Vastauksia kouluilta tulleisiin kysymyksiin Marjaana Koskinen YOPE-päivät kevät 2008 Vastauksia kouluilta tulleisiin kysymyksiin Marjaana Koskinen

1. järjestötoimijat OAJ Paikallisyhdistykset, esim. HOAY OAJ-valtuutetut OAJ:n hallituksen jäsenet OAJ:n tulo- ja palkkapoliittinen toimikunta OAJ:n koulutuspoliittinen toimikunta Paikallisyhdistykset, esim. HOAY Jukon luottamusmiehet Jukon hallitus

Luottamusmiessopimus (KVTES)/ luottamusmiehen tehtävät edustaa ko. yhdistystä virka- ja työehtosopimusten sekä muiden yhteisesti hyväksyttyjen palvelussuhdetta koskevien määräysten ja sopimusten soveltamista ja noudattamista koskevissa asioissa välittää luottamusmiestoimintaan liittyviä tietoja ja ilmoituksia osapuolten kesken osallistua tarvittaessa työsuojeluvaalien järjestämiseen sekä henkilöstöedustuksen nimeämiseen edustukselliseen yhteistoimintaelimeen valvoa, että työntekijät/viranhaltijat noudattavat sopimuksia ja palvelusuhdetta koskevia määräyksiä ja työrauhaa

OAJ-valtuutettu OAJ toimii demokraattisesti ja sen ylintä päätäntävaltaa käyttää OAJ-valtuusto esim. sopimuksia solmittaessa Käyvät valtuustossa keskustelua sopimuskauden sopimustavoitteista OAJ-valtuutetun tehtävä on tulevaisuuteen katsova ja kantaaottava.

Oman koulun luottamusmies OVTES Kysymys? Ongelma? Pyri selvittämään asia lähimmän esimiehen kanssa Jos asia ei selviä tai teillä on erimielisyyttä ota yhteyttä pikimmiten: Oman koulun luottamusmies Opettajien työ- suojeluvaltuutettu HOAY:n puheenjohtaja OAJ:n alueellinen palkkasihteeri (yksityiskoulut) OAJ:n edunvalvontaosasto Kaarlo Kontro Eeva Toppari Pekka Aho (rehtorit) Laura Nurminen Marjaana Koskinen Jaana Alaja Pääluottamusmies (kaupungin koulut) Timo Salminen 5 ILMOITUSTAULULLE 5

2. Opetusvelvollisuuksiin tai erityistehtäviin liittyvää

Ero lehtorin ja tuntiopettajan opetusvelvollisuudessa Lukion äidinkielen ja kirjallisuuden lehtorin opetusvelvollisuus on matalampi kuin vastaavan tuntiopettajan. Ainoa tapaus, jossa vastaavilla kunnan opettajilla on ero. Esim. yksityisissä kouluissa on erilaiset opetusvelvollisuudet ja palkat kuin kunnalla. näin on sovittu virka- ja työehtosopimuksissa

Demonstraatiokorvaus Demonstraatiokorvaus maksetaan fysiikan, kemian ja biologian demonstraatioiden tekemisestä. peruskoulun ja lukion ko. aineen opettajat ja 7-9 luokkien erityisopettajat/erityisluokan opettajat. Peruskoulussa ja lukiossa minimi on 1 vvt:n korvaus, jos fy/ke on 2,5-7,49 luokkaopetustuntia vvt:na Aikuislukiossa minimi on 1 vvt:n korvaus, jos fy/ke on 2,5-14,49 luokkaopetustuntia vvt:na Peruskoulussa, lukiossa ja aikuislukiossa minimi on 1 vvt:n korvaus, jos biologiaa on 10-29,99 luokkaopetustuntia vvt:na Demonstraation teko vie usein oppitunnista vain osan, vaikka demonstraation valmistelu voi viedä paljonkin aikaa. Mitä vastaavia tarpeita on muissa oppiaineissa tai kouluasteilla?

