Aktiivisen ikääntymisen teemapäivä

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Perusterveydenhuolto 2012
Advertisements

OMAISHOIDON TUKI Omaishoidon tuki KOKONAISUUS, joka muodostuu seuraavista osista: Hoitopalkkio Lomituspalvelut Muut palvelut.
kuntayhtymänjohtaja Timo Tolppanen
Haminan halutuin hoitopaikka Tervetuloa Kymen Hoito- ja Kuntoutuskeskukseen.
Kotihoidon laskenta Päivi Tossavainen Raija Kuronen.
Laki ikääntyneen toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden
Vanhuspalvelulaki voimaan
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (”vanhuspalvelulaki”) 980/2012 (HE 160/2012) annettu.
Hannu Virtanen Selkokielen tarvearvio 2014
NYKYTILAKARTOITUS HANGOSSA - KOTIHOIDON ASIAKKAAN KÄYTÖSSÄ OLEVAT APUVÄLINEET JA TULEVAISUUDEN APUVÄLINETARPEET HENKILÖKUNNAN ARVIOIMANA (TOTEUTUS VIIKOT.
EETUn puheenjohtaja Hannes Manninen VANHUSPALVELULAKI – MITÄ SE SISÄLTÄÄ Hämeen liiton vanhuspalveluseminaari Forssa
Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle – palveluiden yhteiskehittämistä Koontia Arvokas elämä –hankkeen poluilta tulevaisuuden kehittämistä varten.
Hoitopaikan järjestelyt
Avoimeen yhteistyöhön perustuva tehokas ja monipuolinen terveydenhuoltojärjestelmä
Lähipalveluhanke / Hämeenlinna (erityisesti Kalvola) Juva, Joroinen, Rantasalmi = JJR Porin yhteistoiminta-alue (Luvia,
Keskeiset tavoitteet Tasaveroiset toimintaedellytykset ja yhteiset pelisäännöt valvontaan yksityiselle ja julkiselle sosiaalipalvelualalle Palvelusetelin.
Vanhuspalvelulaki käytännön työssä
Kyläfoorumi Valtimolla
Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen kunta,
Vammaispalvelulain muutokset - vaikeavammaisten oikeus henkilökohtaiseen apuun vahvistuu Lakimies Jaana Huhta, STM
Keskustelutilaisuus hedelmöityshoitotoiminnasta Jussi Holmalahti, FaT Johtaja Valvira.
Lupamenettelyt ja valvonta/ erityisryhmien asuminen Aluehallintoviraston toiminnan kannalta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Aila.
Kotipalvelut Eija Bouras Ky
Soili Hyvärinen Pääkaupunkiseudun Omaishoitajat ja Läheiset ry
Kuntien paikkatietoseminaari 7. 2
Perusopetuksen huoltajat 2014 Generated on :04.
Palveluohjaus Ota Koppi 2 –tilaisuus
Kotihoidon asiakkaat marraskuussa 2013
Henkilökohtainen apu -järjestelmä periaatteet ja lakitausta
Oikeus vanhuspalveluihin
PALVELUSETELIKÄYTÄNNÖT RAUMALLA Pekka T. Jaatinen.
Asiakkaan osallisuus omien palveluiden kehittämiseen – Ravitsemus, liikunta ja toimintakyky – kolme asiaa, millä mahdollistetaan kotona kokonainen elämä.
Yhteisvoimin kotona – ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Satakunnan vanhusneuvosto
Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma
HANKKEEN ALOITUSVAIHE:
Etelä-Karjalan hyvinvointistrategia 2010 Terveyden ja sairaanhoidon kehittämisalue.
Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2013 Riikka Väyrynen ja Raija Kuronen Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut
S OSIAALIALAN T YÖNANTAJAT RY Kohti kunnallisvaaleja 2012 Yksityisen sosiaalialan kunnallisvaaliteemat yhteiset pelisäännöt valvonnan toteuttamiselle tasaveroiset.
Kehittämispäällikkö Päivi Voutilainen
TIEDON SIIRTO SIIRTYMÄVAIHEESSA
VANHUSTEN ELÄMÄNHALLINNAN TUKEMINEN PALVELUOHJAUKSELLA
1 Vammaispalvelut Ann-Mari Einola, johtava sosiaalityöntekijä Kirjoita tähän nimi Dian perustyyli -tilassa: Lisää alatunniste.
Päivi Voutilainen, Sosiaali- ja terveyspalveluosasto Ikäihmisten palvelujen LAATUSUOSITUS.
Pirkko Karjalainen, YTL Toimintakykyisenä kotona – haasteita sote-uudistukselle Miten pärjään kotona - vanhanakin.
Salla Säkkinen ja Tuula Kuoppala
Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2011 Päivi Tossavainen Raija Kuronen.
Kotihoidon laskenta Riikka Väyrynen Raija Kuronen.
Sosiaalihuollon laitos- ja asumispalvelut 2010 Riikka Väyrynen Raija Kuronen.
Keski-Pohjanmaa-Kainuu-Oulunkaari-Lappi Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke
Sosiaalihuoltolaki.
Muistisairaat asiakkaat sosiaali- ja terveyspalveluissa 2009 Satu Vuorio Riikka Väyrynen.
LAKI POTILAAN ASEMASTA JA OIKEUKSITA Potilaan keskeiset oikeudet Oikeus hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon ja siihen liittyvään kohteluun Pääsy hoitoon.
Ikääntyvä Suomi ja yhteistyö iäkkäiden kuntoutuksessa EIJA SORVARI säätiönjohtaja MIINA SILLANPÄÄN SÄÄTIÖ REHABILITATION FINLAND (RIFI) RY:N SEMINAARI.
Merja Jokela1 LAHDEN MALLI Merja Jokela Vastaava hammashoitaja Lahti.
Lapin ja Länsi-Pohjan sote- seminaari Varautuminen ikäihmisten palvelujen tarpeen kasvuun Ylitorniolla Eeva Leukumaa Kari Askonen.
Katri Arnivaara Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala Hankekoordinaattori 1.
Vanhuspalvelulaki & laatusuositus Anne Nordblad Sosiaali- ja terveysministeriö.
Esiselvitys.
Hyvinvoinnin integroidut toimintamallit
TtT, Yliopettaja Lea Saarni Tampereen ammattikorkeakoulu
Oulunkaaren toiminnallinen osakokonaisuus
Hoidon saatavuus alatyöryhmä
Laki yksityisistä sosiaalipalveluista
Valvira Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto
Kotihoidon palveluseteli Hämeenlinnassa alkaen
Minna Lahnalampi-Lahtinen Palvelupäällikkö Hoiva-asumisen palvelut
Yhteiset palautekäytännöt laadun arvioinnissa
Pohjois-Suomen Kaste -alueen vanhustyön kehittämishanke
IKINÄ- kaatumisten ehkäisyn verkostoiltapäivä
Ylihyvää elämää Vaasan kotihoidon strategia
Esityksen transkriptio:

