CICO/CICOplus tutkimus 2016-2017 Tutkimus tapahtui ProKoulu -hankkeen pilottikouluissa ja tutkimuksessa oli mukana 12 oppilasta, 8 opettajaa, 5 koulunkäynninohjaaja, 2 kasvatusohjaaja sekä koulujen Protiimit ja koulupsykologit Opet: Minna s, minnan työpari, marja-liisa, lisa, lisan työpari, jussi, laura, jukka Ohjaajat: kirsi, sami, soili, toni, laura

Tutkimuskysymykset: 1. Vähenikö oppilaiden häiritsevä käyttäytyminen CICO / CICOplus toimintamallin avulla? 2. Koettiinko toiminta kouluissa hyväksyttäväksi?

CICO/CICOplus tutkimus, 2016-17 Oppilaiden käyttäytymistä arvioitiin: School Situation Questionnaire –kyselyllä, jossa on kuvattuna kaksitoista (12) tavanomaista koulutilannetta, joissa oppilaan käyttäytymistä arvioidaan asteikolla 0-9 (väittämistä kolme on luokkatilanteita) Oppilaiden henkilökohtaisilla pistekorteilla Tyytyväisyyttä arvioitiin: Henkilökunnan tyytyväisyyskyselyllä (5 väittämää)

CICO-tuki 8 oppilaalle CICO-tuki oli riittävää, eikä vahvempaan tukeen tarvinnut siirtyä Käyttäytymisen toivottu muutos näkyi sekä oppilaiden pistekorteissa että opettajien SSQ –kyselyiden vastauksissa Muutos käyttäytymisessä ilmeni nopeasti CICO-tuen aloittamisen jälkeen ja oli varsin pysyvää

4 oppilasta siirtyi CICOplus tukeen CICOplus oppilaiden tueksi koottiin yksilökohtainen oppilashuollon asiantuntijaryhmä, joka suunnitteli tuen yksityiskohdat: Mitä sosiaalisia taitoja lähdetään harjoittelemaan? Miten tuokiot toteutetaan? Miten seuranta toteutetaan?

CICOplus tuen tuloksellisuus Oppilaiden käyttäytymisessä tapahtui myönteistä muutosta tuen vahvistamisen myötä (SSQ mittarilla käyttäytyminen koheni 26% alkumittausten keskiarvosta) Käyttäytymisen muutos tapahtui CICO tukea hitaammin, mutta oli selvästi havaittavissa 9 viikon tukijakson aikana Käyttäytymisen muutos oli melko pysyvää ja viivästetyissä seurannoissa havaittiin käyttäytymisen jatkavan myönteistä kehitystä tuen lopettamisen jälkeenkin

Kehittäjäryhmän terveisiä CICO tuki alkaa olla kouluilla jo vakiintunutta toimintaa CICOplus edellyttää hyvää yhteistyötä ja yhteistä tahtotilaa (koulun toimintakulttuuri) Plussavaiheeseen tarvitaan ohjaajien työnohjaus Koulujen kasvatusosaamisen lisääntyminen (Maltti, Martti, Konsultatiivinen malli) luo pohjaa toiminnan onnistumiselle