Työaika

Työaika Työajaksi luetaan työhön käytetty aika sekä aika, jonka työntekijä on velvollinen olemaan työpaikalla työnantajan käytettävissä.

Työaikalaki ei koske mm. johtamistehtäviä kotitöitä poronhoitoa ja kalastusta uskonnollisia toimituksia (papit ja kanttorit) työnantajan perheenjäsenen työtä

Työaika Työaikaa ei ole varallaoloaika terveystarkastukset työnantajan järjestämät sosiaaliset tilaisuudet ruokatauot, mikäli tt voi esteettömästi poistua työpaikalta työmatkaan käytetty aika koulutusaika muualla kuin työpaikalla

Työaikalaki (1996) säännöllinen työaika 8 t/vrk , 40 t/vk monissa työehtosopimuksissa 7,5 t/vrk 37,5 t/vk

Työaika viikoittainen työaika voidaan järjestää myös keskimäärin 40 tunniksi enintään 52 viikon ajanjakson aikana esim. puoli vuotta 6 pv/vko, puoli vuotta 4 pv/vko poikkeamat viikoittaisessa työajassa

Ylityö Työaikalainsäädännön tarkoittamaa ylityötä on työ, joka tehdään vuorokautisen 8 tunnin ja viikoittaisen 40 tunnin säännöllisen työajan lisäksi. Vuorokautinen ylityö on työ, mikä ylittää 8 tunnin vuorokautisen työajan (ei merkitystä kuinka pitkän työpäivän työntekijä oli aikonut tehdä ilman työnantajan ylityöpyyntöä)

Vuorokautinen ja viikoittainen ylityö

Ylityökorvaus työaikalain mukaan Vuorokautinen ylityö kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja muilta 100 %:lla korotettu palkka Viikoittainen ylityö 50 %:lla korotettu palkka Huom! Työehtosopimuksissa korotus voi olla esim. 50 % kahdelta ensimmäiseltä ja 100 % muilta tunneilta tai 100 % kaikilta tunneilta

Sunnuntaityökorvaus Sunnuntaityötä on työ, joka tehdään sunnuntaina vapunpäivänä itsenäisyyspäivänä kirkollisena juhlapäivänä ) Sunnuntaityöstä maksetaan 100 %:lla korotettu palkka (peruspalkkaan), sitä ei ole mahdollista vaihtaa vapaa-aikaan.

Lisätyö Sovitun työajan ja lain mukaisen työajan väliin jäävä aika on LISÄTYÖTÄ, josta maksetaan korottamaton peruspalkka.

Esimerkki ylitöiden laskemisesta Ma Ti Ke To Pe La Su Säännöllinen ta 7,5 7,5 7,5 7,5 7,5 - - = 37,5 Tehty työaika 9 10 7,5 8 12 4 - = 50,5 Lisätyö 0,5 Vrk-ylityö 50 % 1 2 Vrk-ylityö 100 % Viikoittainen ylityö 50 % 3,5 ma ti ke to pe la su lisätyö 0,5 0,5 - 0,5 0,5 0,5 50 % 1 2 - - 2 100 % 2 50 % viikoittainen 3,5 (lauantaina tehdystä työstä vähennetään lisätyö 4 - 0,5 = 3,5 tuntia viikoittaista ylityötä) Tässä tapauksessa vasta sen jälkeen, kun lisätyötä on tehty 2,5 tuntia, voi olla viikoittaista ylityötä.

Jaksotyöaika kolmen viikon jaksoina enintään 120 tuntia tai kahden viikon jaksoina enintään 80 t Jaksotyö on mahdollista esim. seuraavilla aloilla: poliisi, tulli sairaalat kuljetukset, alukset kotitaloustyö vartiointi majoitus- ja ravitsemisala taide- ja huvittelulaitokset

Esimerkki jaksotyöstä vko 1 ma ti ke to pe la su 10 10 10 10 10 10 - vko 2 ma ti ke to pe la su 10 10 - - - - -

Liukuva työaika Työaika voidaan sopia liukuvaksi, jolloin sovitaan kiinteästä työajasta, liukumarajoista sekä työajan pidennysten ja alitusten enimmäiskertymistä

Viikkolepo Viikkolevon on oltava yhtäjaksoisesti sunnuntain (tai muuna) aikana vähintään 35 t (laki voimaan 23.11.1996) Korvaaminen: Ensisijaisesti vastaavana vapaa-aikana viimeistään seuraavan 3 kuukauden aikana tai työntekijän suostumuksella korvaus rahana (jo maksetun peruspalkan lisäksi 100 %:n korotus)