Peruskoulun opetusvelvollisuuteen luettavissa olevat tehtävät Työnantaja voi jakaa enintään näiden yhteistuntimäärän OVTES:n perusteella toisinkin. Esimerkiksi jos koulussa ei ole kirjastoa, sen hoidosta ei tarvitse maksaa, vaan korvaus voidaan käyttää esimerkiksi AV-välineiden hoitoon. Oppilaanohjaustyö Demonstraatioiden valmistelutunnit Kirjaston hoitotyö * Kokoelmien hoitotyö * Musiikkiesitysten hoitotyö Luokanvalvontatyö Ruokapalvelutoiminnan ohjaus ja valvontatyö AV-välineiden hoitotyö * Tietotekniikkavastaavan työ * Oppilaskunnan ohjaustyö * Kerhotyö Koulumatkakuljetusta odottavien ohjaustyö Oppilaskodin oppilaiden ohjaustyö Opetuksen ohjaustyö

Yhtenäisten peruskoulujen AV-välineiden ja tietotekniikka-vastaavan työn korvaaminen Esim. AV-välineiden hoito 7 – 9 vuosiluokat : 1- 1,5 vvt (riippuu koulun oppilasmäärästä) 1 – 6 vuosiluokat : 0,5 -1,5 vvt (riippuu koulun opettajamäärästä (+rehtori)) Ristikkäiskäyttö on mahdollista ja työnantaja päättää, miten resurssi käytetään. Työ korvataan, jos se määrätään jollekin.

Taito- ja taideaineiden lisä Vuosiluokkien 7–9 koulussa taito- ja taideaineiden opettajalle maksetaan korvaus, jos opettajan tehtäviin kuuluu keskimääräistä enemmän raaka-aineiden ja tarvikkeiden hankintaa sekä välineistön kunnossapitoa. Hyvä toimintatapa on yhteistoimintamenettely asiasta päätettäessä. Tarkoitukseen on käytettävä yhteensä seuraava rahamäärä: Luokkien 7–9 ppr lukumäärä Rahamäärä, €/kk –2 173,57 3–8 347,14 9– 520,71

Johto/suunnitteluryhmän jäsenyys Voidaan maksaa koulu/oppilaitoskohtaisesta lisätehtäviin suunnatusta rahasta, joka vaihtelee 0 … 954,64 €/kk koulun/oppilaitoksen koon mukaan. Korvauksesta on hyvä sopia yhteistoimintamenettelyn mukaisesti – pääkohdin jo toimintasuunnitelman teon yhteydessä. Kokousten pituus ja määrä Kokousten ulkopuolisen työn määrä Ennakoitavissa olevat suunnittelutehtävät Korvauksen edellyttämän työmäärän voi suhteuttaa omaan ylituntipalkkioon, jonka voi katsoa palkkalaskelmastaan. Muista, että ylituntipalkkio sisältää oppituntina suunnittelu- ja jälkityön.

Tukiopetus- ja kerhotuntipalkkio Tukiopetuksesta maksetaan opettajalle oma yhden yksittäisen tunnin palkkio. 12/38 x 0,83 x tehtäväkohtainen palkka/ opetusvelvollisuus Kerhotunnista maksetaan opettajalle oma yhden yksittäisen tunnin palkkio, mutta opetusvelvollisuus on 24. 12/38 x 0,83 x tehtäväkohtainen palkka/24

Luokanvalvojan tehtävä OVTES:n mukaan peruskoulun 7-9 luokkien luokanvalvojalle maksetaan yhden vuosiviikkotunnin palkkio. Jos on ylitunti, niin opetusvelvollisuus vaikuttaa suuruuteen. Voi olla opetusvelvollisuustunti. OAJ ja Kunnallinen työmarkkinalaitos sopivat kunnallisesta opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksesta (OVTES)

Usean koulun yhteisen opettajan välituntivalvonnat Suosittelen, että välituntivalvontoja on viikossa yhtä monta kuin keskimäärin ko. koulujen opettajilla. Jos yhdessä koulussa on selkeästi enemmän tunteja kuin muissa, valvonnat voisivat olla siinä koulussa. Jos asia on ongelma, on hyvä, että rehtorit neuvottelevat keskenään. Sama idea sopii myös yhteissuunnittelutyöaikaan.

Osa-aikaisen viranhaltijan määräaikainen sijainen Osa-aikaisella viranhaltijalla on 13 tuntia viikossa opetusta ja tälle ajalle tarvitaan sijainen. Kuinka monta sijaista kannattaa palkata?

