YK:n vammaisten ihmisoikeusyleissopimus ja ICF Sanna Ahola Erityisasiantuntija THL

Mitä ihmisoikeudet ovat Ihmisarvoiseen elämään kuuluvia oikeuksia. Kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin liittyneet valtiot ovat velvollisia kunnioittamaan, suojelemaan ja toimeenpanemaan näitä oikeuksia. Velvoittavia, eivät julistuksia tai suosituksia. Yleismaailmallisia, jakamattomia ja toisistaan riippuvaisia, perustavaa laatua olevia ja luovuttamattomia.

YK:n vammaisten ihmisoikeusyleissopimus YK:n yleiskokous hyväksyi yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista (Convention on the Rights of Persons with Disabilities - CRPD) 13.12.2006. Suomi allekirjoitti sopimuksen ensimmäisten valtioiden joukossa 30.3.2007. Ratifiointi Suomessa kesken. Yleissopimus ei perusta uusia ihmisoikeuksia. Sen sijaan se pyrkii yksityiskohtaisesti erittelemään, miten jo olemassa olevat ihmisoikeudet saataisiin paremmin toteutumaan vammaisten ihmisten kohdalla ja mitkä uhat erityisesti kohdistuvat vammaisten ihmisten ihmisoikeuksien toteutumiseen.

Vammaissopimuksen yleisperiaatteet (3 artikla) Henkilöiden synnynnäisen arvon, yksilöllisen itsemääräämisoikeuden ja riippumattomuuden kunnioittaminen Yhdenvertaisuus Täysimääräinen ja tehokas osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan Erilaisuuden kunnioittaminen ja vammaisten hyväksyminen osana monimuotoisuutta ja yhteiskuntaa Mahdollisuuksien yhdenvertaisuus Esteettömyys ja saavutettavuus Naisten ja miesten välinen tasa-arvo Vammaisten lasten kehittyvien kykyjen ja identiteetin kunnioittaminen

Vammaissopimus ja osallistuminen Vammaissopimuksen päätavoite on täysimääräisen ja tehokkaan osallistumisen mahdollistaminen ja vammaisuuden aiheuttamien esteiden poistaminen. Aina, kun tehdään yksittäistä vammaista henkilöä koskeva päätös, hänen on oltava mukana päätöksenteossa. Ja aina, kun tehdään päätöksiä, jotka koskevat vammaisia, vammaisten on oltava edustettuina päätöksenteossa.

ICF ja osallistuminen Osallistuminen määritellään ICF:ssä osallistumisena elämän tilanteisiin. ICF:ssä käsitellään näistä osallistuminen opetukseen, koulutukseen, työhön, taloudelliseen toimintaan, yhteisölliseen, sosiaaliseen ja kansalaiselämään. Lisäksi osa suoritteista (kuten kotielämä), katsottaneen osallistumiseksi. Osassa täällä esitetyistä ICF:n käyttötavoista on huomioitu paitsi osallistumisen tavoite, myös ja erityisesti asiakkaan/potilaan osallistuminen ICF:n mukaiseen toimintakyvyn kuvaukseen. Osassa on myös otettu asiakkaat mukaan ICF:stä johdettujen sovelluksien suunnitteluun. Kannattaa ehkä tässä yhteydessä pohtia sitä, miten ympäristötekijöiden lisäksi huomioitaisiin myös yksilötekijät, kun suunnitellaan ICF:n käyttötapoja. Siten todellinen osallistumisen mahdollisuus näyttäytyisi paremmin.

ICF:n ja vammaissopimuksen vammaiskäsitysten eroja Vammaissopimus: Lähtökohtana on vammaisten kansalaisuus ja yhdenvertaiset perus- ja ihmisoikeudet. Vammaissopimus edellyttää vammaisuuden aiheuttamien esteiden poistamista. Vammaisia on kuitenkin arvostettava ja heidät on tunnustettava yhdenvertaisiksi kansalaisiksi vammasta huolimatta. Vammaiset ovat aktiivisia toimijoita omissa asioissaan, eivät toimenpiteiden kohteita. Heidän on osallistuttava kaikkeen itseään koskevaan päätöksentekoon. ICF: Lähtökohtana on terveydentila, josta aiheutuvat toimintakyvyn ongelmat pyritään korjaamaan. Ihmisoikeudet ovat yksi osallistumisen kuvauskohde, asia, joka voi olla henkilölle merkityksellinen. Järjestelmä on organisaatiolähtöinen, mutta ICF:ää asianmukaisesti sovellettaessa asiakasta kuullaan ja hänet osallistetaan joka vaiheessa. Riippuen ICF:n soveltamistavasta vammaiskäsityksen ero voi olla vain symbolinen tai se voi värittää koko suhtautumista vammaiseen ihmiseen.

