Moninainen kulttuurialan kolmas sektori

Esitys aiheesta: "Moninainen kulttuurialan kolmas sektori"— Esityksen transkriptio:

1 Moninainen kulttuurialan kolmas sektori
Näkökulmia toimintaan ja merkitykseen kunnissa ja alueilla Minna Ruusuvirta

2 Moninainen kulttuurialan kolmas sektori
Kolmas sektori kunnissa ja alueilla Pohdintaa

3 Moninainen kulttuurialan kolmas sektori

4 Moninaiset kolmannen sektorin toimijat
Julkinen sektori Hybridi organisaatio organisaatio hyödyntää toiminnassaan sellaisia toimintatapoja ja logiikkoja, jotka ovat lähtökohtaisesti ominaisempia muiden sektoreiden toimijoille. kohtaa monenlaisia paineita ja vaatimuksia Community logic Market logic Markkina-sektori Kolmas sektori Professional logic

5

6 Moninaiset kolmannen sektorin toimijat
Paikkallisyhdistykset – valtakunnalliset järjestöt Edunvalvonta – yhteisöllisyys – palvelujen tuottaminen Kolme toimintaorientaatiota: Tehokkaat ammattimaiset organisaatiot Samanhenkiset luovat yhteisöt Yleishyödylliset itsenäiset toimijat Community logic Market logic Professional logic

7 Rekisteröidyt yhdistykset toimialoittain 2008-2018
Community logic Market logic Professional logic Lähde: PRH Yhdistysrekisteri

8 Kolmas sektori kunnissa ja alueilla

9 Merkitys kunnissa Kolme tärkeintä kulttuuritoimintaan ja -palveluihin liittyvää tavoitetta, joihin kunta pyrkii yhteistyöllä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kyselyaineisto, kuntakysely (n=154).

10 Merkitys kunnissa Merkittävimmät alueelliseen ja paikalliseen kehittämiseen liittyvät tavoitteet, joita kulttuurialan kolmannen sektorin toiminta erityisesti edistää tällä hetkellä. Kyselyaineisto, kunnat (n=154).

11 Merkitys kunnissa, tulevaisuus
. Arvio kolmannen sektorin toimijoiden merkityksestä kulttuuritoiminnan ja -palvelujen toteuttami-sessa kunnissa kymmenen vuoden päästä. Kyselyaineisto, kuntakysely (n=154).

12 Yhteistyön muodot, tulevaisuus

13 Festivaalien suhde kuntaan

14 Kunta on tullut enemmän ja vahvemmin mukaan, mikä osaltaan on vaikuttanut festivaalin kasvuun.
Nykyisin koko [paikkakunta] mukana rakentamassa tapahtumaa: kunta, yritykset, yhdistykset, asukkaat. Tapahtumasta tullut koko [paikkakunnalle] tärkeä brändi. Myös kaupunki on lisännyt panostustaan, valitettavasti valtio on samaan aikaan leikannut tukiaan. Kunnan ja valtion tuki on rahallisesti melko pieni, mutta silti erittäin merkittävä, sillä tapahtuman järjestäminen on aina suuri taloudellinen riski ja taloudellinen lopputulos "pienestä kiinni" Julkisen tuen väheneminen pakottaa miettimään uusia ansaintakeinoja, uusia yrityskumppaneita on haettava aktiivisesti. .

15 Avustuksia haetaan joka vuosi, mutta yleensä niitä ei saada
Suomessa ei arvosteta lehdistön eikä rahoittajien toimesta pienten yleisöjen festivaaleja, jos katsotaan maan alueellista kattavuutta. Talkoolla tehtävää festivaalia ei arvosteta, vaikka sisältö olisi kuinka hieno. Avustuksia haetaan joka vuosi, mutta yleensä niitä ei saada Kuinka pystyisi oikeasti ottamaan huomioon, kuuntelemaan ja näkemään aidosti paikalliset ja pienetkin toimijat. Kuntapäättäjät näkee kunnan asiat sieltä kuntalain ym. palvelujen kohdalla niin toisella tavoin. Pienessä kunnassa toimijana kunnallispolitiikan valtasuhteet vaikuttavat samoin kuin kunnan talouden tilanne. .

16 Pohdintaa

17 Kaiken moninaisuuden ja sekoittumisen keskellä ymmärrys erillisten sektoreiden ominaisuuksista ja merkityksistä korostuu Hybridit organisaatiot ja haastavat lainsäädäntöä, poliittista päätöksentekoa ja rahoittajia Kolmannen sektorin toimijoiden rooli kulttuuritoiminnan ja -palveluiden toteuttajana kunnissa on monipuolinen ja vahva. Tulevaisuudessa roolit ovat yhä moninaisempia ja toiminnalta haetaan vaikutuksia laajasti kunnan eri toimialoille. Yhteistyö on toiminnan tärkeä lähtökohta. Tarvitaan vertailukelpoista ja yhtenäistä tietoa.

18 Kiitos! Minna Ruusuvirta Puh. +358 50 326 8014
S-posti: