Yksikön toimintasuunnitelma

Esitys aiheesta: "Yksikön toimintasuunnitelma"— Esityksen transkriptio:

1 Yksikön toimintasuunnitelma
Varhaiskasvatusyksikkö Lammikko – Pihapirtti

2 Toimintasuunnitelmassamme kuvataan, miten varhaiskasvatusta yksikössämme Lammikko-Pihapirtissä pedagogisesti käytännössä toteutetaan. Toimintasuunnitelma on ytimekäs käytännön varhaiskasvatustoiminnan kuvaus. Toiminnan suunnittelu perustuu lapsen varhaiskasvatuksen suunnitelmaprosessista saatuun tietoon, yksikön toimintasuunnitelmaan, Helsingin varhaiskasvatussuunnitelmaan 2017 sekä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteisiin 2016. Etunimi Sukunimi

3 Toimintakulttuuri Toimintakulttuuri on historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutunut tapa toimia, joka muovautuu yhteisön vuorovaikutuksessa. Varhaiskasvatustyön tavoitteita tukeva toimintakulttuuri luo suotuisat olosuhteet lasten kehitykselle, oppimiselle, osallisuudelle, turvallisuudelle, hyvinvoinnille sekä kestävälle elämäntavalle

4 Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä
Kannustamme lapsia ja henkilöstöä jakamaan ajatuksia ja kokeilemaan uusia toimintatapoja. Moniammatilliset tiimit Lasten kokoukset Hyödynnämme vahvuuksia, kannustamme toisiamme, jaamme tietoa ja sallimme myös erehtymiset. Muutosmyönteinen Tasa-arvoinen Suvaitseva Yksikön vuorovaikutussopimus Palautteet ja itsearviointi ohjaavat oppimistamme. Positiivinen ja rakentava palautteen antaminen.

5 Leikkiin ja vuorovaikutukseen kannustava yhteisö
”Leikki on ihmiselämä pienoiskoossa: kaikki mitä ihmiselämään liittyy, mahtuu leikkiin.” (Mirjam Kalland, Mannerheimin Lastensuojeluliiton pääsihteeri ja kasvatustieteen tohtori; Leikki opettaa tärkeitä taitoja – Leikkipäivä. 2/4, Leikki on tärkein osa toimintamme sisältöä. Leikin kautta tutustumme itseemme ja toisiimme. Jaamme ”mielikuvitukselliset hetkemme” toistemme kanssa, käymme yhdessä läpi tunteita – iloja ja suruja. Leikki on tie oppimiseen ja oivaltamiseen, vuorovaikutukseen ja tunteiden tunnistamiseen. Tehtävämme on antaa leikille aikaa ja tilaa. Tuemme leikissä vuorovaikutusta kuvin ja tukiviittomin. Meidän tehtävämme on rikastuttaa, monipuolistaa ja sanottaa leikkiä sekä muokata leikkiympäristöä.

6 Osallisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo
”Aikuisen pitää nähdä lapsi,” Lapsi 6 v. Otamme lasten ja huoltajien aloitteet ja mielipiteet huomioon toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Otamme lasten leikeistä ja puheista nousevat ideat käyttöömme, annamme luovuudelle tilaa. Käymme jokaisen perheen kanssa ns. varhaiskasvatuskeskustelun vähintään kerran vuodessa. Havainnoimme lapsia päivittäisissä arkitilanteissa. Havainnointi on tärkeä osa toimintaamme. Kuulemme ja kuuntelemme lapsia ja perheitä. Päivittäiset keskustelut kohdatessa ovat jokapäiväisiä. Suhtaudumme lapsiin/perheisiin positiivisella asenteella ja sensitiivisesti. Toimimme vuorovaikutuksen ja kielenkäytön malleina päivän kaikissa tilanteissa. Kohtaamme jokaisen asiakkaan yksilönä.

