Verotuksen näkökulmasta 3.7.2019 Perukirja Verotuksen näkökulmasta

Sisällysluettelo Perukirja Henkivakuutus Ilmoittaminen Vakuutuskorvauksen verovapaa osuus Perunkirjoitusvelvollisuus Lainaturvavakuutus Perunkirjoitus Vainajan aiemmin antamat lahjat Lisäaikojen hakeminen Ennakkoperintöolettama Perukirjasta tulee ilmetä Leskenä kuolleen perukirja Perukirjan liitteet Miten riitaiset asiat otetaan huomioon perintöverotuksessa? Valtakirja Kahden vuoden kuluessa sattuneet kuolemantapaukset Toimita kopiot Verohallintoon Perukirjan vahvistaminen maistraatissa Kansainvälinen perintö Perintöverotuspäätös Sukupolvenvaihdos Perintöveron määräytyminen Ennakkoratkaisu Vainajan varallisuus ja sen arvostaminen Ositus ja perinnönjakosopimus Kuolinpesän varallisuuden arvosta voi vähentää velkoja ja kuluja Tietojen luovutus Perintöverotuksen lomakkeet Vähennykset perinnöstä Hallintaoikeusvähennys 3.7.2019

Perukirja Perukirjalla selvitetään kuolinpesän tila eli luetteloidaan vainajan varat ja velat. Pesän ilmoittajan on ilmoitettava kaikki pesässä oleva varallisuus. Uskottujen miesten tehtävänä on arvioida varallisuuden arvo kuolinpäivän käypään arvoon. Perukirjassa pitää olla tarvittavat tiedot, jotta Verohallinto voi tehdä oikeanlaisen perintöveropäätöksen. 3.7.2019

Ilmoittaminen Pesän ilmoittaa se, joka hoitaa pesän omaisuutta tai on sen tilaan parhaiten perehtynyt. Tiedonantovelvollisuus perunkirjoitusta varten on osakkaalla eloonjääneellä puolisolla, vaikkei tämä olisikaan osakas. 3.7.2019

Perunkirjoitusvelvollisuus Perunkirjoitus on toimitettava silloin, kun perittävä asui kuollessaan pysyvästi Suomessa. Kuolleen henkilön kansalaisuudella, iällä tai omaisuuden määrällä ei ole merkitystä perunkirjoitusvelvollisuuteen. Esimerkiksi elävänä syntyneen, mutta välittömästi synnytyksen jälkeen kuolleen lapsen jälkeenkin on toimitettava perunkirjoitus. Perunkirjoitusvelvollisuus ei ole täysin yhteneväinen perintöverovelvollisuuden kanssa Perintönä tai testamentilla saadusta omaisuudesta on maksettava perintöveroa, jos perinnönjättäjä tai perinnön- tai testamentinsaaja asui kuolinhetkellä Suomessa. Henkilön katsotaan asuvan Suomessa, jos hänellä on täällä varsinainen asunto ja koti. Suomessa sijaitsevasta kiinteästä omaisuudesta on perintövero kuitenkin aina maksettava Suomeen. Kiinteään omaisuuteen rinnastetaan sellaisen yhtiön osakkeet tai osuudet, jonka varoista yli 50 prosenttia muodostuu Suomessa olevasta kiinteästä omaisuudesta (esim. asunto-osakkeet). 3.7.2019

Perunkirjoitus Perunkirjoitustilaisuus on järjestettävä ja perukirja laadittava 3 kk:n kuluessa kuolemasta. Perukirja laaditaan perunkirjoitustilaisuudessa tehdyn selvityksen perusteella. Perukirja on jätettävä Verohallintoon 1kk kuluessa perukirjan tekemisestä. Perunkirjoituksessa selvitetään pesässä olevan varallisuuden määrä ja laatu kenellä on oikeus saada pesästä varallisuutta heidän asemansa pesässä. Perunkirjoituksen toimittaja valitsee kaksi uskottua miestä toimittamaan perunkirjoituksen. Useimmiten uskotut miehet hoitavat perunkirjoitusta koskevat käytännön toimet mm. keräävät asiakirja-aineiston ja kutsuvat tilaisuuteen asianosaiset. 3.7.2019

