttiin ja vuoteen 2040 mennessä yli 45 prosenttiin Yli 64-vuotiaiden suhteellinen osuus kasvaa 2010-luvulla eniten Oulun, Helsingin ja Jyväskylän seuduilla. Kaupunkien eläkeläisväestö kolminkertaistuu vuoteen 2040 mennessä Työikäisten määrä vähentyy vuoteen 2020 mennessä noin 200 000 henkeä ja vuoteen 2030 mennessä 270 000 henkeä Vain Helsingin, Oulun ja Tampereen seuduilla työikäinen väestö tulee ilmeisesti kasvamaan. Itä- ja Pohjois-Suomessa ennakoidaan työvoiman määrän olevan vuonna 2020 enää 80 prosenttia nykyisestä tasosta.

Vanhuushuoltosuhteen (64-/15-64) kasvu seutukunnittain 2000-2030, 15 korkeinta ja 15 matalinta vuonna 2030) Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste

Yli 75-vuotiaat/ työikäiset (15-64) (%) 2010-2040 (heikoimmat ja parhaimmat seutukunnat) Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste

Yritystoiminta ja alueet Sosiaali- ja terveyspalveluyritykset kehittävät toimintaansa sinne, missä on riittävä väestöpohja ja lisääntyvää palvelujen kysyntää. Yritysten ja järjestöjen toimipaikoista ja henkilöstöstä yli puolet sijaitsee Etelä-Suomen kolmessa suuressa maakunnassa, Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Palvelumarkkinoiden kehittämisen kannalta Pohjois- ja Itä-Suomen ja niissä erityisesti väestömäärältään pienten kuntien ja seutujen lähtökohdat ovat tyystin erilaiset. Tilaaja-tuottaja –malliin pohjautuvien palvelujen kehittämisen esteeksi nousee tuottajien vähäisyys. Alueiden erilaisuus näkyy myös kilpailun toteutumisessa: vaikka hankintalainsäädännön myötä kilpailuttaminen on tehostunut, niin tosiasiallinen kilpailu ei välttämättä ole kaikilla alueilla lisääntynyt juuri palveluntuottajien vähäisestä määrästä johtuen.

TEM:n linjausten ydintavoitteet Työ- ja elinkeinoministeriön tavoitteena on: Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja niiden kehittämisen edellytysten turvaaminen varmistamalla osaavan työvoiman saannin edellytykset kehittämällä ja uudistamalla palveluiden ja uusien palvelukonseptien mukaisen yritystoiminnan edellytyksiä parantamalla alan tuloksellisuutta Hyvinvointitoimialan kehittäminen kasvuun ja kansainvälistymiseen tukemalla koko toimialan uudistumista nostamalla alan innovaatiotoiminnan tasoa ja –palvelujen käyttöä edistämällä kysyntä- ja käyttäjälähtöisiä palvelukonsepteja

HYVÄ – tavoitteet ja toimenpiteet

Alueelliset HYVÄ -hankkeet Hallituksen iltakoulun linjaukset 3.3.2010 Työ- ja elinkeinoministeriön hyvinvointialan työ- ja elinkeinopoliittinen kehittämishanke toteuttaa hallituksen linjauksia julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuvasta palvelutuotannon sekä hoito- ja hoivayrittäjyyden kehittämisestä. Hanke tukee myös hallituksen kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta eduskunnalle antaman selonteon linjausta, jonka mukaan uudistuksen toimeenpanossa kiinnitetään jatkossa erityistä huomiota palveluiden sisällön kehittämiseen ja tuottavuuden lisäämiseen kaikkia palvelujen tuottamistapoja hyödyntäen. Alueellisten HYVÄ –hankkeiden toteutus on erityisen tärkeää kehitettäessä ratkaisuja kuntien järjestämisvastuun piiriin kuuluvien hyvinvointipalvelujen tuottavuuden parantamiseksi hoito- ja hoivayrittäjyyden edellytysten parantamiseksi ja eri tyyppisten alueiden tarpeita vastaavien palvelukonseptien kehittämiseksi.

HYVÄ –hankealueet Oulun kaupunki – Palvelu- ja asiakasohjauksen kehittäminen palvelusetelillä/ markkinoiden luominen ja yritysyhteistyö Pohjois-Karjalan maakunta – hyvinvointialan yrittäjien, kuntien ja järjestöjen välisten yhteistyökäytäntöjen ja -rakenteiden kehittäminen/ monipuolisempien ja asiakaslähtöisten hyvinvointipalvelujen tuottaminen Pohjoisen Keski-Suomen seutukunnat – julkisen markkinan avaaminen ja yritysyhteistyö; palvelustrategiatyön käynnistäminen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri – Seniori Saimaa/Etelä-Karjalan vanhuspalvelujen kehittämisen kokoaminen painopisteenä yritystoiminnan kehittäminen ja palvelujen kansainvälistyminen Hämeenlinnan kaupunki – elämänkaareen perustuvan monituottajatoimintamallin kehittäminen/laadukkaat hankintaprosessit yritysten ja järjestöjen toimialayhteistyöllä Kaarinan kaupunki – kunnan, yritysten ja järjestöjen yhteistyöhön perustuvan palvelustrategian kehittäminen, toteuttaminen ja seudullistaminen (Turun seutu)

Työvoima, yritystoimina, tuottavuus näkyväksi hyvinvointialan alueelliseen kehittämiseen Alueellisten HYVÄ -hankkeiden lähtökohtana on ollut ensisijaisesti meneillään tai käynnistymässä olevien hankkeiden kokoaminen kokonaisuuksiksi, joissa hyvinvointipalvelujen kehittämisessä tunnistetaan myös työvoiman saatavuuden, elinkeinojen ja yritystoiminnan kehittämisen ja tuottavuuden parantamisen tarpeet ja yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin kesken Hankkeisiin sisältyviä erityisteemoja ovat yritystoiminnan uusien muotojen kehittäminen, erityisesti yhteiskunnallisen yrityksen konseptin kehittäminen hoito- ja hoivapalvelujen tuotantoon palvelujen kansainvälistyminen ja vienti (hoito- ja hoivamatkailu)

Eteneminen ja organisointi Arvioidaan esiin tulevat esteet ja kehittämistarpeet sekä alueiden kehittämisesitykset ja -aloitteet keskeisten hallinnonalojen ja toimijoiden yhteistyönä asetetaan työ- ja elinkeinoministeriötä, sosiaali- ja terveysministeriötä, valtiovarainministeriötä ja Suomen Kuntaliittoa edustava yhteistyöryhmä (asettamisvastuu TEM) TEM:n rooli: alueiden tukeminen hallinnonalansa toimenpitein: yritysneuvonta, yritys- ja työvoimapalvelut, yritysrahoitus, Tekes:n kehittämisrahoitus ja –ohjelmat TEM tukee ja koordinoi hankkeiden keskinäistä yhteistyötä ja verkottumista, seuraa toteutusta sekä välittää ja levittää hankkeiden tuloksia, kokemuksia ja lupaavia toimintamalleja Keskeisten toimijoiden yhteistyön tukemiseksi ja TEM:n hallinnonalojen toimijoiden sitoutumiseksi hankkeisiin TEM:n toimesta kullakin alueella yhteistyötapaamiset. TEM tiedottaa laajasti hallinnonalansa toimijoita hankkeista.

www.tem.fi/hyvinvointihanke