7 Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus
”Kulttuurinen moninaisuus on rikkautemme.” Tutustumme perheiden kulttuureihin ja teemme monikielisyyden/moninaisuuden näkyväksi. Hyödynnämme näkyväksi tekemisessä esim. kuvia ja esineitä. Otamme mielellämme vanhemmat mukaan kertomaan omasta kulttuurista ja perinteistään. Käytämme päivittäin musiikkia kielenoppimisen tukena. Hyödynnämme päivän kaikkia toimintatilanteita kielen oppimisen edistämiseksi. Nimeämme ja sanoitamme jokapäiväisiä tilanteita ja leikkejä. Vietämme erilaisia juhlia päiväkodissa ja osallistumme kaupungin tarjoamiin kulttuuritapahtumiin. Käytössämme on ns. lohtusanoja lapsen omalla äidinkielellä. Ne helpottavat ikävää hoidon alussa. Varhaiskasvatuksemme peruspilarina on suomalainen kulttuuriperinne. Huomioimme toiminnassamme vuodenaikojen vaihtelevuuden ja perinteiset juhlat (esim. joulu, pääsiäinen, vappu, juhannus), jotka ovat vahvasti läsnä meidän kasvatuskulttuurissamme.

8 Hyvinvointi, turvallisuus ja kestävä elämäntapa
Me tutut ja turvalliset aikuiset huolehdimme lasten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Hyvinvointi: Riittävä lepo ja monipuolinen ravinto Liikunta ja raitis ilma Liikuntasuunnitelmat Puhtaudesta huolehtiminen Kiireetön ilmapiiri Kestävä elämäntapa: Kierrätys Lelujen kunnioittamien ja kunnostus Lapsen täysipainoinen osallistuminen varhaiskasvatuksen arkeen Turvallisuus: Kiusaamiseen puuttuminen Huolenpito ja valvonta Turvalliset leikkivälineet ja huonekalut Ympäristöstä huolehtiminen ja turvallisuuskierrokset Liikkuminen lähiympäristössä ja liikennevälineissä Turvaliivien käyttö

9 Oppimisen alueet ”Lapsi on syntymästään utelias ja oppimishaluinen. Hän tutkii ja oppii erityisesti juuri leikin kautta. Leikki, oppimisen tilanteet, syntyvät vuorovaikutuksessa”. Tutkimme pihaleikeissä ja metsäretkillä luonnon ilmiöitä. Tutustumme ilmaisun eri muotoihin: musiikki, kuvataide, kädentaidot ja draama. Ilmaisun avulla saamme elämyksiä ja kokemuksia Liikumme päivittäin sisällä ja ulkona Motivoimme lasta liikkumaan monin eri tavoin: lasten omat ideat, teemapäivät, yhteistyökumppanit. Hyödynnämme lähiympäristöä: retket, Caisa, Stoa, kirjasto ym. Etunimi Sukunimi

10 Laaja-alainen osaaminen
Varhaiskasvatuksessa luodaan pohjaa lasten laaja-alaiselle osaamiselle. Laaja-alainen osaaminen muodostuu tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon kokonaisuudesta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja sekä toimia tilanteen edellyttämällä tavalla.

11 Ajattelu ja oppiminen ”Ajattelun ja oppimisen taidot kehittyvät vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja ympäristön kanssa ja muodostavat perustan muun osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselle oppimiselle. Tiedon hankinta, jäsentäminen ja uuden luominen edellyttävät luovaa ja kriittistä ajattelua, jonka perustaa luodaan varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen tehtävä on tukea lasten ajattelun ja oppimisen taitoja.” Tehtävämme on lapsen uteliaisuuden herättäminen ja ylläpitäminen. Tutkimme ilmiöitä ja ihmettelemme. Innostamme ja houkuttelemme lapsia keskustelemaan ja pohtimaan. Opettelemme yhdessä lasten kanssa ratkaisemaan ongelmia sekä ristiriitatilanteita.

12 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
”Lapset kasvavat kulttuurisesti, kielellisesti ja katsomuksellisesti moninaisessa maailmassa. Tämä korostaa sosiaalisten ja vuorovaikutustaitojen sekä kulttuurisen osaamisen merkitystä. Osaamiseen kuuluu taito kuunnella, tunnistaa ja ymmärtää eri näkemyksiä sekä kyky reflektoida omia arvoja ja asenteita. ” Lapsemme tutustuvat arjessa moniin eri kulttuureihin ja kieliin. Kulttuurien moninaisuus on luonnollinen osa yhteisömme ja lähiympäristömme toimintaa ja elämää.