Vieraan kielen opettajan sijaisen palkka Sijaisuus on kymmenen viikkoa, 13 opetustuntia/vk. Esimerkki 1. Jos epäkelpoisia sijaisia on 10, palkkamenot ovat 8 x 231,58 + 2 x 178,14 = 2208,92 € Esimerkki 2. Jos on yksi epäkelpoinen kymmenen viikon sijainen, palkka on 2092,14 + 75,19 + 90,96 = 2258,29 € Esimerkki 3. Jos on yksi kelpoinen kymmenen viikon sijainen, palkka on 3601,12 + 129,43 + 156,57 = 3887,12 € Kannattaako palkata kymmenen eri sijaista? Mikä on oppilaiden kannalta parempi ratkaisu?

Esimerkki 1 13 tuntia viikon ajan on eri sijainen opettamassa vierasta kieltä 3.3.2008 alkaen luokilla 1-6. Sivutoiminen ja epäkelpoinen (opiskelija) ei yhteissuunnittelutyöaikaa => 13 x 0,94 x 0,83 x 12/38 x 1735,29 / 24 = 231,58 € viikossa Arvioidaan, että pääsiäisen molemmin puolin on yhdessä viikossa noin 10 tuntia. Viikon palkka on tällöin 10 x 0,94 x 0,83 x 12/38 x 1735,29 / 24 = 178,14 €

Esimerkki 2 13 tuntia viikossa 10 viikon ajan vierasta kieltä luokilla 1-6 opettavan sijaisen palkka 1.3.2008 alkaen. Sivutoiminen ja epäkelpoinen (opiskelija) Oletetaan, että sijaisuusaika on 3.3.-9.5.2008 Sijainen on töissä yhden kuukauden ja 29 (maalis) sekä 9 (touko) päivää 31:n päivän kuukausina Palkka 29/31x 13/24 x 1735,29 + 13/24 x 1735,29 + 9/31 x 13/24 x 1735,29 = 2092,14 € Lisäksi vielä lomaraha 2 x 4% x 13/24 x 1735,29 = 75,19 € Lisäksi vielä lomapäiväkorvaus, mutta pääsiäisen arkipäivät vähentävät sitä Päiviä 2 x 2 – 1 = 3 Korvaus toukokuun varsinaisesta palkasta 3/31 x 13/24 x 1735,29 = 90,96 €

Esimerkki 3 13 tuntia viikossa 10 viikon ajan vierasta kieltä luokilla 1-6 opettavan sijaisen palkka 1.3.2008 alkaen. Sivutoiminen ja kelpoinen. Oletetaan, että sijaisuusaika on 3.3.-9.5.2008 Sijainen on töissä yhden kuukauden ja 29 (maalis) sekä 9 (touko) päivää 31:n päivän kuukausina Palkka 29/31x 13/20 x 2489,07 + 13/20 x 2489,07 + 9/31 x 13/20 x 2489,07 = 3601,12 € Lisäksi vielä lomaraha 2 x 4% x 13/20 x 2489,07 = 129,43 € Lisäksi vielä lomapäiväkorvaus, mutta pääsiäisen arkipäivät vähentävät sitä Päiviä 2 x 2 – 1 = 3 Korvaus toukokuun varsinaisesta palkasta 3/31 x 13/20 x 2489,07 = 156,57 €

Äitiysvapaa-hoitovapaa ja sijainen kesän ajalla Sijaisen voi palkata kesän ajaksi seuraavalla sivulla olevan taulukon mukaisesti, jos ”vapaalla” oleva on vastaavan ajan palkattomalla virkavapaalla. Sijaisen palkkaaminen ko. ajaksi täytyy vahvistaa virkasuhteen alkaessa selkeästi viranhoitomääräykseen tai mieluiten tehdä sijaisen viranhoitomääräys virkavapaus-anomuksen kanssa yhtä aikaa. Jos sijaista ei palkata kesäkeskeytykseksi, hän voi saada Lomapäiväkorvauksen Lomarahan

Äitiysvapaa-hoitovapaa Äitiysvapaa kestää 105 arkipäivää, joista 72 ensimmäistä on palkallista. Onko kesällä äitiysvapaalla oleva valmis luopumaan joistakin näistä palkallisista päivistä? Äitiysvapaalla olevan edun mukaista on olla kesällä töissä myös loput äitiysvapaasta. Vanhempainvapaa – 158 arkipäivää - on palkaton, mutta siltä ajalta saa Kelalta vanhempainrahaa. Vanhempainvapaalla olevan edun mukaista on palata töihin kesäksi. Vanhempainvapaata myönnetään enintään kahdeksi jaksoksi. Jakson pituus on vähintään 12 arkipäivää