Aktiivisen ikääntymisen teemapäivä 20. 11 Aktiivisen ikääntymisen teemapäivä 20.11.2012 Hyvinkään Laurea Ikääntyneiden ja toimintarajoitteisten hyvinvoinnin tukemisen prosessi Kotihoidon johtaja Eeva Laine Järvenpään kaupunki

Antti Peltola Järvenpään kaupunki

Valtakunnalliset kehitystrendit Keskeisen lainsäädännön ja suositusten määrittämät kehittämisen linjaukset: Ikäihmisten palveluiden laatusuosituksen 2008 tavoitteet yli 75-vuotiaille: Kotona asuu 91-92% Kotihoidon asiakkaina 13-14% Omaishoidon tukea saa 5-6% Tehostetussa palveluasumisessa 5-6% Vanhainkodissa tai terveyskeskuksen pitkäaikaisosastolla 3% Järvenpään kaupunki

Vanhuspalvelulain (voimaantulo 1.7.2013) Iäkäs henkilö kokee elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi. Palveluiden saannin lähtökohtana on iäkkään henkilön toimintakyky, ei ikä sinällään. Lakia sovelletaan vanhuuseläkeikäiseen väestöön sekä sellaiseen iäkkääseen henkilöön, jonka toimintakyky –fyysinen, kognitiivinen, psyykkinen tai sosiaalinen –on merkittävästi heikentynyt ikääntymisen myötä alkaneen tai pahentuneen sairauden tai rappeutumisen vuoksi. Iäkkäällä henkilöllä on oikeus tehdä hakemus palvelujen saamiseksi myös suullisesti. Kiireellisessä tapauksessa viranomaisen on tehtävä palveluja koskeva päätös ja järjestettävä palvelut viipymättä. Päätös on tehtävä joutuisasti myös kiireettömissä tapauksissa. Iäkkäällä henkilöllä on oikeus saada hänelle myönnetyt kiireettömät palvelut viimeistään kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä. Iäkkään henkilön oikeus sosiaalipalveluihin sidotaan aiempaa vahvemmin sosiaalipalvelujen tarpeen selvittämiseen ja sen perusteella laadittavaan palvelusuunnitelmaan. Järvenpään kaupunki

