SDP:n linjaukset sote-valmisteluun

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen strategisena tavoitteena ”Hyvinvointi - vakaasti tuottava investointi” Kuopio Johtaja Taru Koivisto Sosiaali-
Advertisements

Alueverkoston ohjelma Nuorten Ystävien tervehdys, pääsihteeri Arja Sutela Järjestöjen mahdollisuudet Oulun kaupungin kuntalaislähtöisen kaupunkikehittämisen.
Innokylä 2.1 – Innovatiiviset julkiset hankinnat Innokylään
Ikäihmisten hyvinvointipalvelut nyt ja tulevaisuudessa vanhustyön johtaja Anna Haverinen
Terveyden edistämisen asiantuntemus sote –uudistuksessa. Kuntajohdon kysely ja TEAviisari Terve Kunta –verkostotapaaminen Helsinki Osastojohtaja.
Innovatiiviset hankinnat vauhdittamaan SOTE-kehitystä Kansliapäällikkö Päivi Sillanaukee STM, Meritulli.
Palveluntuottajajärjestöjen rooli tulevaisuudessa SOSTE
HYVINVOINNIN PALVELUTARJOTIN Kuva: Esko Pääskylä Kotiin tilattavat palvelut kaiken ikäisille Hyvinvoinnin.
Kunta ja yhdistykset kumppaneina Pohjois-Karjalan järjestöpäivät Sivistysjohtaja Marjut Ahokas.
Timo Valli, ICT-johtaja, ylijohtaja
Alueverkoston ohjelma Rovaniemen Järjestötalon esittely, Suvimaria Saarenpää Sote-uudistus Lapissa, Sanna Hiltunen Sote-uudistuksen valtakunnallinen.
Kuntien parhaat palvelukäytännöt Hyvä Suomi
Yhteistyösopimuksen laadinta
Mikkeli Pasi Savonmäki Kohtaamo-hanke
Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle
Sote-uudistuksen nykyvaihe
JHKA 2.0 tilanne JHKA-työryhmän kokous JulkICT.
Yrittäjä, sinä ja työntekijäsi olette yrityksesi tärkein voimavara!
Soitesta uuteen maakuntaan Sote-näkökulma maakuntauudistukseen
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus
LSSAVI Valvontaprosessin vaiheet varhaiskasvatuksessa
TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN RISTIJÄRVEN KUNNASSA
Päijät-Hämeen alueverkosto
Sähköisen hyvinvointikertomus hyvinvointiklinikalla
Kiinnostus osallistua hankesuunnitteluun tai toteuttamiseen
Sote-järjestöt osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistumista
Monialainen yhteispalvelu
TK- johdon ja PPSHP:n yhteistyöseminaari
Sote- ja aluehallintouudistus sekä itsehallintoalueiden perustaminen
Sosiaalialan tehtävärakenne
Kuntauudistushankkeiden tilannekatsaus ja aikataulu
Sote- ja maakuntauudistus
Kuntoutuksen kuumat perunat
9/18/2018 Alustavat ehdotukset sote- ja maakunta-uudistuksen lainsäädännöksi
Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke SOSKU
Strategiset ohjelmat hyvinvointia rakentamassa - kommenttipuheenvuoro Tilaajapäällikkö Taru Kuosmanen T A M P E R E E N K A U.
Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle
Maakuntakierros -ETELÄ-SAVO UUDISTUKSENMYLLERRYKSESSÄ?
Maakuntahallituksen puheenjohtaja
Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet
Risto Kuronen Vastuuvalmistelija
Sote-ratkaisu ja terveydenhuollon palveluvalikoima
Ehdotus: sote-viestinnän strategiset painotukset 2017
Alueellinen yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä
Maakunta- ja sote-uudistus - ajankohtaiskatsaus
Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys Kuntaliitto
Taloustorstai Kuntaliiton kysely hallitusohjelman ja kehyspäätöksen vaikutuksista kuntatalouteen SÄÄSTÖKYSELY Mikko Mehtonen.
Klo – Polut hankkeen työkokous Yhteisen toimintamallin työstö pienryhmissä ja yhteinen purku.
Osana HYMY – hyvinvointiympäristön mallintaminen ja ymmärryksen lisääminen verkostohanketta toteutetaan kesällä 2018 korkeakouluharjoittelutyönä selvitys:
Erityisasiantuntija Nella Savolainen, THL
Päijät-Hämeen maakunta- ja sote-uudistus
Työpaja 4: Maakuntien tarpeet valtakunnallisille sote toimijoille
Ohjaus ja yhteistyö: toimeenpanosuunnitelman tilanneraportti Maritta Korhonen (puheenjohtaja) Minna Saario (sihteeri)
Tervetuloa Innokylään!
Pohjois-Karjalan maakunta- ja soteuudistus Pekka Kuosmanen
Järjestölähtöinen maakunta Varsinais-Suomessa Minna Rosendahl, aluejohtaja, V-S:n hyte-työryhmän jäsen JärjestöSotehanke 113, Varsinais-Suomi Varsinais-Suomen.
Valtakunnallisen valmistelun tilanne järjestönäkökulmasta
Laadunvarmistuksen työkalut Laadunvarmistus, toimijat ja niiden roolit
Tervetuloa työelämätoimikuntatyöhön
Innokylästä tukea järjestöille sote- ja maakuntauudistuksen valmistelutyöhön , Tampere Erityisasiantuntijat Jaana Joutsiluoma & Minttu Ojanen.
Ohjaus ja yhteistyö -korin tilanne - JORY 7. 5
Työelämätoimikuntien tehtävät pähkinen kuoressa
Kys. 8. Maakunnan talouden ohjaus perustuu erityisesti maakuntalakiin ja maakuntien rahoituslakiin. Ohjaavatko maakuntien rahoitusmalli ja maakuntalain.
Pasi Patrikainen Johtaja, Pohjois-Savon TE-toimisto
Järjestötieto muutoksessa
Ajankohtaiskatsaus kasvupalveluihin
-Yksi kuntamuoto: KUNTA
Työllisyyspoliittinen avustus – rahoituksen haku vuodelle 2020
Koulutuskiertue Suomen Sotaveteraaniliitto, Leena Seppälä.
Moninainen kulttuurialan kolmas sektori
Esityksen transkriptio:

SDP:n linjaukset sote-valmisteluun 17.11.2018

TIIVISTELMÄ Sote-palveluiden järjestäminen ja tuottaminen siirretään riittävän suurille itsehallinnollisille alueille, sote-kunnille. Palveluiden järjestämistä ja tuottamista ei eroteta toisistaan, vaan pääosassa säilyy julkinen tuotanto, jota yksityinen ja kolmas sektori täydentävät. Ratkaisut vahvistavat palveluintegraatiota ja hoitoketjuja vähentäen asiakkaan pompottelua, sekä kohdentaa julkiset varat sinne, missä niitä tarvitaan. Turvataan sote-palveluiden riittävä rahoitus sekä puretaan terveydenhuollon monikanavarahoitus. Palvelut järjestetään ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, ei markkinoiden luomiseksi tai taloudellisen voiton tavoittelemiseksi.

SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN UUDISTAMISEN TARVE Ihmisten pitää saada arjessaan tarvitsemat julkiset palvelut helposti ja laadukkaasti. Tällä hetkellä kuitenkin Terveys- ja hyvinvointierot ovat liian suuria ja kasvussa. Terveydenhuollossa on jonoja ja riittävää hoitoa ei aina saa kohtuullisessa ajassa. Sosiaalipalveluita ei saa riittävän ajoissa ja tarpeen mukaan, mm. lastensuojelussa ja vanhuspalveluissa on aukkoja. Palvelujärjestelmä on hajanainen eikä kaikilta osin riittävän vaikuttava. Palvelujärjestelmä on alueellisesti eriarvoinen. Monella kunnalla omat voimavarat eivät riitä palveluiden tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen. Monikanavainen rahoitusjärjestelmä asettaa vääriä kannusteita ja johtaa osaoptimointiin. Rahoituspohja uhkaa heikentyä väestörakenteen muutoksen seurauksena.

SDP:N SOTE-LINJAUSTEN PERIAATTEITA Ihmisten palvelukokonaisuuden on oltava sujuva. Tämä edellyttää sosiaali- ja terveyspalveluiden saumatonta yhteensovittamista. Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet on perusteltua uudistaa, mutta niin, että nykyisen järjestelmän hyvät puolet säilyvät. Keskitytään siis korjaamaan se, mikä on korjaamisen tarpeessa. Jo tehtyä lainvalmistelua ja valmistelutyötä alueilla pitää hyödyntää. Näin mitään ei tarvitse aloittaa nollasta vaan saadaan hyvä uudistus käyntiin tehokkaasti ja käytännönläheisesti.   Uudistus siis toteutetaan hyödyntäen mahdollisimman paljon jo olemassa olevaa lainsäädäntöä sekä toiminta- ja hallintomalleja.