Hoitovapaa on palkaton, mutta siltä ajalta saa Kelalta kotihoidontukea Hoitovapaa on palkaton, mutta siltä ajalta saa Kelalta kotihoidontukea. Hoitovapaata myönnetään enintään siksi ajaksi, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Hoitovapaalla olevan edun mukaista on palata kesäksi töihin. Hoitovapaajaksoja voi olla enintään kaksi vähintään kuukauden pituista jaksoa. Mitä mielipiteitä on näiden vapaiden katkaisemisesta? Tarkemmin Skolenetissa: etusivu: ryhmäkirjeet: ohjeet toistaiseksi : ryhmäkirje 17/2005

Riittävätkö koulun budjettiin varatut rahat koulun kaikkiin sijaiskustan-nuksiin ? Jos koulun/oppilaitoksen palkkamäärä-rahat näyttävät ylittyvän menevän sairaslomien vuoksi, on hyvä ottaa yhteyttä opetusvirastoon. Sairaana ei tulla töihin.

Koulujen yhdistäminen: riittääkö työt kaikille ? Helsingin kaupungin virat eivät ole koulu/oppilaitoskohtaisia. Jos koulun opetustunnit eivät riitä kaikille koulun vakinaisille opettajille (viranhaltijat ja toistaiseksi otetut tuntiopettajat) koululla tulee selvittää onko koulussa opettajia, joiden määräaikainen virkasuhde päättyy (määräaikaiset tuntiopettajat tai määräaikaisesti täytetyt avoimet virat) tai onko koulussa opettajia, jotka haluavat vaihtaa toimipaikkaa vapaaehtoisesti. Koulun vaihtaminen ohjeistetaan vuosittain ryhmäkirjeissä.

Jos koulun opettajistotilanne ei ratkea em Jos koulun opettajistotilanne ei ratkea em. toimenpitein sovelletaan toimipaikan määräämiseen periaatetta, jossa painotetaan nimenomaisesti Helsingin kaupungin palveluksessa tehtyä opetustyötä. Näin ollen koulua joutuu ensisijaisesti vaihtamaan opettaja, jolla on vähiten kelpoisena päätoimisena opettajana työskentelyä Helsingin kaupungin palveluksessa. Jos kaksi tai useampia kouluja yhdistetään hallinnollisesti, pääsääntönä on, että vakinainen opettajisto jatkaa uudessa yhdistetyssä koulussa. Jos koulun opetustunnit eivät riitä kaikille koulun vakinaisille opettajille, noudatetaan edellä mainittuja periaatteita. Näin ollen keskenään yhdistettävien koulujen opettajat ovat palvelusvuosien laskennassa tasavertaisessa asemassa.

Jos koulu lakkautetaan, koulun toiminta päättyy siten, että opetusryhmät/oppilaat/opiskelijat/ aloituspaikat siirretään yhteen tai useampaan muuhun kouluun. Lakkautettavan koulun vakinaiset opettajat sijoitetaan ensi sijassa niihin kouluihin, joihin opetusryhmät/oppilaat/ opiskelijat/aloituspaikat siirretään, jos ko. kouluissa on opetustunteja/opetustehtäviä. Niiden vakinaisten opettajien osalta, joille ei riitä opetustunteja/ opetustehtävää em. kouluissa, selvitetään uusi sijoituskoulu tapauskohtaisesti.

Koulujen yhdistämistilanteissa virkajärjestelyissä turvataan uudessa koulussa ensisijaisesti niiden viranhaltijoiden opetusvelvollisuus, joiden virka on sijoitettu ko. kouluasteella (esimerkiksi yhdistämistilanteessa syntyvään uuteen lukioon opetusvelvollisuus turvataan ensisijaisesti niille viranhaltijoille, joilla on lukion lehtorin tai lukion ja peruskoulun lehtorin virka).

