IKÄÄNTYNEIDEN YLEISIMPIEN KOTITAPATURMIEN ENNALTAEHKÄISY JA ENSIAPU ”Tapaturma on äkillinen, odottamaton, ulkoisten tekijöiden aiheuttama terveyttä uhkaava tapahtuma” Pelastustoimi Päivi Hammari ja Jonna Horneman 2013

Sisällys Yleistä kotitapaturmista Ikääntyneiden yleisimmät kotitapaturmat Tietoa kaatumisesta: -kaatumistapaturmat Suomessa -seuraukset -riskitekijät (ulkoiset/sisäiset) Ennaltaehkäisy -ympäristö -perusterveyden ylläpito -liikunta -ravitsemus ja nestetasapaino -apuvälineet ja suojaimet -kaatumisen pelko Muita kotitapaturmien ehkäisykeinoja Terävään satuttaminen - haavan ensiapu Palovammat -palovamman ensiapu Hätäilmoitus (verkkouutiset.fi)

Yleistä kotitapaturmista Suomessa tapahtuu vuosittain 700 000 koti - ja vapaa- ajantapaturmaa, joka toinen loukkaantuminen vaatii sairaala hoitoa ja 2650 henkilöä kuolee kotitapaturmissa. Naisille tapaturmia sattuu päivittäisten askareiden parissa mm. ruuanlaitossa ja keittiössä. Miehille tapaturmia eniten sattuu huoltotöissä ja remontoidessa. Yleisimpiä seurauksia vahingoista ovat; mustelmat, nyrjähdykset, haavat, palovammat ja venähdykset. Lähde: THL, 2009.

Ikääntyneiden yleisimmät kotitapaturmat Kaatuminen Terävään itsensä satuttaminen Palovammat (http://www.tule-tietopankki.fi)

Tietoa kaatumisesta Kaatuminen on tapahtumaketju, jossa henkilö päätyy makaamaan lattialle tai muulle pinnalle. Kaatumista voidaan ennaltaehkäistä vasta silloin, kun tiedetään miksi ja missä kaatumisia tapahtuu. Kaatumisriski muodostuu, kun henkilö menettää tasapainonsa, eli keho siirtyy pois painopisteestä. Ikääntynyt voi menettää tasapainonsa missä tahansa arki päivän tilanteessa mm. kävellessä, istuutuessa tai jotain kurkottaessa. Lähde: Tideiksaar, R. 2005.

Kaatumistapaturmat Suomessa Yleisin ikäihmisten tapaturmatyyppi on kaatuminen. 80% tapaturmista on kaatumisia tai matalalta putoamisia. Yli 65-vuotiaille suomalaisille sattuu 100 000 kaatumistapaturmaa vuosittain, 40 000 kaatumistapaturmaa vaatii sairaalahoitoa Aiemmin kaatuneista noin 50% on riski kaatua uudelleen. Kaatumistapaturmista aiheutuu yli 900 kuolemantapausta vuosittain tässä ikäryhmässä. Lähde: THL 2013. (kotitapaturmat.fi)

Seuraukset Kaatumistapaturmista - noin puolet johtaa pehmytkudosvammoihin. - 5% murtumiin. - 10% muihin vammoihin. Lonkkamurtumien yleisin syy on kaatuminen. Yli 50-vuotiaita kuolee n. tuhat vuosittain kaatumistapaturman seurauksena. Lähde: Tideiksaar, R. 2005. (pardia.fi)

Kaatumistapaturmien riskitekijät Ikäihmisten kaatumisriskit jaetaan sisäisiin ja ulkoisiin tekijöihin. Sisäiset tekijät: itseensä liittyvät vaaratekijät Ulkoiset tekijät: ympäristöön liittyvät vaaratekijät Riskitekijöihin vaikuttaa myös kaatumisen pelko Kiinnittämällä huomiota riskeihin ja poistamalla niitä, voidaan tehokkaasti vähentää tapaturmia. Lähde: Pelastustoimi 2006, THL. (dreeveri.blogspot.com) (murobbs.plaza.fi)

Sisäiset ja ulkoiset riskitekijät Liikkumiskyvyn heikentyminen Aiemmat kaatumiset Sairaudet Lääkitys Kaatumisen pelko Heikentynyt näkö Kivut Alkoholi Liukas tai epätasainen kävelypinta Heikko valaistus Huonot jalkineet Epäsopivat apuvälineet Epäkäytännölliset huonekalut Asuinympäristö Lähde: Pajala S, Salmela R. 2011.