Yli 75-vuotiaiden palvelu- ja hoitosuunnitelman laadinnasta ja toteutumisesta vastaa nimetty vastuutyöntekijä. Iäkkäälle ihmiselle annetaan mahdollisuus ylläpitää toimintakykyään ja hänellä on mahdollisuus sosiaalisiin suhteisiin ja mielekkääseen tekemiseen. Laitoshoito tulee kyseeseen ainoastaan silloin, kun se on välttämätöntä iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta. Kunnan on laadittava valtuustokausittain suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi sekä ikääntyneiden tarvitsemien palvelujen järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Kuntien käytettävissä on oltava riittävästi asiantuntevaa henkilöstöä. Asiantuntijuuden vahvistaminen tarkoittaa riittävää määrää asiantuntemusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, gerontologisen hoito- ja sosiaalityön, geriatrian, turvallisen lääkehoidon, ravitsemuksen, kuntoutuksen sekä suun terveydenhuollon alalta. Järvenpään kaupunki

Iäkkäitä palvelevassa toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, kelpoisuus ja tehtävärakenne vastaavat iäkkäiden asiakkaiden lukumäärää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelun tarvetta. Palveluiden laatua ja riittävyyttä arvioidaan vuosittain, jonka pohjana hyödynnetään palvelujen käyttäjien ja näiden läheisten antamaa palautetta sekä vanhusneuvoston lausuntoa. Yksityisten palveluntuottajien omavalvontaa palveluiden laadun parantamiseksi tehostetaan. Palveluista vastaavan johtajan on huolehdittava, että toimintayksikössä järjestetään omavalvonta palvelujen laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi. Omavalvontaa varten laaditaan omavalvontasuunnitelma, joka pidetään julkisesti nähtävänä. Toimintaa kehitetään kerättävien palautteiden pohjalta. Antti Peltola Järvenpään kaupunki

. Sosiaalihuoltolaki Esitys uudeksi sosiaalihuoltolaiksi menee eduskuntaan aikaisintaan vuonna 2013. Lain keskeisiä sisältöjä ovat: Tuen tarpeen selvittäminen  ja järjestäminen yksilöllisten  asiakassuunnitelmien avulla Tarvetta vastaavien palveluiden järjestämisestä suunnitelmat  yhteistyössä muiden  toimijoiden kanssa Rakenteellisen, ehkäisevän ja etsivän sosiaalityön toteuttaminen kuntien tehtäväksi

. Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta (1.10.2011) : Vahvistaa palvelujen tuottajan velvollisuutta oma-aloitteisesti huolehtia asiakkaalle tarjoamiensa palveluiden laadusta, omavalvontasuunnitelma Vahvistaa ohjausta ja neuvontaa ensisijaisina valvonnan keinoina Kohdentaa valvonnan voimavarat tehokkaasti sinne, missä valvonnan tarve on asiakkaiden hyvinvoinnin kannalta suurin Valvovien viranomaisten roolien ja yhteistyön tarkempi määrittely

Valtakunnalliset kehitystrendit Palvelujen tuotantorakenteiden muutokset Kotiin ja kotona tuotettavat kodinomaiset palvelut asiakkaille ensisijaisia Palveluiden keskittäminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi (kampus) Yksiportainen palvelujärjestelmä, jossa asiakas ei muuta palvelun tarpeen muuttuessa Matalan kynnyksen ennakoivat palvelut, ”olohuone toiminta” Asiakkaan sosiaalipalveluiden, terveyden- ja sairaanhoidon tarpeiden selvittäminen moniammatillisesti Palvelutuotannon organisoituminen julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välillä, palvelusetelijärjestelmän hyödyntäminen Antti Peltola Järvenpään kaupunki

Valtakunnalliset kehitystrendit Teknologian muutokset Teknologiasovellusten ja apuvälineiden tehokkaampi hyödyntäminen (lääkekello, elintoimintoja mittaavat laitteet, hälyttävät ovimatot, hyvinvointi-tv) Mobiiliteknologian hyödyntäminen (esim kotihoidossa oven avaaminen ja kirjaaminen) Lääketieteelliset tutkimus- ja hoitomenetelmät kehittyvät, uusia lääkkeitä uusille potilasryhmille kehitetään Sähköisen asioinnin kehittäminen myös ikääntyneiden käyttöön Kestävän kehityksen vaatimukset Tilojen mahdollisimman tehokas hyödyntäminen 24/7 Työpäivän aikana tehtävän siirtymisen minimoiminen Turvalliset, esteettömät toimitilat ja kodit Jätehuollon ja ongelmajätteiden huollon organisointi Järvenpään kaupunki