Lisäaikojen hakeminen Perunkirjoituksen toimittamiselle tai perukirjan antamiselle Verohallinnolle voi hakea lisäaikaa lomakkeella. Pidennykselle täytyy olla perusteltu syy. Hakemuksen täytyy olla kirjallinen ja siinä on oltava hakijan allekirjoitus ja yhteystiedot. Lisäaikaa perunkirjoituksen toimittamiselle täytyy hakea kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta. Myöhästyneitä hakemuksia ei käsitellä. Lue lisää Lisäaikaa perukirjan antamiselle täytyy hakea kuukauden kuluessa perunkirjoituksen toimittamisesta. 3.7.2019

Perukirjasta tulee ilmetä 1/2 vainajan perilliset, leski, mahdolliset toissijaiset perilliset, testamentinsaajat sekä kunkin osoite ja henkilötunnus kuolinpesän ilmoittaja ja kaksi uskottua miestä, joiden on allekirjoitettava perukirja perintöverotusta koskevia ilmoituksia ja tiedusteluja vastaanottavan pesänhoitajan yhteystiedot perillisen tai testamentinsaajan sukulaisuussuhde vainajaan onko osakas tuloverolaissa tarkoitettu avopuoliso vainajalla ja leskellä kuolinpäivänä olleet henkilökohtaiset ja yhteiset varat ja velat (valtion takaamaa opintolainaa ei merkitä perukirjaan) vainajan ja lesken avio-oikeus toistensa omaisuuteen lesken ilmoitus siitä, luovuttaako hän tasinkona omaisuuttaan ensiksi kuolleen puolison perillisille 3.7.2019

Perukirjasta tulee ilmetä 2/2 ilmoitus siitä, pitääkö leski kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, vai pitääkö hän hallinnassaan vain jonkin osan siitä (esimerkiksi puolisoiden yhteisen kodin) testamentti ja mahdolliset lakiosavaatimukset mahdolliset ennakkoperinnöt (myös leskeltä saadut) ja sellainen lahja, jonka perillinen tai testamentinsaaja on saanut perinnönjättäjältä kolmen viimeisen vuoden kuluessa ennen tämän kuolemaa (lahjan saantiajankohta, arvo ja laatu) perittävän kuoleman johdosta kuolinpesälle tai edunsaajalle maksetut vakuutussuoritukset (niiden saajat ja määrät) perunkirjoituksen toimittamisen perustana olevat asiakirjat. Lisäksi on annettava kaikki muutkin täydentävät tiedot ja selvitykset, jotka ovat tarpeen varojen ja velkojen arvioimisessa. 3.7.2019

Perukirjan liitteet Liitä perukirjaan Älä liitä esimerkiksi jäljennös testamentista ja avioehtosopimuksesta jäljennös perinnönjakokirjasta, jos perinnönjako on toimitettu jäljennös osituskirjasta ja / tai perinnönjakokirjasta, jos vainajan puoliso on kuollut aiemmin ja vainajan ja ensin kuolleen puolison perinnönsaajien välillä on toimitettu ositus tai perinnönjako. Älä liitä esimerkiksi virkatodistuksia aiemmin kuolleen puolison perukirjaa 3.7.2019

Valtakirja Jos kuolinpesän veroasioiden hoitajaksi on valittu tietty henkilö, perukirjan liitteenä on oltava valtakirja, josta asia selviää. Yleisvaltakirja ei riitä kuolinpesän veroasioiden hoitamiseen. Asianhoitajavaltuutuksen antaminen vaatii kaikkien pesänosakkaiden allekirjoituksen perukirjassa tai erillisen valtakirjan. Valtuuta kuolinpesälle asianhoitaja Valtakirja jakamattoman kuolinpesän veroasioiden hoitamista varten Yksittäisen osakkaan asioiden hoitamista varten tarvitaan eri valtakirja kuin kuolinpesän asioiden hoitamiseen Valtakirja veroasioiden hoitamista varten 3.7.2019

Toimita kopiot Verohallintoon Toimita jäljennös perukirjasta ja tarvittavat liitteet Verohallintoon 1 kk sisällä perunkirjoituksesta Samaan osoitteeseen voit lähettää lisäaikahakemuksen. VEROHALLINTO Perintö- ja lahjaverotus PL 760 00052 VERO Älä lähetä mitään perintöverotuksen alkuperäisiä asiakirjoja. Verohallinto ei enää säilytä arkistossaan perintöverotuksen paperisia asiakirjoja. 3.7.2019