Ennalta ehkäisy Ikäihmisten kaatumisia voidaan vähentää 20-45% Tehokkainta vaikuttaa useampaan riskitekijään: Ympäristö Perusterveyden ylläpito Liikunta Ravitsemus ja nestetasapaino Apuvälineet ja suojaimet Henkinen hyvinvointi (terveysverkko.fi.) Lähde: Pajala S, Salmela R. 2011.

Ympäristö Riskejä poistamalla voidaan vähennetään kaatumisvaaraa ja lisätä kotona asumisen turvallisuutta. Ympäristön toimivuuden arviointi  tarvittavat muutostyöt - Kävelypinta: kulkureitit vapaiksi, turvallinen lattiamateriaali, matalat kynnykset, liukuesteet. - Riittävä valaistus - Turvalliset jalkineet - Tarvittavat apuvälineet: esim. keppi, rollaattori, turva kaiteet. - Asuintilojen esteettömyys: tavarat käden ulottuvilla, toimivat ja turvalliset huonekalut. (www.pelastustoimi.fi) Lähde: Pajala S, Salmela R. 2011.

Perusterveyden ylläpito Sairaudet ja lääkehoito - Sairauksien diagnosointi - Hyvä hoitotasapaino - Lääkehoidon säännöllinen tarkastaminen Näkökyky - Säännöllinen näön tarkastaminen - Näköä heikentävien sairauksien diagnosointi ja hyvä hoito - Näkökyvystä huolehtiminen; silmälasien kunto ja puhtaus (tohtori.fi) Lähde: Pajala S, Salmela R. 2011. (huutonet.fi)

Liikunta Kaatumisvaara kasvaa, kun fyysinen suoritus kyky heikkenee. Fyysistä peruskuntoa voidaan parantaa säännöllisellä lihasvoima- ja tasapainoharjoittelulla. vähentää iäkkäiden kaatumisia 15-50%. Esimerkiksi päivittäinen liikunta, keppijumppa, venyttely harjoitukset, tanssiminen, yms. Liikunta edistää henkistä ja fyysistä hyvinvointia. (ukkinstuutti.fi) Lähde: Pajala S, Salmela R. 2011.

Ravitsemus ja nestetasapaino Ateriarytmi ja ruokahalu Riittävä nesteiden saanti Monipuolinen ravinto - Proteiinit - Kalsium - D-vitamiini (suositus 20 µg/vrk ympäri vuoden) (kasvikset.fi) Lähde: Pajala S, Salmela R. 2011.

Apuvälineet ja suojaimet Asian mukaiset apuvälineet liikkumiseen mm. kävelykeppi, rollaattori. Turvapuhelin tai ranneke Lonkkasuojaimet: vaimentavat iskua kaaduttaessa. Lähde: Pajala S. 2010. (suomi24.fi)

Kaatumisen pelko Yli puolet ikääntyneistä pelkäävät kaatumista ja sen seurauksia. Joka toinen iäkäs rajoittaa päivittäistä liikkumistaan kaatumispelon takia. Lähde: Pajala S, Salmela R. 2011. (supersaver.fi)

Kaatumisen pelko Lähde: Pajala S, Salmela R. 2011. Kaatumisen pelko Itsenäisyyden menettämisen pelko Riskien välttäminen Fyysisen aktiivisuuden väheneminen Toimintakyvyn aleneminen Sosiaalisten kontaktien väheneminen Suurentunut kaatumisriski Lähde: Pajala S, Salmela R. 2011.

Muita kotitapaturmien ehkäisykeinoja Palovaroittimen ajoittainen tarkistus: - toimivuus - Oikea sijainti (1palovaroitin 60 neliölle) Turvaliesi ehkäisee palon syttymistä. Turvalliseen kynttilöiden polttamiseen ja tupakointiin tulee kiinnittää huomiota. Riittävä alkusammutuskalustus ja oikeaoppinen/turvallinen käyttö (sammutuspeite, jauhesammutin) Alkoholin välttäminen, alkoholin käyttö heikentää tarkkaivaisuutta lisäten tapaturmavaaraa. Lähde: Kotitapaturmat.fi, 2011.

Terävään satuttaminen Haava on iholla oleva pintarikko. Aluksi haavasta voi vuotaa verta, riippuen haavan koosta ja syvyydestä. Pienet haavat voi hoitaa kotona. Vuotavat ja syvät haava sekä isommat viilto haavat kuuluvat aina lääkärin hoitoon. Ensiapuna kotona painesidos runsaasti vuotaviin haavoihin (uvahealth.com) Lähde: Punainen Risti. 2011.

