Luku 14: Polymeerien rakenteet

Slides:



Advertisements
Samankaltaiset esitykset
Molekyylien sidokset Juha Taskinen
Advertisements

@ Leena Lahtinen Helia Ohjelman perusrakenteet 1. PERÄKKÄISRAKENNE 2. VALINTARAKENNE 3. TOISTORAKENNE.
Stereoisomeria Stereoisomerian lajit ovat:
Orgaaninen kemia Hiilen kemiaa Elollisen luonnon kemiaa.
Solun kemia BIOLOGIAN LAITOS, SEPPO SAARELA, 2010.
Orgaanisia molekyyleja Chemsketchillä
Polymeerit Ovat aineita, jotka koostuvat pienistä molekyyleistä, monomeereista, jotka ovat liittyneet toisiinsa kovalenttisin sidoksin Polymeerien tarkat.
Harj Esitä lineaarisen N3 ionin p-orbitaalien sitoutumista kuvaava
Hermanni, Veeti & Joonas
1. Hiili – elämän alkuaine
HIILIVEDYT IVA VITANOVA, SANNI SILVENTOINEN JA JONNA JALKANEN.
Amiinit.
Hiilivedyt.
13. Karboksyylihapot, esterit ja rasvat. Karboksyylihapot  Ovat heikkoja happoja  Heikko happo ja vahva happo, mitä tarkoitetaan?  Vahva happo luovuttaa.
Fysiikan ja kemian sanaston luomiseen ja käsitteiden selventämiseen tähtäävä harjoitus. VUOSILUOKILLE 7-9 OTSO JARVA, SAARNILAAKSON KOULU AVAINSANAT Euroopan.
KE2 Jaksollinen järjestelmä ja sidokset. 13. Jaksollinen järjestelmä Alkuaine on aine, joka koostuu atomeista, joilla on sama protonien määrä Alkuaine.
Matematiikkaa 3 a Kertausjakso – Geometria MATEMATIIKKAA 3 A © VARGA–NEMÉNYI RY 2016.
Kiinalainen keittiö.
Konformaatioisomeria
Luku 5: Diffuusio kiinteissä aineissa
Lääkeaine Kemia.
2. Solun hienorakenne.
29. Jännite on pariston kyky tuottaa sähkövirtaa
Luku 2: Atomisidokset ja ominaisuudet
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Verkoston ulkoisvaikutukset
Sp2-HYBRIDISAATIO.
MONIPUOLINEN HIILI Elollisen luonnon molekyylien runkoalkuaine on hiili. Sillä on kaksi ominaisuutta, jotka tekevät siitä alkuaineiden joukossa poikkeuksellisen:
SIDOKSEN POOLISUUS Tarkoittaa sidoselektronien epätasaista jakautumista Sidos on pooliton, jos sitoutuneet atomit vetävät yhteisiä elektroneja yhtä voimakkaasti.
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Suhteellisuusteoriaa
Miksi metaanin eli maakaasun kiehumispiste (–162 °C) on huomattavasti alhaisempi kuin veden kiehumispiste (100 °C)? Miksi happi ja vety ovat kaasuja,
IV HEIKOT SIDOKSET 14. Molekyylien väliset sidokset
1.1 ATOMIN RAKENNE Mallintaminen. 1.1 ATOMIN RAKENNE Mallintaminen.
Stereoisomeria Cis-trans-isomeria eli geometrinen isomeria
Tiivistelmä 5. Alkuaineet
Avoketjuisen rakenteen lisäksi monosakkaridit esiintyvät heterosyklisinä rengasrakenteina, joissa karbonyyliryhmän happi on osa rengasrakennetta.
Luku 5, Orgaanisia yhdisteitä
Orgaanisia molekyyleja Chemsketchillä
Kemialliset yhdisteet
4. Molekyylien avaruusrakenne ja stereoisomeria
Isomeria jaetaan rakenne- ja stereoisomeriaan.
2,4,4-trimetyyli-2-penteeni Avaruusrakenne Hiiliatomin sp2-hybridisaatio Hiiliatomin sp2-hybridisaatiossa sekoittuvat yksi 2s-atomiorbitaali ja kaksi.
Ligniini Oskari ja Simo.
Rakennekaavoja.
Orgaanisten yhdisteiden luokittelua
2.1 VAHVAT SIDOKSET.
Reaktio 3 Reaktiot ja energia
Mitä kemia on? KEMIA.
III VAHVAT SIDOKSET Ionisidos Metallisidos Kovalenttinen sidos
Polymeerien rakennuspalikat
9 Energian sitoutuminen ja vapautuminen
Alkeenien yleinen kaava
Monilajimallit YE10.
Kemialliset sidokset Metallisidos
Kovalenttinen sidos Kovalenttinen sidos muodostuu epämetallien välille. Molemmat epämetalliatomit luovuttavat sidokseen yhden , kaksi tai kolme elektronia,
Elinympäristömme alkuaineita
Millainen on kemian mikromaailma
Muovien tunnistus FT-IR-laitteella
Pooliset ja poolittomat molekyyliyhdisteet
Tehtävä 87 Tutki, millä seuraavista yhdisteistä on eniten ioniluonnetta: vetyfluoridi, natriumfluoridi,alumiinifluoridi. Perustele. Millä sidoksilla atomit.
Jaksollinen järjestelmä ja alkuaineet
Kertauskirja kpl 2, 3, 4.
Luku 12: Keraamien rakenteet ja ominaisuudet
Pöytätennis.
Piirrä muotokuva itsestäsi tai kaveristasi
Ohjeita posterin (seuraava slide) käyttöön Voit käyttää koko pohjaa tai valita soveltuvat osat Tulosta H3 lopetustilaisuuteen posterisi koossa A3 Tiedot.
Kontrollirakenteet laajemmin
1. Atomi Massaluku kertoo protonien ja neutronien yhteismäärän.
2.3 Tutustutaan kirjastoihin
Esityksen transkriptio:

Luku 14: Polymeerien rakenteet Käsiteltäviä aiheita... Millainen on polymeerien mikrorakenne? Miten molekyylipaino vaikuttaa polymeerien ominaisuuksiin? Miten polymeeriketjut sijoittuvat polymeerien rakenteeseen?

Polymeerit Mikä on polymeeri? poly meeri usea toistuva yksikkö C H Cl polyeteeni (PE) Cl C H polyvinyylikloridi(PVC) H polypropeeni (PP) C CH3 Fig. 14.2, Callister 7e.

Polymeerien historiaa Alunperin käytettiin luonnon polymeereja puu – kumi puuvilla – villa nahka – silkki Vanhimmat tunnetut käyttökohteet inkojen käyttämät kumipallot pihkan käyttö tiivisteenä puurakenteissa (laivat)

Polymeerien koostumus Suurin osa polymeereistä on hiilivetyjä eli ne koostuvat H ja C –atomeista Tyydyttyneet hiilivedyt kukin hiiliatomi muodostaa sidoksen neljän muun atomin kanssa CnH2n+2

Tyydyttymättömät hiilivedyt Kaksois- ja kolmoissidokset ovat verrattaen reaktiivisia – voivat muodostaa uusia sidoksia kaksoissidos – eteeni - CnH2n 4 sidosta, mutta vain kolme atomia ympäröi hiiltä kolmoissidos – etyyni (asetyleeni) - CnH2n-2

Isomeria Isomeria kaksi yhdistettä joilla on sama kemiallinen kaava, voivat olla rakenteeltaan hyvinkin erilaisia, esim. C8H18 oktaani 2,2,4-trimetyylipentaani (iso-oktaani) 

Polymeerien kemia Vapaan radikaalin polymerisaatio Ketjun aloittaja: esim. bentsoyyliperoksidi C H monomeeri (etyleeni) R + vapaa radikaali alku eteneminen dimer

Polymeerien kemia Huom. polyeteeni on vain pitkä hiilivety Fig. 14.1, Callister 7e. Polymer- can have various lengths depending on number of repeat units Huom. polyeteeni on vain pitkä hiilivety Parafiini on lyhyt polyeteeni

Yleisiä polymeereja Relatively few polymers responsible for virtually all polymers sold – these are the bulk or commodity polymers

Molekyylipaino Molekyylipaino, Mi polymeeriketjujen moolimassa pienempi M suurempi M Simple for small molecules All the same size Number of grams/mole Polymers – distribution of chain sizes Mw on herkempi suurille molekyylimassoille Fig. 14.4, Callister 7e.