13 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
”Itsestä huolehtimiseen, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät taidot ovat kaikille tärkeitä. Varhaiskasvatuksen tehtävä on vahvistaa lasten hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä taitoja sekä ohjata heitä tekemään kestävän elämäntavan mukaisia valintoja. Varhaiskasvatuksessa tuetaan lasten myönteistä suhtautumista tulevaisuuteen” Kasvatamme ja ohjaamme lasta omatoimiseksi, osaavaksi ja rohkeaksi yksilöksi. Harjoitellemme lasten kanssa tunnetaitoja leikin avulla.

14 Monilukutaito ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
” Monilukutaitoa sekä tieto- ja viestintäteknologista osaamista tarvitaan lasten ja perheiden arjessa, ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa sekä yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Monilukutaito sekä tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen edistävät lasten kasvatuksellista ja koulutuksellista tasa-arvoa. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea näiden taitojen kehittymistä.” Tutustutamme lapsia erilaisiin viestimiin ja harjoittelemme niiden käyttöä (mm. digi-pelit, tabletit, kuvahaku, hakukoneet, painotuotteet). Opetamme suhtautumaan kriittisesti mediaan ja otamme huomioon kasvatukselliset näkökulmat (oppimispelit >< viihdepelit, ikärajat).

15 Osallistuminen ja vaikuttaminen
”Aktiivinen ja vastuullinen osallistuminen ja vaikuttaminen luovat perustan demokraattiselle ja kestävälle tulevaisuudelle. Tämä edellyttää yksilöltä taitoa ja halua osallistua yhteisön toimintaan sekä luottamusta omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa. Lasten oikeuksiin kuuluvat kuulluksi tuleminen ja osallisuus omaan elämään vaikuttavissa asioissa.” Selvitämme lasten kiinnostusten kohteet ja suunnittelemme toiminnan niiden pohjalta. Kohtaamme, kuuntelemme ja keskustelemme. Opetamme lapsia huolehtimaan ympäristöstä ja luonnosta.

16 Oppimisympäristö Varhaiskasvatuksessa tavoitteena on varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö. Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja, paikkoja, yhteisöjä, käytäntöjä, välineitä ja tarvikkeita, jotka tukevat lasten kehitystä, oppimista ja vuorovaikutusta.

17 Oppimisympäristö ”Kaikki tilanteet ovat oppimistilanteita, arjessa opimme koko ajan”. Päiväkodin kaikki tilat ovat käytössämme ja mahdollistamme niissä monipuolista toimintaa. Piha ja lähiympäristö (metsäretket, leikkipuistot) ovat päivittäin käytössämme. Oppimisympäristönämme on oma kaupunginosamme sekä koko kaupunki. Yksikössämme lapsen on mahdollista saada tarpeensa mukaista tehostettua tukea kehitykseen, oppimiseen ja vuorovaikutukseen. Pedagogiset järjestelyt: toiminnan eriyttäminen, ryhmien joustava muuntelu, oppimisympäristön muokkaaminen, selkeä päiväjärjestys ja lapsikohtainen ohjaaminen. Rakenteelliset järjestelyt: erityisavustajan tuki, elton tuki, avusteinen ryhmä, tehostettu varhaiskasvatuksellinen tuki, integroitu erityisryhmä, kommunikaation tukeminen (kuvat, viittomat).

18 Leikki ja monipuoliset työtavat
Leikkiin kannustavassa toimintakulttuurissa tunnustetaan leikin merkitys lapsen hyvinvoinnille ja oppimiselle. Henkilöstö tunnistaa leikkiä rajoittavia tekijöitä ja kehittää leikkiä edistäviä toimintatapoja ja oppimisympäristöjä. Lapsilla ja henkilöstöllä on mahdollisuus kokea yhdessä tekemisen ja leikin iloa.

19 Leikki ja sen merkitys ”Leikki on lapsen työtä.”
Varhaiskasvatusyksikössämme leikki ja oppiminen kulkevat rinnakkain Jokainen päivä on leikkipäivä Erilaiset leikkipisteet, leikkilaatikot Lelut helposti lasten saatavilla Monipuoliset leikkivälineet Aikuisen rooli Leikin mahdollistaminen Leikin sanottaminen ja ohjaaminen Leikkiin osallistuminen Havainnoiminen Dokumentointi Valokuvat, videot Havainnointi ja kirjaaminen

20 Toiminnan arviointi ja kehittäminen
Pedagogisen toiminnan arvioinnin tarkoitus on varhaiskasvatuksen kehittäminen sekä lasten kehityksen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Toiminnan arvioinnin on oltava systemaattista ja säännöllistä, ja sitä pitää tehdä niin toimipiste- kuin ryhmätasollakin. Arvioinnin tulee perustua dokumentoituihin tosiasioihin ja arviointia tulee tehdä suhteessa varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteisiin sekä toimipisteen toimintasuunnitelmaan.