Haavan ensiapu 1. Tyrehdytä mahdollinen verenvuoto. 2. Puhdista haavasta lika juoksevan, viileän veden alla. 3. Sulje pienen viiltohaavan reunat vastakkain haavateipillä. 4. Peitä haava suojasidoksella. 5. Hakeudu tarvittaessa hoitoon. 6. Tarkista, että tetanus- eli jäykkäkouristusrokote on voimassa. Lähde: Punainen Risti. 2011. (rokote.fi)

Palovamma ”Palovamma on lämmön tai syövyttävän kemiallisen aineen aiheuttama kudostuho, jossa iho ja mahdollisesti myös sen alaiset kudokset vauroituvat. Jos ihoa ei jäähdytetä, vamma laajenee syvempiin ihokerroksiin ja kipu jatkuu kauemmin.” Punainen Risti Suomessa hoidetaan vuosittain noin 1000 palovamma potilasta. Yleisin palovamman aiheuttaja on kuuma vesi. Lähde: Pelastustoimi.fi.2006. (kotitapaturma.fi)

Palovamman ensiapu Pientä palovammaan huuhdotaan välittömästi kylmällä vedellä kunnes kipu lakkaa. Pienen rakkulaisen vamma alueen voi suojata suojasiteellä tai erikoissidoksella, joka on tarkoitettu palovamman hoitoon. Ellei palovammassa ilmene muutosta sidoksen voi vaihtaa 2-3 päivän välein. Jos palovammassa ilmenee tulehduksen merkkejä, hakeudu välittömästi lääkäriin. Välitöntä lääkärin hoitoa vaativat palovammat: kaikki kämmentä suuremmat palovammat 3. asteen palovammat. Palovammat kasvoissa tai syvät vammat käsissä sähköpalovammat, hengitystienpalovammat Lasten, vanhusten ja perussairaiden palovammat (kotitapaturma.fi) Lähde: Punainen Risti. 2011.

Hätäilmoitus Toiminta tapaturman sattuessa: Jos loukkaantunut tai sairastunut tarvitsee ammattilaisen apua, Soita hätänumeroon 112. Kerro mitä on tapahtunut Kerro tarkka osoite ja kunta Vastaa kysymyksiin Toimi annettujen ohjeiden mukaisesti. Lopeta puhelu, kun olet saanut luvan. Lähde: Punainen Risti. 2011.

Kertausta KIITOS! Yleisimmät kotitapaturmat (3kpl)? Ennaltaehkäisy keinot? Ensiapu kotona, mitä jäi mieleen? Paloturvallisuus? KIITOS!

Lähteet Kostiainen A, Haikonen K. (toim.) 2010. Koti –ja vapaa-ajan tapaturmat –Tilastokatsaus 2010. Kotitapaturmien ehkäisykampanja. Luettavissa: http://www.kotitapaturma.fi/wp- content/uploads/2011/08/Tilastokatsaus-2010-Koti-ja-vapaa-ajan-tapaturmat.pdf. Luettu 05.09.2011. Pajala S. 2010. Apuvälineet iäkkäiden tapaturmien ehkäisyssä. THL. Helsinki. Luettavissa: http: //info.stakes.fi/NR/rdonlyres/2D5FEE88-0536-464E-9018-A85CC28AFC48/0/S_Paj alaApuv%C3 %A4linefoorumi_20103011.pdf. Luettu 19.09.2011. Pajala S, Salmela R. 2011. Iäkkäiden henkilöiden kaatumistapaturmat ja niiden ehkäisy. Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Luettavissa: http://pistetapaturmille.thl.fi/thl-client/pdfs/39a8d7c1-ce38-43bf-b2f1- f1a652a110ff. Luettu 14.09.2011. Sisäasiainministeriö ja Suomen Punainen risti. Kodin turvaopas –Suojele itseäsi ja muita. 2008. Luettavissa: http://turvaopas.pelastustoimi.fi/index.html. Luettu 19.09.2011 Sisäasianministeriö. 2006. Koti- ja vapaa-ajan tapaturmat. Pelastustoimi.fi. Luettavissa: http://www.pelastustoimi.fi / turvatietoa/koti-ja-vapaa-ajan-tapaturmat/?keyword=tilastot . Luettu 19.09.2011. Punainen Risti. 2011. Ensiapuohjeet. Luettavissa: http://www.redcross.fi/ensiapu/ensiapuohjeet /fi_FI/index/. Luettu 19.09.2011. THL 2013. Iäkkäiden tapaturmat. Luettavissa: http://www.thl.fi/fi_FI/web/pistetapaturmille-fi/iakkaat Tideiksaar R. 2005. Vanhusten kaatumiset –Opas hoidosta vastaaville. Edita. Helsinki.

Lähteet Tiirikainen K. 2009. kotitapaturmat. THL. Edita. Helsinki. Luettavissa: http://pistetapaturmille.thl .fi/fi_FI/web/pistetapaturmille-fi/tietoa-tapaturmista/kotitapaturmat . Luettu 19.09.2011.