Molekyylimassan laskeminen Esimerkki: oppilaiden massan keskiarvo

toistoyksikön molekyylimassa Polymerisaatioaste, n n = toistoyksikköjen lukumäärä polymeeriketjussa ni = 6 toistoyksikön molekyylimassa ketjun osuus

Ketjun pituus, r Fig. 14.6, Callister 7e.

Molekyylirakenteita • Ketjujen kovalenttiset sidokset ja lujuus haaroittunut silloittunut verkottunut lineaarinen sekundäärisiä sidoksia kasvava lujuus Fig. 14.7, Callister 7e.

Polymeerit – rakenteen muoto Konformaatio – molekyylien orientaatiota voidaan muuttaa kiertämällä rakennetta sidosten ympäri huom. sidoksia ei tarvitse rikkoa Fig. 14.5, Callister 7e.

Polymeerit – rakenteen muoto Konfiguraatio – muuttuakseen sidosten on hajottava Stereoisomeria tai peilitaso

Taktisuus Taktisuus – ketjun symmetrisyys isotaktinen – R ryhmät samalla puolella ketjua syndiotaktinen – R ryhmät vuorotellen eri puolella ketjua ataktinen – R ryhmät sattumanvaraisissa paikoissa

Cis/trans isomeria Cis Trans cis-isopreeni (luonnon kumi) perusryhmät samalla puolella ketjua Trans trans-isopreeni (guttaperkka) perusryhmät eri puolilla ketjua

Kopolymeerit Kahden tai useamman monomeerin muodostama polymeeri Fig. 14.9, Callister 7e. Kahden tai useamman monomeerin muodostama polymeeri satunnainen – A ja B vaihtelevat satunnaisesti vuorotteleva – A ja B vuorottelevat ketjussa lohko – suuret A-lohkot vuorottelevat B-lohkojen kanssa oksastuskopolymeeri – haarat ja päärunko eri monomeeria A – B – satunnainen vuorotteleva lohko oksastuskopolymeeri

Polymeerien kiteisyys Fig. 14.10, Callister 7e. Esim. polyeteenin yksikkökoppi Polymeeriketjujen täytyy sijoittua kiderakenteeseen jollakin tavalla laskostunut rakenne 10 nm Fig. 14.12, Callister 7e.

Polymeerien kiteisyys Polymeerit ovat harvoin 100% kiteisiä kaikkien ketjujen saaminen linjaan on hyvin vaikeaa kiteinen alue Kiteisyysaste: kiteisten alueiden osuus (%) rakenteesta lujuus ja kimmokerroin yleensä kasvavat kiteisyysasteen kasvaessa lämpökäsittely usein kasvattaa kiteisiä alueita, jolloin myös kiteisyysaste kasvaa amorfinen alue Fig. 14.11, Callister 6e.(Fig. 14.11 H.W. Hayden, W.G. Moffatt, J. Wulff, The Structure and Properties of Materials, Vol. III, Mechanical Behavior, John Wiley and Sons, Inc., 1965.)

Polymeerien kidetyyppejä Erilliskide – kide kasvatetaan hitaasti ja varovaisesti Fig. 14.11, Callister 7e.

Polymeerien kidetyyppejä sferuliitin kasvusuunta lamellimainen kristalliitti Sferuliitit nopea kasvu muodostaa lamellirakenteita amorfinen alue kidehaaroja sitova molekyyli ydintymiskohta sferuliittien välinen raja Fig. 14.13, Callister 7e.

Sferuliitit - mikroskooppikuva Maltan risti -kuvio Fig. 14.14, Callister 7e.

Tiedotettavaa Luettavaa: Ydinongelmia: Itseopiskeltavaa: