Avoimet kaupunkitilat, paikat ja käyttö Timo Kopomaa Avoin yliopisto 2017

Julkinen kaupunkitila Kollektiivihyödyke (niukkaresurssi) Yksityistä kulutusta, sis. yhteiskunnallisuutta (säännöt, normit)

Tori Paikallinen hyödyke Seudullista merkitystä Kansallista merkittävyyttä Globaalisti tavoitettu (tapahtumanäyttämö)  Rajallisena resurssina kamppailun kohde (funktiot, käyttäjäryhmät) Käyttö vaihtelee intensiteetiltään ajassa Käytön tilallista jakautumista Esimerkit!

Avoimet ulkotilat Aluesäätelyä ajan tarkan kontrollin kautta Aikapolitiikka: toriaika, työaika, liikenneaikataulut, aukioloajat, ikärajat, päivittäin käyttäjien vireystilat, vuodenaika, historiallinen aika 

Torin vaiheet (tilatapaus Hakaniementori) Historialliset vaiheet: ”basaarit”, ”hallittu kauppa”, ”liikennetori”, ”virkistysmaisema” Kehitys/kukoistus palvelupaikkana: i spontaania & säädeltyä ii valvottu tehokkuus iii liikenteen edistäminen iiii suunniteltu kokonaisuus & yksityiskohdat

Paikan henki, paino, luonne, karaktääri, atmosfääri, profiili, habitus Totaalikuvaus: Rakenne/muoto: miltä näyttää? Funktio: mihin suunniteltu? Käyttö: miten käytetään? Merkitys: tärkein funktio; missä suhteessa merkittävä? symbolinen ulottuvuus; linkki käytön ja rakenteen välillä; liittää ihmisten toiminnan ympäristön näyttämöihin.

Avoimen tilan tehtäviä, funktiot: Edustuksellisuus Suojelevuus Virkistys Tuottavuus (Tankel 1963)

… Avoimen kaupunkitilan yhtenä tunnustettuna funktiona on mainittu sen kyky integroida erilaisia sosiaalisia ryhmiä fyysisesti ja aatteellisesti saattaessaan ihmisryhmät tekemisiin toistensa kanssa. (Parson 1993) … tilat ja paikat rakentuvat - prosessissa - toisiaan seuraavien ja toisiinsa sidoksissa olevien käyttöjen ja käytäntöjen kautta. (TK)

Tori, poliittinen tila Torit symbolisoivat hallitsijan valtaa: sis. julkiset rakennukset, monumentit, julkisten rangaistusten täytäntöönpano Ideaali: tori kansalaisten vapaan yhteen kokoontumisen foorumi, tarvitaanko yhä? Taustaa: varhainen opiskelijaliikehdintä ja työväestö hakeutuivat keskeisille paikoille, keskeisten instituutioiden äärelle

Joukkokokoontumiset Yhtenäisyyden osoittaminen ulkopuolisille, oma näkyvyys Kannatusta hankkeille Selostetaan aikaansaannoksia Kohennetaan joukkojen mielialaa Me-kokemus, ryhmäidentiteetin vahvistaminen Tapahtumat noudattivat totuttua kaavaa

…  Tori kokoaa yhä, vaikka usein enemmän parveilua ja porukoita kuin joukkojen esiintymisiä Marginaalisia käytäntöjä (marginaali/syrjäytynyt tila): Alkoholia käyttävät miesporukat Poisheitetyn toritavaran keräilijät  järjestys palautuu tyhjyyden myötä

Kuvallisia- ja kartta-aineistoja Täydennetyt kartat: oma käyttö Systemaattisesti toistettu havaintokierros: eri käyttäjätyypit, -ryhmät Videointi, valokuvaus: tilakäytännöt Arkistojen kuvadokumentit (dokumentoinnit, lehtikuvat, postikortit): paikka/tila, käyttäjäkunta Kartat: paikka, sijainti Suunnittelun dokumentit (asemakaavat ym.) Piirrokset, manipuloidut kuvat: ilmiöt, paikat

Kuvan käyttö tutkimuksessa, kamera kenttätyössä Kuvadokumentit kulttuurin/ympäristön tutkimuksessa Osallistuvan havainnoinnin yhteydessä valokuvaaminen Valokuvat haastattelussa muistia/ ajatuksia stimuloivana Projektiivinen tutkimus, jossa vastaaja arvioi tai tulkitsee valokuvia

Tutkija-kuvaaja Valokuvat, videointi, kuvasarjat, arkistokuvat Hyödyt: tila + toiminta esiin, lyhytkestoisen tapahtuman taltiointi, tila tulee tutuksi, uusia hypoteeseja, varmentaa oletuksia jatkotyöskentelylle Kuvat: havaintopäiväkirja, turistin rooliin asettuminen tilan esteettisenä kuluttajana Muutos esiin historiallisessa kuvamateriaalissa Raportin kuvituksena

Lehtikirjoittelu Lehtileikekokoelmat Arkistot ”Runsas kirjoittelu tilasta, voi liittyä rajuun muutokseen ympäristössä.”