Järvenpään ja alueelliset kehitystrendit Muutokset asiakasrakenteessa Väestö ikääntyy, suurin kasvu painottuu yli 85-vuotiaiden määrään Muistisairaiden, syöpäpotilaiden, vammaisten ja monisairaiden määrä lisääntyy Ikäihmisten päihteiden käyttö, mielenterveysongelmat ja vakavat tapaturmat lisääntyvät Sosiaaliset verkostot heikkenevät, yksinasuvien määrä lisääntyy Asiakkaiden väliset hyvinvoinnin ja elämänhallinnan erot kasvavat Ei-kenenkään asiakkaat eri ikäryhmissä – tarve varmistaa, ettei ihminen putoa monimutkaisen järjestelmän ulkopuolelle, erityisesti nuoret ilman selkeää diagnoosia Huoltosuhde heikkenee Järvenpään kaupunki

Järvenpään ja alueelliset kehitystrendit Muutokset asiakkaiden odotuksissa Tarvelähtöiset ja helposti saavutettavat palvelut nopeasti Kotona asumisen turvaaminen – palvelut kotiin (kotihoito ja tuettu asuminen) Asiakaslähtöisyyden toteutuminen, asiakas ja omainen mukaan päätöksentekoon ja palveluiden kehittämiseen Omaisten tarvitsema tuen, neuvonnan ja ohjauksen tarve kasvaa Omaishoidon palveluiden kysyntä kasvaa Toimitilojen ja asuntojen tulee tukea yksilöllisyyttä, esteettömyyttä sekä toimintakyvyn ylläpitämistä, toisaalta tilojen tulee mahdollistaa yhteisöllisyyden toteutuminen Laitospaikkojen muuttaminen tehostetun asumispalvelun paikoiksi Järvenpään kaupunki

Järvenpään ja alueelliset kehitystrendit Henkilöstön saatavuus ja eläköityminen (myös valtakunnallisesti) Suuret työntekijä ikäluokat eläköityvät lähivuosien aikana (esim kotihoidossa eläköityy 1-2 h. v.2013-2019 ja 2020 alkaen useita, saman suuntainen trendi koko palvelualueella) Alan vetovoimaisuus ja palkkataso on alhainen Nuoret eivät sitoudu pitkäaikaisiin työsuhteisiin Muutokset osaamisessa ja toimintakulttuurissa Työn- ja vastuujaon uudistaminen asiakastarpeen pohjalta; moniammatillinen tiimi / työryhmä / yhteistyön eri muodot Yhteistyö edellyttää yhteisiä palveluprosesseja ja koulutettuja asiantuntijoita: palveluohjaus, vanhussosiaalityö (uusi toiminta) Erityisasumisen palveluprosessien yhtenäistäminen, esim. SAS-käytännöt Asiakaspalvelu asenteen muuttuminen hoitamisesta mahdollistamiseen: ”kotona turvallisesti ja onnellisena” tieto ja tiedonhallinnan tasot, paikallinen ja valtakunnallinen taso Järvenpään kaupunki

Mobiilin toiminnanohjauksen käyttöönotto Järvenpäässä 20.11.2012 Kotihoidon johtaja Eeva Laine

Miksi mobiili toiminnanohjaus Kyseessä on Järvenpään kotihoidon historian merkittävin ja kallein hanke Tavoitteenamme on tuoda lisää aikaa asiakkaalle teknologian keinoin eikä korvata käyntejä teknologialla Tulevaisuuteen varautuminen Välittömän työn lisääminen 60 %:n lähihoitajilla Työn tasainen ja tasapuolinen jakautuminen työvuoron aikana

Kotihoito - tilastoja Keskisuuri kunta, asukkaita noin 39 000 Kotihoidossa kaikki työntekijät saman katon alla Säännöllisen kotihoidon asiakkaita 233, joista 75 vuotta täyttäneiden osuus 9 % käyntihinta 2012 netto 33,47€ ja 37,87€ Tilapäinen kotihoito ostetaan palveluseteleillä yksityisiltä palveluntuottajilta, v. 2011 171 päätöstä Henkilökuntaa 75,5, joista kotihoitoa tekee 60 työntekijää Kokopäiväinen lääkäri, 1 johtaja, 3 hoitotyön esimiestä ja 8 tiimiä 65 %:lla asiakkaista 60 käyntiä tai enemmän kuukaudessa MAPLe 4-5 65 %:a suuri / erittäin suuri palveluntarve (valtakunnallinen ka. 52 %)

