Teema ja motiivi 8.5.2017

Proosaosuuden jäsennys suhteessa lyriikkaan Proosan lajiehdot, kerronta / henkilöhahmot (lyriikalle ominainen puhuja ja puhetilanne eri variaatioineen) Proosan ajallinen jäsentyminen, osin kerronta ja fokalisaatio (lyriikan rytmi eri keinoineen) Proosan teemat ja motiivit (lyriikan kuvallisuus, aihelmat ja retorisuus, myös intertekstuaalisuus)

1. AIHE (en subject, topic, ra sujet, sa Stoff, ru stoff) Teoksen käsittelemä asia tai kohde. Lyhyesti esim. juonen / tarinalinjan pohjalta abstrahoitava lausuma Aihe ja teema on syytä erottaa toisistaan Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan (1954) aiheena on Suomen jatkosota pienen sotilasjoukon kokemana, teemaksi voidaan tulkita sodan mielettömyys tai suomalaisen sotilaan sankarillisuus Aihe yleensä vaivaton määritellä – usein se käy alustavasti ilmi jo kirjan nimestä – teema vaatii tulkintaa Yrjö Hosiaisluoma Kirjallisuuden sanakirja (2003)

2. TEEMA (en theme, ra thème, sa Thema, ru tema) Teoksen abstraktisti ilmaistava perusajatus, johtava idea tai aihe, joka ”hahmottaa myös teoksen rakennetta” ja ”on molemminpuolisessa vaikutusyhteydessä sen keskeisten elementtien – kuten motiivien – kanssa” (Hosiaisluoma 2003) Teema voi ilmetä teoksesta suoraan, mutta useimmiten eriteltävissä ja tulkittavissa epäsuorasti, esim. toistuvia motiiveja tarkastelemalla Teos voi sisältää erilaisia teemoja, esim. ”sivullisuuden” tai ”vieraantuneisuuden” teemat, samoin kuin ”onnettoman rakkauden” sivuteeman (Asko Sahlbergin Pimeän ääni) Teema voi olla moniselitteinen tai tavoittamaton (Franz Kafkan tekstit)

Teema (en theme, ra thème, sa Thema, ru tema) (Post)modernistisen, vaikeasti hahmotettavan ja aukkoisen tekstin kohdalla lukija etsii teoksesta eheyttävää, ykseyttä luovaa ja kokonaisuutta selittävää teemaa Teeman ideaa myös vastustettu; jälkistrukturalismi pitänyt teemaa totalisoivana ja rajoittavana Sopuisa käytäntö: hyvässä teoksessa useita mahdollisia teemoja, joita lukijat painottavat eri tavoin Teeman konstruoiminen tekstistä on lukijan tehtävä ja siten sidoksissa lukijaan ja hänen taustaansa (heterogeenisten elementtien integrointi)

Temaattinen tutkimus Tutkimuksen / kritiikin arvovapaana käsitteenä yleistyi 1900-luvulla; aiemmin teoksen moraali, eetos, viesti, sanoma, merkitys, idea tai teesi (1800-luvun kirjallisuudentutkimus silti pitkälle temaattista) Teema sai merkittävän aseman venäläisten formalistien ja amerikkalaisten uuskriitikkojen käytössä (sanataideteos rakentuu osatekijöiden välisten suhteiden verkostosta, johon kokoava teema luo yhtenäisyyttä) Strukturalisteilla teeman käsitteen analysointi vähäistä, painotus kerronnan teorian muilla alueilla ”Merkitys”-käsite uudelleen esiin semiotiikan myötä, 1980- ja 90- luvuilla temaattinen tutkimus tekee paluun (rakenteiden tematisointi)

Temaattinen tutkimus Temaattisen tarkastelun painopiste voi olla 1) tekstissä ja sen rakenneominaisuuksissa (teema ymmärretään tekstin sisäiseksi ominaisuudeksi) 2) tekstien välillä näyttäytyvissä sidoksissa (intertekstuaalisuus) Temaattinen tutkimus jakautuu karkeasti kahtia: a) syntagmaattinen tutkimus keskittyy teemaan yksittäisen tekstin sisällä b) paradigmaattinen tutkimus korostaa tekstienvälisyyttä ja tarkastelee motiivien / teemojen siirtymistä tekstistä toiseen

3. MOTIIVI (en motive, ra motif, sa Motiv, ru motiv < la motivus = liikkeelle paneva) Sanataideteoksen tematiikan tai rakenteen kannalta merkittävä toistuva elementti henkilöhahmon toiminta, tilanne, juonen osa, aate, jopa kuva tai esine Motiivit kiinteyttävät teoksen rakennetta ja rakentavat yhteyksiä (sekä teoksen sisällä että sen ulkopuolelle) Usein tunnusomaista yleismaailmallisuus ja pitkäikäisyys (johto-, henkilö- ja tilannemotiivi) Lyriikassa teema ja motiivi hahmottuvat yksittäistä runoa selkeämmin osana runo-osastoa / teosta / tuotantoa: toistuva kuva, metafora, symboli tematisoituu Yrjö Hosiaisluoma: Kirjallisuuden sanakirja, 2003

Motiivi Teemaa paikallisempi elementti teoksessa: a) henkilöasetelmat ja -tyypit, kuten "sureva kuningas", "sukunsa viimeinen", "kaksoisolento”, b) tilanteeseen tai juoneen liittyvät yksiköt, kuten "manalassa käynti", ”paratiisista karkottaminen”, ”matka luvattuun maahan”, ”vaikeuksien voittaminen juonikkuudella” Motiivi tunnistetaan toistuvuuden vuoksi (myös intertekstuaalisesti: esiintyy useissa teoksissa tai on ominainen tietylle lajille) Alun perin jossakin teoksessa motiivina esiintynyt yksikkö voi laajeta myöhemmin yleiseksi teemaksi (isänmurha)

Motiivi Aleksis Kiven Seitsemän veljestä (1870) Impivaaran joulu ja Jukolan joulu: ”tuli” moniulotteisena motiivina lukijan johdattelu ja juonellisen käännekohdan rakentaminen (Impivaara) + isomman tulkinnallisen kuvion tarjoaminen (Jukola) → epäjärjestyksestä ja transgressiosta yhteiskunnalliseen ja metafyysiseen järjestykseen

Lähteitä Alanko, Outi & Käkelä-Puumala, Tiina (toim.) 2001: Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä. Tietolipas 174. SKS, Helsinki. Bremond, Claude, Landy, Joshua & Pavel, Thomas 1995: Thematics. New Approaches. State University of New York Press, Albany. Hosiaisluoma, Yrjö 2003. Kirjallisuuden sanakirja. WSOY, Helsinki. Pyrhönen, Heta 2004: ”Teemasta ja sen tutkimuksesta”. Synteesi 1/2004. Sollors, Werner (ed.) 1993:The Return of Thematic Criticism. Harvard University Press, Cambridge, London.

Martti Joenpolvi ”Huolehtivainen rakastaja” (1988) - tuntitehtävä Lukekaa novelli ja etsikää siitä mahdollisia motiiveja Motiivit pieninä, toistuvina sisällöllisinä / rakenteellisina yksiköinä / ytiminä, joista muodostuu laajempi kokonaisuus (tekstiä merkityksellistävä rakenne, teema) Henkilöön, tilanteeseen, juoneen liittyvät motiivit (löydättekö motiivien intertekstuaalisia kytkentöjä?) Miten novellin otsikko ja novellin mahdollinen teema suhtautuvat toisiinsa?