Perukirjan vahvistaminen maistraatissa ​Perukirjaa ei tarvitse vahvistaa maistraatissa ennen kuin se toimitetaan Verohallintoon. Perukirjan tai esimerkiksi osakasluettelon vahvistuttaminen saattaa kuitenkin helpottaa muun muassa asiointia, jos kuolinpesässä on useita osakkaita oikeustoimien tekemistä kuolinpesän puolesta esim. pankkiasioissa. 3.7.2019

Perintöverotuspäätös Verotuspäätöksestä näkyy, onko perukirjaan merkitty omaisuuden arvo ja vähennykset hyväksytty perintöverotuksen perusteeksi. Verotuspäätös kannattaa säilyttää yhdessä perukirjan kanssa. Päätöksestä ilmenevää perintöverotusarvoa voit tarvita myöhemmin, jos myyt perittyä omaisuutta ja haluat käyttää sitä hankintahintana. 3.7.2019

Perintöveron määräytyminen Perintöveron määrän voi arvioida laskurilla tai taulukosta Perintöveroa maksavat perilliset ja testamentinsaajat. Lisäksi perintöveroa maksavat lisäksi TVL 34 §:n määrittelemät henkivakuutuksen edunsaajat. Perintövero määrätään jokaiselle perijälle erikseen Veron määrä riippuu kunkin perillisen perintöosan suuruudesta ja veroluokasta. Alle 20 000 euron suuruisesta perintöosasta ei tarvitse maksaa veroa. Perunkirjoitus on tehtävä ja perukirja toimitettava Verohallintoon siitä huolimatta. Perinnönjättäjän tavanomainen koti-irtaimisto on verovapaata 4 000 euroon asti. 3.7.2019

Vainajan varallisuus ja sen arvostaminen Vainajan varoiksi luetaan hänelle kuolinhetkellä omistajana kuulunut varallisuus. Jäämistö koostuu perittävän nettovarallisuudesta eli varojen ja velkojen erotuksesta perittävän kuolinhetkellä. Varallisuus arvostetaan kuolinhetken mukaiseen käypään arvoon. Käyvällä arvolla tarkoitetaan varallisuuden todennäköistä luovutushintaa. Ellei käypää arvoa voida muuten selvittää, varat arvostetaan Verohallinnon ohjeen mukaisesti. Lue lisää varallisuuden arvostamisesta perintöverotuksessa 3.7.2019

Kuolinpesän varallisuuden arvosta voi vähentää velkoja ja kuluja Velkojen lisäksi voi vähentää esimerkiksi hautaamisesta ja perunkirjoituksesta aiheutuneet kohtuulliset kustannukset. Matkakulut perunkirjoitukseen ja ansionmenetykset eivät ole vähennyskelpoisia kuluja. Vähennyskelpoisia ovat vainajan elinaikaan kohdistuvat, mutta kuolinhetkellä maksamatta olleet velat esimerkiksi asunto-, osamaksu- ja luottokorttivelka vainajan elinaikaan kohdistuva verovelka vesi-, sähkö- ja puhelinlaskut maksamattomat sairauskulut. 3.7.2019

Vähennykset perinnöstä Puolisovähennys Perinnönjättäjän puolison veronalaisesta perintöosasta tai testamenttisaannosta vähennetään puolisovähennyksenä 90 000 euroa. Jos ns. verotuksellinen puoliso on saamassa testamentilla omaisuutta, voidaan hänen perintöosastaan tehdä sama vähennys. Alaikäisyysvähennys Perinnönjättäjän suoraan alenevassa polvessa oleva alaikäinen perillinen on oikeutettu saamaan alaikäisyysvähennystä 60 000 euroa. Oikeus vähennykseen on rajoitettu niihin jälkeläisiin, jotka olivat ensisijaisessa perillisasemassa perittävän kuolinhetkellä Esimerkiksi jos isovanhempi kuolee ja vanhemmat luopuvat perinnöstä, heidän alaikäiset lapsensa eivät saa alaikäisyysvähennystä. Vähennys ei koske testamentinsaajia, paitsi jos he ovat ensisijaisessa perillisasemassa. 3.7.2019

Hallintaoikeusvähennys Hallintaoikeus voi perustua esimerkiksi testamenttiin lesken lakiin perustuvaan hallintaetuoikeuteen Hallintaoikeusvähennyksen huomioiminen perintöverotuksessa edellyttää, että peruste hallintaoikeudelle on merkitty perukirjaan tai muuhun liitteenä olevaan asiakirjaan Lue lisää hallintaoikeudesta 3.7.2019

Vakuutuskorvaukset Kuoleman perusteella maksettu vakuutuskorvaus on aina verollinen. Vainajan lähisukulaiselle (puoliso, lapset, lastenlapset tai puolison lapsi) maksetusta vakuutuskorvauksesta maksetaan perintöveroa. Muiden kuin lähisukulaisten saamista vakuutuskorvauksista maksetaan tulovero. Vakuutuskorvaus, jossa ei ole määrätty edunsaajaa tai edunsaaja on kuolinpesä, kuuluu jäämistöön. Kuolinpesän tai lähisukulaisen on maksettava perintöveroa myös kuolintapauskorvauksesta, joka perustuu yksilölliseen eläkevakuutukseen, jos vakuutus on otettu ennen 18.9.2009. Jos yksilöllinen eläkevakuutus on otettu 18.9.2009 jälkeen, lähisukulaiset maksavat perintöveroa sen säästömäärään saakka ja säästömäärästä maksettavan tuloveron voi vähentää perintöverotuksessa. 3.7.2019

Vakuutuskorvauksen merkitseminen perukirjaan Merkitse perukirjaan: vakuutusyhtiö, joka on maksanut korvauksen vakuutuksen numero tai muu yksilöintitieto, vakuutuskorvauksen määrä korvauksen maksupäivä, jos maksupäivä on tiedossa perunkirjoituksessa kun vakuutuskorvaus on maksettu edunsaajalle: ilmoita vakuutuksen edunsaajamääräys ja kenelle vakuutuskorvaus on maksettu tai maksetaan kun vakuutuskorvaus on maksettu kuolinpesälle: merkitse vakuutuskorvaus vainajan varoiksi ja ilmoita, että vakuutuskorvaus on maksettu kuolinpesälle Eläkevakuutukseen liittyvästä vakuutuskorvauksesta ja vakuutuskorvauksiin verrattavasta taloudellisesta tuesta sekä hautausavustuksesta löydät lisätietoa https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/perinto/vakuutuskorvaukset 3.7.2019

Lainaturvavakuutus Lainaturvavakuutuksesta perinnönjättäjän lainojen katteeksi maksettavaa vakuutuskorvausta ei pidetä kuolinpesän varoina. Vakuutuksella katettua velkaa ei pidetä perinnönjättäjän velkana. Jos vakuutuskorvaus on isompi kuin katettava lainamäärä, ylimenevää osaa käsitellään normaalin henkivakuutuskorvauksen tapaan. Merkitse perukirjaan mikä vainajan velka vakuutuskorvauksella maksetaan, ja ilmoita mikäli korvaus on velan määrää suurempi 3.7.2019

Vainajan aiemmin antamat lahjat Perintöverotuksessa otetaan huomioon perittävän lahjat ja ennakkoperinnöt sekä lesken antamat ennakkoperinnöt. Ne lisätään pesän säästöön ja vaikuttavat siten perintöosien ja lakiosien laskentaan. Kolmen vuoden sisällä ennen kuolemaa annetut lahjat vaikuttavat perinnön saajan verotettavan perintöosuuden määrään, mutta eivät kuitenkaan pääsääntöisesti perintöosien tai lakiosien laskentaan. myös alle 4 000 euron arvoiset lahjat /1.1.2017 ja sen jälkeen saatujen lahjojen osalta myös alle 5 000 euron arvoiset lahjat Seuraavia lahjoja ei huomioida perintö- ja lakiosien laskemisessa koti-irtaimistolahjat, jonka arvo ei ylitä 4 000 euroa koulutukseen, kasvatukseen ja elatukseen annetut varat Lue lisää: lahjat, joista ei mene lahjaveroa Lahjojen arvo lisätään saajan laskennalliseen perintöosaan. Laskennalliselle perintöosalle määrättävästä perintöverosta vähennetään lahjoista maksetut lahjaverot. Näiden verojen erotuksesta muodostuu perilliselle maksuunpantava perintövero . 3.7.2019

Ennakkoperintöolettama Perillisasemassa olevalle rintaperilliselle annettu lahja on lähtökohtaisesti ennakkoperintöä. Lahjaa voidaan pitää ennakkoperintönä vain, jos lahjansaaja on perillisasemassa lahjanantajan kuolinhetkellä. Muulle perilliselle annettu lahja ei ole ennakkoperintöä (ennakkoperintöolettama). Lahjanantaja voi erikseen määrätä esimerkiksi lahjakirjassa, että lahjaa ei oteta huomioon ennakkoperintönä. tai olosuhteiden perusteella perinnönjättäjän ei voida katsoa tarkoittaneen lahjaa ennakkoperinnöksi. Jos ennakkoperinnön saanut perillinen on kuollut ennen perinnönjättäjää, ennakkoperintö vähennetään perinnönjaossa hänen jälkeläistensä perintöosuuksista. Lue lisää perinnönjättäjältä saaduista lahjoista 3.7.2019

Leskenä kuolleen perukirja Leski on henkilö, jonka aviopuoliso tai rekisteröidyn parisuhteen toinen osapuoli on kuollut avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen voimassa ollessa. Lesken jälkeen toimitettavassa perunkirjoituksessa tulee huomioida tiettyjä erityispiirteitä normaalien yleisten perunkirjoitusmääräysten lisäksi. Lesken perukirjalla on annettava selvitys lesken oikeudesta ensin kuolleen puolison kuolinpesän varoihin lesken kuolinhetkellä. Tieto oikeudesta voidaan antaa lesken perukirjalla tai perukirjaan liitetyllä muulla selvityksellä. Jos ensin kuolleen puolison kuoleman jälkeen on toimitettu ositus tai jako ensin kuolleen perillisten ja lesken välillä, lesken perukirjaa eivät koske mitkään erityissäännökset, vaan se toimitetaan yleisten perukirjaa koskevien säännösten mukaisesti. Jos taas ositusta ei ole tehty tai se on tehty osittain, on perukirjaa laadittaessa kiinnitettävä huomio lesken perunkirjoituksesta annettuihin erityisiin määräyksiin. Lue lesken jälkeen toimitettavasta perunkirjoituksesta tarkemmin ohjeesta Ensin kuolleen puolison tai lesken jälkeisessä perintöverotuksessa tarvittavat tiedot 3.7.2019

Miten riitaiset asiat otetaan huomioon perintöverotuksessa? Perintöverotus tehdään lähtökohtaisesti perukirjan mukaan. Perintöverotusta ei voida jättää odottamaan esimerkiksi oikeudenkäynnin lopputulosta tai pesänselvittäjän ratkaisua. Jos riita-asia ei selviä ennen verotuksen toimittamista, voi perintöverotukseen hakea muutosta tekemällä oikaisuvaatimuksen tilanteen selvittyä. 3.7.2019

Kahden vuoden kuluessa sattuneet kuolemantapaukset Jos kahden vuoden sisällä tapahtuu kaksi tai useampia kuolemantapauksia ja sama omaisuus joutuisi tästä syystä perintöverotettavaksi useampaan kertaan, niin tuosta omaisuudesta maksetaan perintöveroa vain kerran. Vero tulee määrättäväksi sen sukulaisuussuhteen perusteella, joka näissä perättäisissä perimyksissä on kaukaisin. Myös kahteen kertaan perityn omaisuuden sijaan tullut omaisuus oikeuttaa erityisvähennykseen. Vähennyksen toteuttamistapa riippuu siitä, onko veroluokka jälkimmäisen kuolintapauksen yhteydessä sama tai alempi vai ylempi kuin ensimmäisessä tapauksessa. Jos jälkimmäistä perintöverotusta toimitettaessa perintöveroa ensin kuolleen jälkeen on maksamatta, sitä ei voida vähentää velkana. Vähennys kohdistetaan vain siihen osaan omaisuutta, josta olisi muutoin tosiasiallisesti maksettava veroa kahteen kertaan. Jos sen sijaan vähennetään kahteen kertaan perittyä omaisuutta, vähennetään ainoastaan se omaisuus, josta veroa on maksettu. Vähennys otetaan viran puolesta huomioon perukirjan tietojen perusteella. 3.7.2019

