Yksikön toimintasuunnitelma Varhaiskasvatusyksikkö Haikara-Ruuti 2017-18

Toimintasuunnitelmassamme kuvataan, miten varhaiskasvatusta yksikössämme Haikara-Ruudissa pedagogisesti käytännössä toteutetaan. Toimintasuunnitelma on ytimekäs käytännön varhaiskasvatustoiminnan kuvaus. Toiminnan suunnittelu perustuu lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelmaprosessista saatuun tietoon, yksikön toimintasuunnitelmaan, Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan 2017 sekä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin 2016.

Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia, joka muovautuu yhteisön vuorovaikutuksessa. Varhaiskasvatustyön tavoitteita tukeva toimintakulttuuri luo suotuisat olosuhteet lasten kehitykselle, oppimiselle, osallisuudelle, turvallisuudelle, hyvinvoinnille sekä kestävälle elämäntavalle

Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä Näin meidän yksikössä: Käymme koulutuksissa ja koulutuksesta saatu tieto jaetaan yhteisissä palavereissa. Jaamme hyviä toimintamalleja ja ideoita toinen toisillemme. Kehitämme yhdessä varhaiskasvatustyön tavoitteita tukevaa toimintakulttuuria lasten ja vanhempien kanssa. Hyödynnämme Vasu-keskusteluissa esiin tulleita ajatuksia ryhmien toiminnassa.

Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö Näin meidän yksikössä: Aikuinen mallintaa ja on mukana leikeissä. Ohjaamme lasten leikkejä sisällä ja ulkona. Leikkiville lapsille ja aikuisille mahdollistetaan leikkirauha ja keskittyminen leikkiin pienryhmätoiminnan kautta. Käytämme kuvia ja muita leikkiä edistäviä toimintatapoja vuorovaikutuksen ja leikin tukena. Suunnittelemme oppimis- ja leikkiympäristöt monipuoliseksi yhdessä lasten kanssa ja hyödynnämme joustavasti kaikkia päiväkodin tiloja.

Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo Näin meidän yksikössä: Otamme toimintakulttuurissamme huomioon lasten ja huoltajien näkemyksiä ja toiveita, jotka ovat tulleet esille keskusteluissa. Edistämme lapsen osallisuutta myönteisten kokemusten kautta siten, että häntä kuunnellaan ja hänet huomataan tasaveroisesti ryhmässä. Vanhempien osallisuus toteutuu myös erilaisissa toiminnallisissa tapahtumissa. Pidämme vanhempainkahvit , liikuntatapahtumat, retket ja juhlat perheille. Sen lisäksi vanhemmat voivat osallistua vanhempaintoimikunnan toimintaan.

Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus Näin meidän yksikössä: Yksikössä huomioimme perheiden kulttuuri- ja kielitaustat vanhempien toiveiden mukaisesti. Käytämme tulkkia aina tarvittaessa. Vaalimme suomalaista kulttuuria ja samalla kunnioitamme jokaisen omaa kulttuuria ja identiteettiä. Tutustumme retkeillen lähiympäristöön ja sen kulttuurikohteisiin. Leikimme lasten kanssa leikkejä, joihin voi tasavertaisesti osallistua kielitaidosta riippumatta Käytämme vuorovaikutuksen tukena näyttämistä, kuvantamista, mallintamista ja sanoittamista selkokielisesti.

Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa Näin meidän yksikössä: Toiminnassamme painotamme monipuolisesti liikuntaa. Hoidamme hyvin lasten perushoidon ja ohjaamme heitä omatoimisuuteen. Toimimme kiireettömästi ja turvallisesti arjessa. Ohjaamme lapsia toimimaan vastuullisesti luonnossa ja liikenteessä. Kierrätämme leluja ja tavaroita ja ohjaamme lapsia kestävään elämäntapaan. Tunnistamme kiusaamisen, puutumme siihen ja ehkäisemme sitä tietoisesti ja suunnitelmallisesti.

Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen ” Monilukutaitoa sekä tieto- ja viestintäteknologista osaamista tarvitaan lasten ja perheiden arjessa, ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa sekä yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Monilukutaito sekä tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen edistävät lasten kasvatuksellista ja koulutuksellista tasa-arvoa. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea näiden taitojen kehittymistä.” Näin meidän yksikössä : Kannustamme lapsia tutkimaan ja käyttämään viestintävälineitä sekä tuottamaan erilaisia viestejä. Tuemme lasten kuvalukutaidon, kirjoittamisen, lukemisen ja numeerisen lukutaidon sekä medialukutaidon kehittymistä. Päiväkodissamme monilukutaitoa harjoitellaan arjessa ja yhteisillä retkillä lähiympäristössä. Esimerkiksi käymme kirjastossa ja hyödynnämme Helsingin kulttuuritarjontaa. Sen lisäksi tutkimme karttoja, osoitteita, liikennemerkkejä, kylttejä, mainoksia ostoskeskuksissa ja tien varsilla, liikennevälineiden numeroita ja kirjaimia, kauppojen ja liikkeiden nimiä.

