TE 3- Terveys ja tutkimus Kansio 2 Otavan Opiston nettilukio Tutkimuksen teon ABC TE 3- Terveys ja tutkimus Kansio 2 Otavan Opiston nettilukio

Mitä tutkimus tarkoittaa? Kartoitusten tekemistä, tietojen keräämistä ja luokittelua, erilaisia tilastotietoon perustuvia esityksiä, haastatteluaineistoihin perustuvia kuvauksia ja omakohtaiseen kokemukseen perustuvia kirjallisia kuvauksia tai esityksiä Tutkimuksiksi voidaan kutsua myös toiminnallisia tekoja, joissa on tehty teoreettistä selvitystä jonkin tuotoksen (kirja, esite tms.) toteuttamiseksi

Tutkimustiedon ja käytännön tiedon välissä ovat kaikki sellaiset menetelmät, joiden avulla kokeillaan eri vaihtoehtoja, punnitaan ja harkitaan sekä kysellään asiantuntijoilta heidän käsityksiään parhaaksi katsotun tuloksen saavuttamiseksi Tutkimustieto ja käytännön tieto sekä kokemus kulkevat aina käsikädessä!

Tieteellinen tutkimus Tieteellisen tutkimukset ehtoja ovat: Tutkimuskohteen (esim. esine, asia, käsite, symboli, luokka, ryhmä) täsmällinen määrittäminen Tutkimuksen on tuotettava jotakin, jota ei ole ennen sanottu Tutkimuksesta on oltava hyötyä muille Tutkimuksen on annettava riittävät perustelut julkiselle keskustelulle

Tieteellisessä tutkimuksessa uusi tieto tuotetaan teorian avulla Kaikki teoriat ovat tapoja tarkastella ja selittää todellisuutta Teoreettinen viitekehys ja käsitteet, jotka tutkimukseen valitaan, tulee aina selostaa ja määritellä tutkimustekstin lukijalle selkeästi ja täsmällisesti Tutkimuksella on oma logiikkansa ja luonnollinen kulkunsa, riippumatta siitä onko kysymys laajasta vai suppeasta tutkimuksesta

Tutkimuksessa on esitettävä aina täsmällisesti tutkimusongelma, tutkimuskysymykset ja tavoitteet Myös tutkimusmenetelmä, aineiston keräämisen tapa, teoreettinen viitekehys ja analyysitapa sekä tutkimustulokset ja johtopäätökset on tuotava esille

Tutkijan on noudatettava tutkimusetiikkaan samalla tavalla kuin ammattilaisen on ammattiaan harjoittaessaan noudatettava ammattietiikkaa! Tutkijalla on vastuu tekemästään tutkimuksesta!

Tutkimuksen kulku Tutkimusprosessin kulku voidaan jakaa viiteen (5) vaiheeseen; Ideataso (tutkimusaiheen valinta ja rajaaminen) Sitoutuminen (tutkimusongelman asettaminen, tutkimusmenetelmien ja tutkimusasetelman valinta) Toteuttaminen (aineiston kerääminen) Kirjoittaminen (aineiston analysointi) Tiedottaminen (tulosten raportointi)

Ideataso, sitoutuminen, toteuttaminen ja kirjoittaminen lomittuvat kuitenkin monella tavalla tutkimuksen edetessä Usein prosessi sisältää myös harha-askeleita, ongelmia ja umpikujia… Tutkimusprosessissa ratkaisevat päätökset tehdään ideatasolla ja sitoutumisessa

Toteuttamisvaiheessa voidaan joutua täsmentämään tai muuttamaan joitakin tutkimuksen alussa tehtyjä ratkaisuja Usein täsmentämistä joudutaan tekemään ihmistieteissä Ihmistä ja hänen toimintaansa ja ajattelua ei voi aina ennakoida!

1. Ideavaihe ”Ajatukset kasaan” Suunnitelmallinen ja tavoitteellinen tutkimus on eri vaiheineen luova prosessi Hyvä tutkimuksen aihe on hyvän tutkimuksen alku!

Hyvän aiheen etsimisessä omasta uteliaisuudesta ja tiedon halusta on hyötyä! Terveystutkimuksen kohteita ja teemoja löytyy varmasti jo ihan tavallisesta arkielämästä ja lähipiiristäsi

Aihetta valitessasi kannattaa pohtia sitä, miksi juuri kyseinen aihe sinua kiinnostaa Aivoriihi ja mind map-tyylinen työskentely helpottaa aiheen valinnassa ja rajauksessa

Varottavaa… Älä valitse aihetta, joka on liian laaja tutkimusaiheeksi (esim. suomalaisten nuorten terveys tai suomalainen yhteiskunta) Älä valitse aihetta, josta ei löydy lähdekirjallisuutta Älä valitse aihetta, joka ei avaudu sinulle tai joka ei selkiydy alustavan tarkastelun aikana Vältä liian emotionaalisia aihepiirejä Vältä myös aiheita, jotka edellyttävät sinulta aivan uusien, aikaa vievien taitojen hankkimista

2. Sitoutuminen eli tutkimusongelman asettaminen Tärkeää on pohtia sitä, mitä tutkitaan ja mihin asiaan/ilmiöön halutaan saada vastauksia Tutkimusongelma kannattaa alkuvaiheessa hajottaa ja muotoilla selkeiksi kysymyksiksi

Esimerkki tutkimusongelmasta Lukiolaisten mielenterveys Mitä asioita kuuluu mielenterveyteen? Mitä mielenterveys tarkoittaa? Onko poikien ja tyttöjen kokemukset omasta mielenterveydestä erilaisia? Onko koulumenestys yhteydessä lukiolaisten mielenterveyteen? Eroaako oman koulun oppilaiden mielenterveyden kokemukset muiden suomalaisten lukiolaisten kokemuksista? Onko lukiolaisen perheellä ja perhetaustalla yhteyttä tai merkitystä kokemukseen omasta mielenterveydestä?

Tutkimukselle voidaan asettaa myös hypoteeseja Hypoteesi tarkoittaa mahdollisia ennakoituja ratkaisuja tai selityksiä asetettuihin tutkimusongelmiin

2. Sitoutuminen…jatkuu Tutkimusmenetelmien ja tutkimusasetelman valinta Tutkimusongelma määrittää pitkälti, millaisia tutkimuksellisia menetelmiä tutkimuksessa käytetään Tutkimustyyppejä ovat kvantitatiivinen (määrällinen) ja kvalitatiivinen (laadullinen) tutkimus

Kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tutkimus ovat lähestymistapoja, joita on vaikea tarkkarajaisesti erottaa toisistaan Ne ovatkin toisiaan täydentäviä lähestymistapoja

Molempia tapoja voidaan käyttää rinnakkain, kvantitatiivinen tutkimusvaihe voi edeltää kvalitatiivista vaihetta jne. Yksinkertaistettuna kvantitatiivinen tutkimus käsittelee numeroita ja kvalitatiivinen merkityksiä, mutta ne eivät ole kuitenkaan toistensa vastakohtia!

Diassa 14 oli esimerkki tutkimusongelmasta, Nuorten mielenterveys Laadullisessa eli kvalitatiivisessa tutkimuksessa tutkitaan esimerkiksi ihmisten kokemuksia ja ajatuksia jostain tietystä aiheesta Tulokset ovat siis tilastojen sijaan kuvauksia ja tulkintoja Esimerkkinä ollut tutkimusongelma sopii siis laadulliseen tutkimusotteeseen

Määrällinen tutkimusmenetelmä soveltuu tutkimuksiin, joissa halutaan numeraalisesti kuvailla jotakin asiaa tai kuvailla, missä määrin joku asia on muuttunut tai missä määrin jokin asia vaikuttaa johonkin toiseen asiaan. Tavoitteena on siis selittää ihmisen toimintaa numeraalisesti, kausaalisesti ja teknisesti Kausaalisuus tarkoittaa sitä, että aineistosta etsitään syy-seuraussuhteita

Vielä kerraten; kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tutkimus Kvantitatiivinen-Tilastoanalyysit Kvalitatiivinen-Tekstin tulkinta/Laajempi ymmärrys Toisiaan täydentäviä menetelmiä!

3. Toteuttaminen eli Tutkimusaineiston hankinta Kerätäänkö aineisto itse vain käytetäänkö valmiita aineistoja? Mikä on tai ketkä ovat tutkimuksen kohteena? Millainen aikaulottuvuus tarvitaan? Pitkittäistutkimus Poikittaistutkimus

Mitä tutkimusmetodia käytetään? Paljonko tutkittavia tarvitaan? Miten tutkittavat tavoitetaan? Miten tutkittavilta pyydetään suostumus tutkimukseen?

Terveystutkimuksen aineisto Terveystutkimuksen aineistoa voi kerätä Kyselyillä (kyselylomake) Haastatteluilla (yksilö- tai ryhmä) Havainnoinnilla Mittauksilla ja testeillä Lisäksi voidaan käyttää valmiita aineistoja (tilastot, rekisterit jne.)

4. Kirjoittaminen eli Aineiston analysointi Kun tutkijalla on aineisto kasassa, voi hän aloittaa aineiston analysoinnin Aineiston analysoinnin tavoitteena on kuvaaminen, selittäminen ja ymmärtäminen Usein kaikki ed. näkökulmat ovat käytössä samassa tutkimuksessa

5. Tiedottaminen eli tulosten raportointi Tutkimusraportin kirjoittaminen alkaa jo tutkimuksen alkuvaiheessa Tutkimusraportin sisältöön kuuluvat Tiivistelmä Johdanto Tutkimusongelma Tutkimusmenetelmät Tutkimustulokset Pohdinta Kirjallisuuslähteet Mahdolliset liitteet

Mitä hiotumpi tutkimusteksti on, sitä uskottavamman vaikutuksen se herättää (teksti kokonaisuudessaan, kirjoitusvirheet, ulkoasu jne.) Toisaalta huonosti tehtyä tutkimusta ei pelasta edes hyvin kirjoitettu tutkimusraportti…

Kaksi kultaista käsitettä… Tutkimuksen Realibiliteetti eli luotettavuus Tutkimuksen Validiteetti eli pätevyys

Tutkimuksen reliaabelius tarkoittaa mittaustulosten toistettavuutta Tutkimuksen reliaabelius tarkoittaa mittaustulosten toistettavuutta. Eli mittauksen tai tutkimuksen reliaabelius tarkoittaa sen kykyä antaa ei-sattumanvaraisia tuloksia Mikäli kaksi eri tutkijaa toistaa tutkimuksen samalla tavoin ja päätyy vielä samaan tulokseen, voidaan tutkimuksen tulosta pitää reliaabelina

Tutkimuksen validius tarkoittaa mittarin tai tutkimusmenetelmän kykyä mitata juuri sitä, mitä on tarkoituskin mitata Esimerkiksi onko kyselylomakkeen kysymykset yksiselitteisiä, ymmärtääkö vastaaja kysymyksen jne.

Lähteet Hirsjärvi, S. ym. 2004. Tutki ja kirjoita. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. Vilkka, H. 2005. Tutki ja kehitä. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy. Hakala, J. T.1999. Graduopas.Tampere: Tammer-Paino Oy.