21 Toiminnan arviointi ja kehittäminen
Arvioimme työtämme päivittäin, viikoittain tiimipalaverissa, kehityskeskusteluissa ja koko yksikön kehittämispäivillä. Arvioimme omaa toimintaamme lasten kanssa, omia työtapojamme, toiminnan sisällön ja oppimisympäristön toimivuutta sekä ryhmän vuorovaikutusilmapiiriä.

22 Ryhmän toiminnan arviointi

23 Arvioimme miten onnistumme:
Havainnoimme ja osallistumme lasten leikkiin, saamme tietoa lasten keskinäisestä vuorovaikutuksesta, heidän kiinnostuksen kohteistaan ja elementtejä ryhmän varhaiskasvatuksellisiin sisältöihin. Osaamme perustella toimintamme pedagogisen sisällön. Varmistamme, että toimintamme perustuu yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon periaatteille. Toimintamme vastaa laaja-alaisen osaamisen tavoitteita sisältäen monipuolisesti kaikki oppimisen eri alueet. Olemme dokumentoineet monipuolisesti lasten kanssa yhdessä toimintaamme.

24 Yhteistyö ja viestintä
Yhteistyöllä tuetaan lapsen varhaiskasvatuksen järjestämistä siten, että jokainen lapsi saa oman kehityksensä ja tarpeidensa mukaista kasvatusta, opetusta ja hoitoa. Vastuu yhteistyön toteutumisesta ja suunnitelmallisuudesta on varhaiskasvatuksen järjestäjillä. He vastaavat myös siitä, että yhteistyötä toteutetaan monialaisesti.

25 Yhteistyö ja viestintä
Huoltajien osallisuus ja toimintaan vaikuttaminen Varhaiskasvatuskeskustelut Erilaiset tapahtumat: vanhempain iltapäivät, koko päiväkodin yhteiset juhlat, foorumit, retket Toiveiden ja ehdotusten esittäminen Asiakaskyselyt Viestittäminen Päivittäiset keskustelut tuonti- ja hakutilanteissa Kuukausitiedotteet, tiedotteet tapahtumista, ilmoitustaulut Monialainen yhteistyö Neuvola Lastensuojelu Terapeutit Tutkivat ja kuntouttavat tahot Kiertävälastentarhanopettaja Suomi toisena kielenä opettaja Seurakunta, liikuntaseurat, kirjastot ym.

26 Lapsen varhaiskasvatuksessa aloittaminen

27 Lapsen varhaiskasvatuksen aloittaminen yksikössämme
Tutustuminen: Lapselle ja huoltajille varataan yksi aikuinen ryhmästä, joka auttaa päiväkotiin tutustumisessa. Päivähoidon aloittamiseen liittyvät lomakkeet Aloituskeskustelu Siirtyminen toiseen ryhmään: Lapsi käy etukäteen leikkimässä uudessa ryhmässä sovitun ajan. Huoltajat käyvät tutustumassa uuteen ryhmään. Siirtopalaveri Lapsen Vasu-prosessi – yhteisesti sovitut käytännöt: Huoltajille annetaan etukäteen Vasu-lomakkeet Keskustelu tulkataan tarvittaessa Lasta havainnoidaan ja haastatellaan Lapsella on mahdollista osallistua Vasu-keskusteluun Mahdolliset yhteistyötahot ovat tarvittaessa mukana keskustelussa.

28 Helsingin yhteiset tavoitteet vuodelle 2017
Varhaiskasvatus on mukana ”Suomi 100 Suuri Lukuseikkailu” hankkeessa tiiviissä yhteistyössä kaupunginkirjaston kanssa. Jokaisessa päiväkodissa on järjestetty lapsille ja perheille 1-2-tapahtumaa vuoden 2017 aikana. Asiakkaiden osallisuus on vahvistunut. Lapset ja perheet saavat mahdollisuuden osallistua varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelmien tekemiseen kaikissa toimipisteissä, joissa toimintasuunnitelma tehdään.