Toiminnan arviointi ja kehittäminen Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Toiminnan arvioinnin on oltava systemaattista ja säännöllistä, ja sitä pitää tehdä niin toimipiste- kuin ryhmätasollakin. Arvioinnin tulee perustua dokumentoituihin tosiasioihin ja arviointia tulee tehdä suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin sekä toimipisteen toimintasuunnitelmaan.

Toiminnan arviointi ja kehittäminen Pedagoginen dokumentointi: Keskustelemme ja haastattelemme lapsia ja vanhempia. Haastattelut kirjataan muistiin. Retkiä ja erilaisia tapahtumia kuvataan ja kuvat tulevat päiväkodin seinälle tai niitä katsellaan digikehyksen avulla yhdessä lasten kanssa. Myös lapset osallistuvat kuvaamisen ja tapahtumien kerrontaan. Keräämme lasten tekemiä töitä sekä päivittäin havainnoimme lapsia. Mitä ja miten arvioimme: Arvioimme itseämme suhteessa varhaiskasvatuksen tavoitteisiin ja siihen, että toimintamme on perustehtävän suuntaista. Tätä tukee myös johtajan kanssa käymämme kehityskeskustelut. Tiimipalavereissamme arvioimme ja kehitämme tiimimme toimintaa sekä seuraamme sitä, että lasten kasvu, kehitys ja oppiminen edistyy. Tiimit tekevät vuosittain ryhmän toimintasuunnitelman. Koko talon viikkopalavereissa arvioimme ja kehitämme päiväkodin toimintaa sekä kaksi kertaa vuodessa kehittämispäivillä. Yksikkö tekee yhteisen toimintasuunnitelman, jossa sovitaan yhteiset tavoitteet.

Yhteistyö ja viestintä Yhteistyöllä tuetaan lapsen varhaiskasvatuksen järjestämistä siten, että jokainen lapsi saa oman kehityksensä ja tarpeidensa mukaista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Vastuu yhteistyön toteutumisesta ja suunnitelmallisuudesta on varhaiskasvatuksen järjestäjillä. He vastaavat myös siitä, että yhteistyötä toteutetaan monialaisesti.

Yhteistyö ja viestintä Huoltajien osallisuus Huoltajat saavat vaikuttaa ja osallistua toiminnan suunnitteluun Vasu-keskusteluissa ja päivittäisissä tapaamisissa. Vuosittain vanhemmille suunnataan myös kyselyitä. Vanhemmille avoimia tapahtumia ovat yhteiset iltapäiväkahvit, liikunnalliset pihatapahtumat sekä juhlat. Vanhemmat ovat tervetulleita myös retkille ja osallistumaan oman lapsen päivähoidon arkeen. Päiväkodeissa toimii myös vanhempaintoimikunnat. Huoltajille tiedotetaan tiedotteilla kotiin sekä ilmoitustaululla ryhmän toimintaan liittyen. Perheille on myös näkyvillä lasten tekemiä töitä ja valokuvia toiminnasta. Monialainen yhteistyö Teemme yhteistyötä tarvittavien tahojen kanssa. (Kiertävä erityislastentarhanopettaja KELTO, Suomi toisena kielenä –opettaja, neuvola, lastensuojelu, kirjasto, leikkipuistot, kulttuurikeskukset Stoa ja Vuosaari, seurakunta, urheiluseura KONTU)

Lapsen varhaiskasvatuksessa aloittaminen

Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen Tutustuminen Perheet tulevat sovitusti ennakkoon päiväkotiin ja lapsiryhmään tutustumaan. Lapsi aloittaa päivähoidossa pehmeällä laskulla. Perheiden kanssa pidetään aloituskeskustelu. Siirtyminen toiseen ryhmään Lapsi tutustuu etukäteen tulevaan ryhmäänsä Lapsen siirtyessä toiseen päiväkotiin tai ryhmään pidetään siirtoneuvottelu kasvattajien kesken ja tarvittaessa ovat huoltajat ja asiantuntijat mukana. Lapsen Vasuprosessi –yhteisesti sovitut käytännöt Vasu-keskustelut pidetään huoltajien kanssa , syksyisin lokakuun loppuun mennessä sekä arviointikeskustelu keväällä Hyve4 -keskustelu pidetään ennen 4v neuvolatarkastusta.

Helsingin yhteiset tavoitteet vuodelle 2017 Varhaiskasvatus on mukana ”Suomi 100 Suuri Lukuseikkailu” hankkeessa tiiviissä yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa. Jokaisessa päiväkodissa on järjestetty lapsille ja perheille 1-2-tapahtumaa vuoden 2017 aikana. Asiakkaiden osallisuus on vahvistunut. Lapset ja perheet saavat mahdollisuuden osallistua varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelmien tekemiseen kaikissa toimipisteissä, joissa toimintasuunnitelma tehdään.