Kaunokirjalliset lainaukset Voivat kuvata paikan identiteettiä, tyypillisesti lisäaineisto Kuvaus välittää kokemuksellisuutta, subjektiivinen, kokevan minän maisema Kirjailija/sanoittaja voi pystyä muita havainnoijia kompetentimmin välittämään kuvan autenttisesta ympäristösuhteesta Omalla erityisellä tavallaan todentavat sosio-spatiaalisuutta ”Kirjallinen maantiede”, ”maan kartta”, ”mielen kartta” Tarkastelussa voidaan nostaa esiin merkitykset, joita ovat tuottaneet sekä kirjailija että lukija.

Havainnointi, paikan käyttö Joidenkin paikkojen ja tilanteiden käyttö ratkeaa etusijan mukaan, joskus taustalla ovat tietyt jaetut vuorot. Usein käyttötilanne ratkeaa sen pohjalta, että tila on jo käytössä. (Goffman: stalls, turns, use space) Esim. puistossa pelaaminen.

Käyttö = kulutusta, mekaanista, manipuloitavaa Käytännöt = käyttömuoto, käyttötapa, toistuvaa, yleistä, tilassa toimiminen ja tilan tuottaminen samanaikaisena prosessina (Käyttäytyminen = yksilöiden suorittama fyysinen toiminta, koostuu ruumiin liikkeistä, ei tila suhdetta?)

Ostoskeskuksen ei-toivotut käytöt, aineistoja: Kauppiaskysely Vartijoiden työvuororaportit Järjestysmiesten (asiantuntija)haastattelut Vartijoiden ostarin karttoihin merkitsemät häiriöpisteet (Alkon) myymäläpäälliköiden puhelinhaastattelut

Katuelämän havainnointi Erilaisia katuelämän ilmiöitä kannattaa tutkia silloin, kun niitä viljalti esiintyy, esim. lämpimään, valoisaan aikaan. Kumpia istuu päivällä enemmän lämpimään vuodenaikaan Esplanadin penkeillä miehiä vain naisia?

Loppuviite 6, s. 79 (Kopomaa 1995). ”Laskin miesten ja naisten lukumääriä Esplanadin keskikäytävää reunustavilta penkeiltä aurinkoisena toukokuun viikkona 9. - 13.5.1994. Arkipäivinä klo 12 - 15 tehdyt havainnot - keskikäytävä läpikulkien ja lukumäärät samalla kirjaten - osoittivat , että naisia ja miehiä istui keskimäärin penkeillä yhtä paljon.”

Hengailun tilat kaupungissa (Mats Lieberg 1989) 1. Suojaisat ja vaikeapääsyiset kantapaikat vetäytyminen 2. Avoin, helppopääsyinen näkyminen 3. Liukuva rajainen väylä, polku kohtaaminen 4. Välitilat (portaat, eteiset, raput, viheralueet, käytävät, tunnelit)

Puistokäyttäjätyypittely, käyttö: (havainnoitu, Kopomaa 1995) Ulkoilija, läpikulkija, oleilija, työskentelevä Luokittelun hyöty? Entä esim. ostoskeskuksella?

Ei-toivottu (virkistys)käyttö Sääntöjen vastainen toiminta (esim. skeittaus-kiellon ohittaminen) Haittaa tuottava ulkoilu (esim. roskaaminen, meteli) Taitamaton toiminta (taustalla esim. katufiksuuden puute) Yhtäjaksoinen, kuluttava käyttö (sosiaalinen kulutuskestävyys laskee) Väistämättömät vaikutukset (esim. autojen saasteet)

Ympäristö vaikuttaa. Fyysisen ympäristön laatu tukee tilan käyttöä (Jan Gehl 1987): jonkin verran välttämättömien ulkoaktiviteettien osalta, reilusti valinnaisten osalta - ja toteutuneen sosiaalisen toiminnan määrä kasvaa.