Esimerkki ylitöiden laskemisesta   Esimerkki ylitöiden laskemisesta Työntekijän säännöllinen työaika on ma - pe 7,5 t/pv. Mitä tunteja (lisätyö-, viikkolepo-, ylityötunnit jne.), miten ne korvataan ja paljonko hänellä niitä on työaikalain mukaan seuraavan viikon aikana:     ma ti ke to pe la su tehty 8 7,5 11 7,5 7,5 6 5 lisätyötä 0,5 - 0,5 - - 1,5 - 50 % vrk - - 2 - - - - 100 % vrk - - 1 - - - - 50 % vko - - - - - 4,5 5 su-korotus 100 % 5 Koska työntekijälle ei tule lain määräämää viikkolepoaikaa,(sunnuntaina hän tekee 5 tuntia), hän saa vastaavan määrän vapaana tai sitten molempien osapuolten suostumuksella rahallisen korvauksen eli peruspalkan, ylityökorvauksen ja sunnuntaikorvauksen lisäksi vielä ylityökorvauksen perusosan mukaan määräytyvän rahakorvauksen. ma ti ke to pe la su 8 7,5 11 6 5  

Tehtävän ratkaisu ma ti ke to pe la su 7,5 37,5 Tehty 8 11 6 5 52,5 Lisätyö 0,5 1,5 Vrk 50 % 2 Vrk 100 % 1 Viikko 50 % 4,5 Su-korotus 100 % Koska työntekijälle ei tule lain määräämää viikkolepoaikaa, (sunnuntaina hän tekee 5 tuntia), hän saa vastaavan määrän vapaana tai sitten molempien osapuolten suostumuksella rahallisen korvauksen eli peruspalkan, ylityökorvauksen ja sunnuntaikorvauksen lisäksi vielä ylityökorvauksen perusosan mukaan määräytyvän rahakorvauksen viidestä tunnista.  

Esimerkki. Työntekijän palkka on 1800 € ja tuntipalkanjakaja on työehtosopimuksessa 150. Laske toukokuun palkka, kun hän on eräällä viikolla toukokuussa tehnyt töitä seuraavasti: 2,5 lisätyö 2 50 % vrk-ylityö 1 100 % vrk-ylityö 4 50 % viikkoylityö samalla sunnuntaityötä Tuntipalkka on 1800/150 eli 12 euroa. Lisätyöstä maksetaan 2,5 * 12 = 30 50 % 2 * 18 = 36 100 % 1 * 24 = 24 50 % 4 * 18 = 72 100 % 4 * 12 = 48 Yhteensä 210 euroa Toukokuun palkka on 1800 + 210 = 2010 euroa

Tehtävän ratkaisu Tuntipalkka on 1800/150 eli 12 €. Lisätyöstä maksetaan 2,5 * 12 € = 30 50 % 2 * 18 € = 36 (peruspalkka + korotus) 100 % 1 * 24 € = 24 (peruspalkka + korotus) 50 % 4 * 18 € = 72 (peruspalkka + korotus) 100 % 4 * 12 € = 48 (korotus) Yhteensä 210 € Toukokuun palkka on 1800 + 210 = 2010 €

Ylityön määrää koskevat rajoitukset (laki voimaan 1.1.1997) Ylitöiden enimmäismäärä 250 t/vuosi Ylimääräisen (sovitaan työpaikalla) ylityön enimmäismäärä 80 t/vuosi EU:n työaikadirektiivi rajoittaa ylitöiden enimmäismäärän 138 tuntiin/4 kk

Lisä- ja ylityökorvaus vapaa-aikaan voidaan sopia (työnantaja ja työntekijä) vaihdettavaksi osaksi tai kokonaan palkalliseen vapaa-aikaan vapaa-ajan pituus määräytyy korotetun palkan mukaan annettava 6 kk:n kuluessa

Työaikakirjanpito Työnantajan on kirjattava tehdyt työtunnit ja niistä suoritetut korvaukset työntekijöittäin. Työaikakirjanpito on vaadittaessa esitettävä työsuojelutarkastuksen suorittajalle sekä luottamusmiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle (työaikalaki, ei voi poiketa). Työnantaja voi valita kirjaustavan.