Vammaissopimuksen asettamat vaatimukset ICF:n käytölle Kun käytetään esimerkiksi vammaisten toimintakyvyn kuvaamisessa ICF:ää tai palvelutarpeen arvioinnin osana ICF-pohjaisia mittareita, on huolehdittava vammaissopimuksen eri oikeuksien toteutumisesta. Oikeudet on huomioitava sekä itse kuvaamis- ja/tai arviointiprosessin suunnittelemisessa ja toteuttamisessa että sen pohjalta tehtävissä päätöksissä. Erityisesti huomioitava oikeus osallistumiseen ja valinnanvapauteen, oikeus vapauteen ja turvallisuuteen, henkilön koskemattomuuden suoja, oikeus elää itsenäisesti, sananvapaus ja tiedonsaantioikeus, yksityisyyden suoja ja kodin ja perheen kunnioittaminen. Kaikki toimintakykyyn ja osallistumiseen liittyvät seikat eivät ole kvantitatiivisesti mitattavissa. Siksi on voitava käyttää myös laadullisia menetelmiä, kun haetaan mittareita ja muita tapoja arvioida esim. palveluntarvetta. ICF itsessään ei ole mittari eikä luo tai rajaa oikeuksia.

Vammaissopimuksen valvonta YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien komitea valvoo vammaissopimuksen implementointia jäsenvaltioissa. Jokaisen jäsenvaltion on toimitettava säännöllisesti komitealle raportteja siitä, miten sopimukseen kuuluvat oikeudet on toteutettu. Komitea tutkii jokaisen raportin ja tekee sen pohjalta ehdotuksia ja suosituksia ja toimittaa ne kyseiselle valtiolle. Sopimuksen valinnainen lisäpöytäkirja antaa komitealle valtuudet tutkia yksilövalituksia.

ICF:n käyttömahdollisuuksista vammaissopimuksen toteutuksessa ja seurannassa Vammaissopimuksen 31 artiklassa todetaan velvollisuus laatia tilastoja ja tutkimuksia menettelytapojen laatimiseksi sopimuksen toteuttamisessa. Artiklassa 33 kuvataan vammaissopimuksen toteutumisen seurantaa. Molemmat edellyttävät tapoja kuvata vammaisuutta, sen ilmenemismuotoja ja seurauksia ja niiden vaikutuksia vammaisten ihmisten oikeuksien toteutumiseen. ICF voi auttaa kuvaamaan esimerkiksi sitä, minkälaiset ympäristötekijät vaikeuttavat vammaisten osallistumista koulutukseen yhdenvertaisesti muiden kanssa, tai mitkä seikat estävät vammaisilta yleisen joukkoliikenteen käyttämisen tai edistävät sitä. Mahdollisuus havaita aukkoja palvelujärjestelmässä. Laajan vammaisuuden määritelmän hahmottaminen (vuorovaikutus, työllistyminen jne.) Oikeusvarmuuden ja yhdenvertaisuuden lisääntymisen mahdollisuus (Huom! ICF ei kerro, onko asiakkaalla/potilaalla oikeus tiettyyn palveluun)

Lopuksi Vammaissopimuksen terminologia ja ajattelutapa ovat osaksi samoja kuin ICF:n. Vammaissopimus on kansainvälisen konsensuksen tulos, joka tähtää vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuteen ja osallisuuteen kaikilla elämänaloilla. ICF on kuvaus- ja luokittelujärjestelmä, joka saattaa osaltaan auttaa seuraamaan ja edistämään vammaissopimuksen oikeuksien toteutumista.