SDP:N SOTE-LINJAUSTEN YDINKOHDAT Palveluiden järjestäminen 1/2 Sote-palveluiden järjestäminen siirretään sote-kunnille. Ne ovat perustuslain 121 § 4 momentissa tarkoitettuja kuntaa suurempia itsehallintoalueita samoin kuin hallituksen kaavailemat maakunnat. Erona maakuntiin sote-kunnat keskittyvät ainakin ensi vaiheessa nimenomaan sote-palveluiden järjestämiseen, eikä niille siirretä laaja-alaisesti eri tehtäviä. Sote-kunnille valitaan oma valtuusto suoralla vaalilla. Sote-kunnille valmistellaan oma verotusoikeus. Verotuksen myötä sote-kuntien on ensisijaisesti katettava itse alijäämänsä, jolloin niille tulee vastuu omasta taloudestaan ja kannustimet taloudelliseen tehokkuuteen. Sote-kuntien välisiä eroja taloudellisissa voimavaroissa tasataan valtionosuuksin ja verotulojen tasauksen kautta.

SDP:N SOTE-LINJAUSTEN YDINKOHDAT Palveluiden järjestäminen 2/2 Rahoituksen riittävä taso turvataan. Sote-kunnat rahoittavat toimintaansa myös asiakasmaksuilla. Asiakasmaksuja ei tule korottaa nykyisestä ja perusterveydenhuollon vastaanottomaksuista luovutaan. Sote-kunnat hyödyntävät uusinta teknologiaa ja yhteisiä tietojärjestelmiä. Näin parannetaan tiedonkulkua, vältetään turhaa työtä ja päällekkäisyyksiä. Näin asiakkaiden palvelut voidaan järjestää mahdollisimman jouhevasti ja palveluketjut toteuttaa yhtenäisinä. Erityisen vaativan tason palvelut järjestetään sote-kunnista muodostuvilla viidellä yhteistyöalueella. Alueen muodostavat sote-kunnat sopivat järjestämisen käytännöistä ja yksityiskohdista.

SDP:N SOTE-LINJAUSTEN YDINKOHDAT Palveluiden tuottaminen 1/3 Sote-kunnalla on päätösvalta palveluiden tuottamisesta. Sote-kunnat tuottavat palveluita pääosin itse julkisena toimintana, voivat hankkia niitä ostopalveluina yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta, sekä hyödyntää ulkopuolista tuotantoa mm. käyttämällä palveluseteleitä ja henkilökohtaista budjettia. Sote-kunta tekee tiivistä yhteistyötä alueensa kuntien kanssa ja voi päättää palveluiden hankkimisesta sopimuksella myös kuntien tuottamina tai toisilta sote-kunnilta. Kuntien rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on merkittävä. Onnistuakseen se vaatii kunnan eri toimijoiden tiivistä yhteistyötä sekä yhteistyötä sote-kunnan kanssa.

SDP:N SOTE-LINJAUSTEN YDINKOHDAT Palveluiden tuottaminen 2/3 Järjestöillä on merkittävä rooli sote-palveluissa ja ennaltaehkäisyssä. Järjestöjen tekemää työtä vahvistetaan ja kehitetään ja tähän turvataan riittävät resurssit. Asiakkaan valinnanvapautta lisätään hyödyntämällä palveluseteliä ja henkilökohtaista budjettia, sekä tuottamalla ihmisille lisää tietoa eri vaihtoehdoista, hoitoon pääsystä, laadusta, saatavuudesta ja vaikuttavuudesta. Asiakkaan kuluttajansuoja julkisesti rahoitetuissa yksityisen tuottamissa palveluissa varmistetaan.

SDP:N SOTE-LINJAUSTEN YDINKOHDAT Palveluiden tuottaminen 3/3 Käyttäjien osallisuutta palveluiden asiakkaina ja niiden kehittämisessä vahvistetaan. Julkisrahoitteisia sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavien yksityisten toimijoiden yritys- ja yhteiskuntavastuusta sekä tätä koskevien riittävien tietojen julkaisemisvelvollisuudesta säädetään erikseen.