Työaikakirjanpito 1. tapa säännöllisen työajan työtunnit, lisä-, yli- hätä- ja sunnuntaityötunnit sekä niiden korvaukset (sopii kuukausipalkkaisten työaikakirjanpitoon) 2. tapa kaikki tehdyt työtunnit, sekä erikseen yli-, hätä- ja sunnuntaityötunnit sekä niistä suoritetut korotukset (sopii tunti- ja suorituspalkkaisten työaikakirjanpitoon)

Tuntipalkan laskeminen jaetaan kuukausipalkka ko. henkilön ao. kuukauden säännöllisten työtuntien lukumäärällä Huom! kuukaudet eri pituisia tai jaetaan kuukausipalkka pitkältä aikaväliltä lasketun kuukauden säännöllisten työtuntien keskiarvolla, mikä on ilmoitettu työehtosopimuksessa, esim. 157 tai 160

Esimerkki Työntekijän kuukausipalkka on 2100 €, normaali työaika on 7,5 t/pv. Hän on ollut poissa 10 tuntia. Mikä on kuukauden palkka? Työpäivien määrä on 21. 21 todellista työpäivää * 7,5 t = 157,5 t tehdyt tunnit 157,5 - 10 t = 147,5 t Palkka 2100 * 147,5 = 1966,67 € 157,5 21 todellista työpäivää * 7,5 t = 157,5 t tehdyt tunnit 157,5 - 10t = 147,5 t Palkka 2100 * 147,5 = 1966,67 157,5

Päiväpalkka Päiväpalkan laskemista tarvitaan, kun työntekijä a) tulee palvelukseen b) lähtee palveluksesta kesken kuukauden tai c) on ollut poissa työstä eikä työnantaja ole velvollinen maksamaan poissaoloajalta palkkaa Jakajana kuukauden säännöllisten työpäivien lukumäärä tai työehtosopimuksen mukainen muu luku (esim. 21) Vuosilomapalkan ja -korvauksen laskemisessa jakajana 25 (vuosilomalaki)

Esimerkki päiväpalkan laskemisesta 1. tapa esim. kaupan alalla Kun palkkaan oikeuttavien työpäivien määrä on alle 13 kerrotaan päiväpalkka palkkaan oikeuttavilla päivillä (kk-palkka/21)* tehdyt työpäivät vähintään 13 vähennetään täydestä kk-palkasta poissa oltujen työpäivien palkkaa vastaava määrä. 2. tapa Jakajana kuukauden todelliset työpäivät Esimerkki Kuukausipalkka 2000 € Työpäiviä 20 kuukaudessa Poissa 2 työpäivää Oikea tapa laskea 2000 € - 2* 95 € = 1810 € Ei lasketa näin: 2000/21 * 18 = 1714 €

Peruspalkan suuruuden määrittäminen korotettua palkkaa laskettaessa mukaan lasketaan (sopimukseen perustuvat palkkaan verrattavat lisät) kuukausipalkka, kalliinpaikan- ja ikälisät luontoisedun raha-arvo (työehtosopimuksessa) provisiopalkka (työehtosopimuksessa) tuotantopalkkiot (työehtosopimuksessa) ei mukaan vuorotyölisä säännöllisestä sunnuntaityöstä maksettava korvaus tilapäisluontoiset korvaukset (esim. yli- ja lisätyöstä)

Arkipyhäkorvaus Kun juhlapäivä sattuu arkipäiväksi, joka muuten olisi työpäivä, tuntipalkkalaisten osalta työehtosopimuksissa on yleensä sovittu arkipyhäkorvauksesta tai lyhennetystä työviikosta. Korvaus maksetaan säännöllisen työajan mukaisesti keskituntiansion perusteella. Jos on tuntipalkkalaisen työehtosopimuksessa ei ole määräystä arkipyhän korvaamisesta, pienenee palkka pyhän osalta. Mikäli työntekijä on työssä, palkka maksetaan kuin sunnuntaityöstä.

Arkipyhiä esim. graafisella alalla ovat: Pitkäperjantai Toinen pääsiäispäivä Vapunpäivä * Juhannusaatto Itsenäisyyspäivä * Jouluaatto Ensimmäinen joulupäivä Uudenvuodenpäivä Tapaninpäivä Loppiainen Helatorstai * laki

Lyhennetty työaika, osittainen hoitovapaa, osa-aikaeläke TT:n alkuperäinen kuukausipalkka on 2000 €/kk. Lisäksi hänellä on 500 €:n autoetu. Alkuperäinen työaika on 7,5 t/pv. TT siirtyy osa-aikaeläkkeelle 1.2., jonka jälkeen hän työskentelee 6 t/pv neljänä päivänä viikossa eli 24 t/vko. Mikä on uusi kuukausipalkka? Ratkaisu: Uusi kuukausipalkka 2500 * 24 = 1600 € 37,5 Jos henkilö luopuu autoedusta, tulee rahapalkka olemaan 1600 €. Jos autoetu säilyy, rahapalkan osuus on 1100 € ja autoedun 500 €. Uusi kuukausipalkka 2500 * 24 = 1600 euroa 37,5 Jos henkilö luopuu autoedusta, tulee rahapalkka olemaan 1600 euroa. Jos autoetu säilyy, rahapalkan osuus on 1100 euroa ja autoedun 500 euroa.