Viranhaltijoiden toimipaikkamuutokset tulee toteuttaa niin, että siitä on mahdollisimman vähän haittaa koulun työn tarkoituksenmukaiselle järjestämiselle. Tapauskohtaista harkintaa voidaan käyttää painavista pedagogisista syistä tai jos tilanne olisi koulua vaihtamaan joutuvan opettajan kannalta kohtuuton. Määräaikaisen opetushenkilöstön tilanne selvitetään erikseen tapauskohtaisesti. Tarkemmin Skolenetissa: etusivu: ryhmäkirjeet: ohjeet toistaiseksi : ryhmäkirje 2/2007

Kansainvälisten vieraiden vastaanottaminen Koulut voivat hakeutua opetusviraston kv-vieraita (3000 kpl) vastaanottavaksi kouluksi. Koulut eivät saa itse ottaa vastaan kv-vieraita (paitsi oma kv-toiminta). Opettaja- ja rehtoriryhmiä ei oteta vastaan, vain korkeampitasoisia vieraita. Rehtorit saavat tiedon hausta marraskuussa. Haku vain vuodeksi kerrallaan, mukana voi olla pääsääntöisesti enintään kaksi vuotta. Linjanjohtajat päättävät valittavista kouluista.

Koulut saavat 1300 € vuodessa omaan kansainväliseen toimintaan ja vieraiden kouluille aiheuttamat kulut korvataan erikseen. Rahaa ei saa sijaisten palkkaamiseen. Lisäksi nyt on maksettu kahdelle opettajalle ”Presentation”-koulutus. Koulussa perustetaan tiimi vierailuita koordinoimaan (esim. rehtori, apulaisrehtori ja pari opettajaa). Suunnittelusta ja vieraiden opastamisesta ei makseta.

Opetusvelvollisuustyöaika Opetusvelvollisuustyöaikaan kuuluu: Oppitunnit välitunteineen välitunnilla tehty työ ei ole yt-aikaa Oppituntien suunnittelu, valmistelu ja jälkityö määrittelemätön aika muu luokan ulkopuolinen työ: opettajatyöpäivät eli Veso-päivät (Hgissä 3 kpl) yhteissuunnittelutyöaika (pk:ssa 3 h / vko ja lu:ssa/aik.lu:ssa 2-5 h/ 2 vko) opetusvelvollisuuden ulkopuolella olevat erityistehtävät (OVTES, esim. kirjaston hoito jne) koulu-/oppilaitos- ja kuntakohtainen lisätehtävä (OVTES) (ennen eurotusta: koulukohtaiset C-palkkaluokat)

Yhteissuunnittelutyöajan virallinen määritelmä Peruskoulussa 3 tuntia viikossa 1.8.2005 – 31.7.2010 Kodin ja koulun yhteistyö Opetuksen yhteissuunnittelu Aine- ja asiaryhmittäiset neuvonpidot Koulun toiminnan kehittäminen Lukiossa ja aikuislukiossa 2-5 tuntia kahdessa viikossa opettajakokoukset aineryhmäkokoukset Neuvottelut Yt-ajan palkka on hinnoittelutunnuksen mukaisessa vähimmäisperuspalkassa

Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirje A 21 / 1985 Yhteissuunnittelu on opettajan opetustuntien ulkopuolella tehtävää koulun kehittämistyötä, joka voidaan käyttää paitsi edellä mainittuun oppiainekohtaiseen ryhmätyöskentelyyn kahden tai useamman opettajan yhteistyönä tapahtuvaan opetuksen suunnitteluun, koulun kasvatustyön suunnitteluun, koulun toimintaan liittyvien tapahtumien, juhlien, retkien ym. suunnitteluun yhteistyöhön muiden koulujen tai päiväkotien opettajien kanssa, yhteistyöhön koulupsykologin, koulukuraattorin, terveydenhuoltohenkilöiden tai muiden viranomaisten kanssa oppilasasioissa

yhteistyöhön oppilaiden huoltajien kanssa. Joskin yhteissuunnittelun tarkoituksena on koulun yhteisvastuullinen kehittäminen, niin opettaja voi yhteissuunnitteluajan puitteissa yksinäänkin tehdä koulun toiminnan kehittämiseen liittyviä suunnittelu- ja valmistelutöitä. Omien oppituntien suunnittelu, valmistelu- ja jälkityö ei luonnollisesti ole yhteissuunnittelutyötä Lisää asiasta on viime kevään yhteys-opettajapäivien yhteydessä kouluille lähetetyissä dioissa.