Toiminnanohjauksen perusperiaate

Mobiiliavain & langaton oven avaus Yhä suurempi joukko palveluhenkilöitä käy päivittäin asiakkaiden luona. Fyysisten avaimien liikuttelu muodostuu palvelutoiminnan pullonkaulaksi ja asukkaan turvattomuus lisääntyy. Turva- Hälytyspäivystäjä, Palokunta Koti(sairaan)hoitaja Sijainen Palvelutuottaja Ateriajakelija Huoltomies Lääkäri SAS-henkilö Siistijä

Kotihoidon prosessit Prosessikaavio ennen Prosessikaavio nyt Toimistolla asiakaslistan kirjoittaminen, tiedon keruu, avaimien haku, lääkkeiden haku Kotikäyntejä Lounas toimistolla Tilastointi ja kirjaaminen toimistolla Kokoukset toimistolla Avainten palautus Kotiin lähtö toimistolta Puhelimen avaus kotona Kotikäyntejä, tilastointi, kirjaaminen mobiililla asiakkaan kotona Lounas toimistolla tai matkan varrella Kokoukset toimistolla Kotikäyntejä. tilastointi, kirjaamien mobiililla asiakkaan luona Lähtö kotiin suoraan asiakkaan luota

Välittömän työn lisääminen - miten Asiakaskäynneille lähdetään suoraan kotoa, koska ei tarvitse hakea avaimia tai lääkkeitä toimistolta Työt ovat katsottavissa puhelimessa jo kotona, jolloin hoitaja voi mennä suoraan ensimmäiselle asiakkaalle Kirjaaminen ja tilastointi tapahtuu asiakkaan kotona reaaliajassa Saa ruokailla matkan varrella Saa mennä talon autolla kotiin illalla ja aamulla sitten asiakkaan luokse kotoa suoraan

Työn tasainen ja tasapuolinen jakautuminen työvuoron aikana – miten? Toiminnanohjaajat jakavat työt vastuuhoitajuutta noudattaen työntekijöille ja huolehtivat töiden lähettämisestä matkapuhelimeen Heillä on valtuudet jakaa työt parhaaksi katsomallaan tavalla huomioiden vastuuhoitajuus ja oikeudenmukaisuus. Työt jaetaan sovitusti siten, että suunnitellaan lähihoitajille välitöntä työaikaa 60% ja tiimivastaaville sairaanhoitajille 40%. Iltapäivän tunnit ovat olleet paremmin hyödynnettävissä kun työt on jaettu toiminnanohjausjärjestelmässä

Mikä muuttunut 1/2 Turvallisuuden tunne asiakkailla on lisääntynyt langattomalla ovenavauksella Tunnistetarrat mahdollistavat aukottoman käyntiajan kirjautumisen Pegasos potilastietojärjestelmään Toiminnanohjaus hälyttää hoitajille alittuvasta tai ylittyvästä käyntiajasta suhteessa laadittuun hoito- ja palvelusuunnitelmaan Asiakkaan tuntemukset tulevat paremmin esille kotona yhdessä tapahtuvan kirjaamisen myötä Palvelu on asiakaslähtöistä ja läpinäkyvää Omaiset voivat halutessaan pyytää raportteja, jolloin he voivat varmistua palvelun oikea-aikaisuudesta ja raportteja on omaisille toimitettu Vuoropuhelu kotihoidon ja asiakkaan/omaisten kanssa on lisääntynyt.

Mikä muuttunut 1/2 Turvallisuuden tunne asiakkailla on lisääntynyt langattomalla ovenavauksella Tunnistetarrat mahdollistavat aukottoman käyntiajan kirjautumisen Pegasos potilastietojärjestelmään Toiminnanohjaus hälyttää hoitajille alittuvasta tai ylittyvästä käyntiajasta suhteessa laadittuun hoito- ja palvelusuunnitelmaan Asiakkaan tuntemukset tulevat paremmin esille kotona yhdessä tapahtuvan kirjaamisen myötä Palvelu on asiakaslähtöistä ja läpinäkyvää Omaiset voivat halutessaan pyytää raportteja, jolloin he voivat varmistua palvelun oikea-aikaisuudesta ja raportteja on omaisille toimitettu Vuoropuhelu kotihoidon ja asiakkaan/omaisten kanssa on lisääntynyt.

Pegasos Mukana – kehityssuunnat Järvenpäässä Matkalaskut Potilastiedon hallinta Palkanlaskenta Työvuorotiedot Ateriasuunnittelu Optimointi & Toiminnanohjaus Titania Työvuorosuunnittelu & työajan tulkinta Toteutuneet Työaikatiedot Langaton oven avaus Mobiilisovellus