Kansainvälinen perintö Suomalaista perukirjaa ei ole välttämätöntä laatia, jos perinnönjättäjällä ei ollut kotipaikkaa Suomessa kuolinpäivänä. Jos hänen omaisuuteensa kuuluu kuitenkin Suomessa sijaitsevaa kiinteää omaisuutta tai joku perillisistä tai testamentinsaajista asuu Suomessa, omaisuudesta tulee tehdä perintöveroilmoitus. Perintöveroa tästä osuudesta maksetaan tältä osin Suomeen. Toimita  perintöveroilmoitus liitteineen Verohallintoon kolmen kuukauden kuluessa perinnönjättäjän kuolemasta. Jos perillinen tai testamentinsaaja asuu Suomessa, luetaan kolmen kuukauden aika siitä, kun perillinen sai tiedon hänelle tulevasta perinnöstä tai testamentista. Jos suomalaista perukirjaa ei ole, ilmoita perintö lomakkeella Perintöveroilmoitus - perinnönjättäjä asui ulkomailla. Täytä ja tulosta perintöveroilmoitus. Ilmoita ulkomainen perintö Verohallintoon Perintöverotus kansainvälisissä tilanteissa Kansainväliset tilanteet -ohje 3.7.2019

Sukupolvenvaihdos Jos kuolinpesä sisältää yritys- tai maatalousomaisuutta ja toimintaa jatketaan kuoleman jälkeen, on omaisuuteen mahdollista saada huojennusta perintöveron määrään ja pidennystä maksuaikaan. Sukupolvenvaihdokseen liittyy erityisiä verotuksellisia kysymyksiä. Sukupolvenvaihdos perintötilanteissa Maatilan sukupolvenvaihdos Osakeyhtiön sukupolvenvaihdos Henkilöyhtiön ja yksityisliikkeen sukupolvenvaihdos Sukupolvenvaihdoshuojennusta pitää vaatia perukirjalla tai muutoin kirjallisesti ennen verotuksen toimittamista. 3.7.2019

Ennakkoratkaisu Kuolinpesän osakas, erityistestamentin saaja ja puoliso voivat hakea ennakkoratkaisua perintöverotuksesta. Perintöveron ennakkoratkaisu annetaan yleensä vain perintöveron suorittamisvelvollisuutta koskevaan tulkintakysymykseen. Perintöveron määrästä ei pääsääntöisesti anneta ennakkoratkaisua. Verohallinnon päätös on maksullinen. Perintöveroa koskevan ennakkoratkaisuhakemuksen voit tehdä perittävän kuoleman jälkeen. Hakemus pitää jättää ennen perintöverotuksen toimittamista. Lue lisää ennakkoratkaisuista 3.7.2019

Ositus ja perinnönjakosopimus Ositus ja perinnönjakosopimus voi vaikuttaa perintöverotukseen. Lue lisää 3.7.2019

Tietojen luovutus Perukirja liitteineen on salassa pidettäviä Perukirjasta ja sen liitteistä voidaan tapauskohtaisesti antaa jäljennöksiä mm. henkilölle, joka tarvitsee tietoja etujensa, oikeuksiensa tai velvollisuuksiensa hoitamiseksi. Perukirjajäljennös on pääsääntöisesti maksullinen. Hinnasto Verohallinnon maksullisista palveluista Perukirjajäljennöksen tilauslomake Käytä perukirjajäljennöksen tilauslomaketta kansilehtenä, vaikka tilaisit jäljennöksen vapaamuotoisella asiakirjalla. Tämä nopeuttaa asiasi käsittelyä. Toimita perukirjajäljennöksen tilauslomake osoitteeseen VEROHALLINTO Perintö- ja lahjaverotus PL 760 00052 VERO 3.7.2019

Perintöverotuksen lomakkeet Vero.fi -sivuilta löydät ajantasaiset perintöverotuksen lomakkeet ja ohjeet. Ajantasaisten lomakkeiden ja kansilehtien käyttö nopeuttaa asioiden käsittelyä Verohallinnossa. Jos lähetät Verohallintoon vapaamuotoisen asiakirjan tai hakemuksen, liitä asianomainen Verohallinnon lomake kansilehdeksi. 3.7.2019