Oppimisvalmiuksien tukeminen liikunnan avulla Arja Sääkslahti Normaalikoulu, perusopetus 1-6 Jyväskylän yliopisto

Kehonhahmotus Tarkoittaa käsitystä: (= tunteminen/ tunnistaminen, nimeäminen, tahdonalainen liikuttaminen) - kehon eri osista (pää, olkapää, käsi, kyynärpää, ranne, sormet jne.) - kehon eri puolista (etupuoli eli vatsa, takapuoli eli selkä, oikea ja vasen kylki) - kehon ääriviivoista eli rajoista

Kehonhahmotuksen kehittäminen Koko kehon käyttäminen -> erityisesti tuntoaistin hyödyntäminen erilaisissa tehtävissä Harjoitellaan tunnistamaan, nimeämään ja liikuttamaan kehon eri osia Liikutaan eteen-, taakse ja molemmille sivuille

Kehonhahmotuksen kehittäminen Tehdään motorisia tehtäviä, joissa ylitetään kehon oletettu keskilinja Jännityksen ja rentouden vaihtelun tunnistaminen (lihas-jänneaisti!)

Aivopuoliskojen välinen yhteistyö Lähtökohta: kehon vasemman puolen liikkeet ohjataan aivojen oikealta puolelta ja vastaavasti kehon oikean puolen liikkeet ohjataan aivojen vasemmalta puolelta => aivokurkiainen joutuu koordinoimaan yhteistyötä

Aivopuoliskojen yhteistyön kehittäminen Käytetään kehon oikeaa ja vasenta puolta: a) symmetrisesti (esim. ponnistetaan kahdella jalalla tai otetaan kiinni molemmilla käsillä) b) epäsymmetrisesti (esim. otetaan pallo haltuun oikealla tai vasemmalla jalalla)

Aivopuoliskojen yhteistyön kehittäminen c) rytmisesti vuorotellen kehon molempia puolia liikuttaen (esim. kontaten, kiipeillen, hiihtäen…) d) kehon keskilinjaa ylittäen

Kätisyyden vahvistaminen Lähtökohta: Jotta hienomotoriset taidot voisivat kehittyä huippuunsa, niitä pitää tehdä runsaasti (= paljon toistoja). Liikkeiden hienosäädön kehittyminen vaatii aivopuoliskoilta erikoistumista (mm. voimankäytön säätely). => Jos kätisyys ei ole vahvistunut, kehittymiseen vaadittavien taitojen määrä puoliintuu ja siten siis hidastaa kehittymistä.

Kätisyyden vahvistaminen Jos kätisyys ei ole ”itsestään” vahvistunut ennen koulun alkua, lasta tulee rohkaista valitsemaan, mitä asioita hän tekee milläkin kehon puoliskolla: Lapsi voi esim. syödä oikealla kädellä, mutta leikata saksilla vasemmalla kädellä

Kätisyyden vahvistaminen Ohjaa lasta sisäisen palautteen kuuntelemiseen! ”Pue toistot leikkeihin” Teetä tehtäviä, joissa harjoitellaan voimankäytön säätelyä

Tilan hahmottaminen Käsitys itsestä suhteessa ympäröivään tilaan tai esineeseen (lähellä, kaukana, edessä, takana, sivulla, alhaalla, ylhäällä, vieressä, välissä) Käsitys kahden asian välisestä etäisyydestä ja suhteesta Suuntien ymmärtäminen (oikea-vasen, etu-taka, ylös-alas)

Tilanhahmotuksen harjaannuttaminen Liikutaan monipuolisesti eri suunnissa ja tasoissa (eteen ja taakse, oikealle ja vasemmalle; ylhäällä, keskitasossa ja alhaalla) Liikutaan eripituisia etäisyyksiä (-> aistitieto varastoituu kehoon vrt. ”vanhat” mittayksiköt kuten jalka, vaaksa, kyynärä jne.)

Tilanhahmotuksen harjaannuttaminen Samanaikaisesti liikkumisen kanssa nimetään etäisyyksiä ja asioiden välisiä suhteita

Silmien motoriikka Hyvä pään (ja sen liikkeiden) hallinta Lihasvoima! Molempien silmien yhteistyö eli katseen kohdentaminen samaan pisteeseen Silmää liikuttavien pienten lihasten yhteistyö!

YHTEENVETO Aistitoimintojen yhteistyö => Lapsi pystyy valikoimaan ja sen jälkeen yhdistämään tehtävästä suoriutumisen kannalta oleelliset lihas-jänne-, tasapaino-, tunto-, näkö-, kuulo-, (haju- ja maku-) aistimukset

Aistitoimintojen yhdentymistä voidaan kehittää liikunnan avulla

Kiitos mielenkiinnostanne ja voimia työhön!