Kehityskertomus omasta elämästä Tee omasta elämästäsi kehityskertomus, jossa tarkastelet omaa kehittymistäsi vauvaiästä nykyisyyteen. Tarkastele samoja asioita, mitä kurssin aikana opiskellaan, eli esim.: *fyysinen ja motorinen, kognitiivinen (kielen ja ajattelun kehitys) ja sosioemotionaalinen (kiintymyssuhteet, sosiaaliset suhteet, tärkeimmät lelut) kehitys *kypsymisen ja oppimisen merkitys *herkkyyskaudet *perimän, ympäristön (lähi- ja etäympäristö) ja oman toiminnan merkitys kehityksessäsi *tempperamentti *minäkokemuksen muodotuminen *kielen kehitys *kiintymyssuhteet *leikki- ja kouluiän sosioemotionaalinen kehitys *ajattelun kehitys

Hanki materiaalia varhaislapsuudestasi esim Hanki materiaalia varhaislapsuudestasi esim. jututtamalla vanhempiasi/isovanhempiasi/entisiä hoitajiasi tai muita sinulle tärkeitä ihmisiä. Voit liittää kehityskertomukseesi myös valokuvia, piirroksiasi ym. "tuotoksiasi“ arvioi ja kuvaile myös murrosikääsi ja nykyistä kehitystilaasi (esim. identiteetin muotoutumista...), voit kirjoittaa myös ajatuksiasi tulevaisuudesta. Materiaalina kirjan sivut 90-118 Työn laajuus tavallisella kurssilla vähintään 2 sivua. Työ tehdään ensisijaisesti itseäsi varten, mutta sillä voi vaikuttaa positiivisesti (ei negatiivisesti) kurssiarvosanaan

Kehityskertomus omasta elämästä Tee omasta elämästäsi kehityskertomus, jossa tarkastelet omaa kehittymistäsi vauvaiästä nykyisyyteen. Tarkastele samoja asioita, mitä kurssin aikana opiskellaan, eli esim.: *fyysinen ja motorinen, kognitiivinen (kielen ja ajattelun kehitys) ja sosioemotionaalinen (kiintymyssuhteet, sosiaaliset suhteet, tärkeimmät lelut) kehitys *kypsymisen ja oppimisen merkitys *herkkyyskaudet *perimän, ympäristön (lähi- ja etäympäristö) ja oman toiminnan merkitys kehityksessäsi *tempperamentti *minäkokemuksen muodotuminen *kielen kehitys *kiintymyssuhteet *leikki- ja kouluiän sosioemotionaalinen kehitys *ajattelun kehitys

Ihmisen kehitys ja kehityspsykologia

Kehityspsykologia tutkii ihmisen koko elämänkaarta: kaikille yhteisiä kehitysvaiheita yksilöllisiä eroja kehitykseen vaikuttamista

Miten mainokset kuvaavat eri ikäisiä ihmisiä? Arvioi minkä ikäinen on: Vauva Leikki-ikäinen Kouluikäinen Nuori Aikuinen Vanhus

Vauva ikä (0-3) Leikki.ikä (2-6) Kouluikä (7-12) Nuoruus (12-21) Aikuisuus (22-65) Vanhuus (65->)

Pohdi

Totta vai tarua? Pohtikaa pienissä ryhmissä, ovatko seuraavat kehityspsykologiaan liittyvät väitteet totta vai tarua. Miten voisit tutkia väitteiden paikkansapitävyyttä? Pienillä lapsilla on niin hyvä muisti, että he voivat tunnistaa vuotta aiemmin tapaamansa henkilön. Vauvat tunnistavat ihmisen zombiesta. Vauvat osaavat teeskennellä itkua saadakseen haluamansa. Vauvat pitävät Picasson taiteesta. Huonotuulisina ihmiset kokevat olevansa iältään vanhempia.

Väite1: Pienillä lapsilla on niin hyvä muisti, että he voivat tunnistaa vuotta aiemmin tapaamansa henkilön.

Väite 2: Vauvat tunnistavat ihmisen zombiesta

Väite 3: Vauvat osaavat teeskennellä itkua saadakseen haluamansa.

Väite 4: Vauvat pitävät Picasson taiteesta

Väite 5: Huonotuulisina ihmiset kokevat olevansa iältään vanhempia.

Kehityksen osa-alueet Palauta mieleesi psykologian 1. kurssilla käsiteltyjä ihmisen toimintaan vaikuttavia biologisia, psyykkisiä ja sosiaalisia tekijöitä. Voit käyttää apunasi oheista palapelikaaviota ja listata jokaiseen palaan siihen liittyviä tekijöitä. Yksi esimerkki biologisesta tekijästä voisi olla vaikkapa hormonit. Keksi itse lisää esimerkkejä.

Leevin palapeli Seuraavalla dialla esitellään Leevi. Pohtikaa, mitkä tekijät ovat voineet vaikuttaa siihen, minkälainen Leevi on nykyään. Täydentäkää oheisen kaavion mukaisesti, esimerkiksi minkälaisia kulttuuriin liittyvät asiat ovat voineet vaikuttaa Leeviin, entä mikä rooli hänen perimällään on mahdollisesti ollut?

Leevi on nelikymppinen toimittaja, joka on tällä hetkellä työtön Leevi on nelikymppinen toimittaja, joka on tällä hetkellä työtön. Hänellä on puolisonsa kanssa yksi kouluikäinen lapsi. Leevi kuvailee itseään tosi onnelliseksi ja tyytyväiseksi. Leevi on oikeastaan koko aikuisikänsä ollut melko terve paria flunssaa lukuunottamatta. Hän kuluttaa aikaansa itselleen tärkeiden asioiden parissa, kuten ystävien tapaamiseen, lukemiseen ja uimiseen. Leevi harrastaa politiikkaa: hän oli vuosia töissä politiikan toimittajana, ja seuraa nyt vallan kiemuroita lähinnä omasta mielenkiinnosta. Uutta työpaikkaa hän on yrittänyt etsiä aktiivisesti, mutta vielä ei ole tärpännyt. Leevi aikoo kuitenkin jatkaa sinnikkäästi etsimistä. Leevillä on kolme sisarusta; kaksi veljeä ja kaksossisko. Leevin vanhemmat ovat eronneet, mutta koko perhe viettää paljon aikaa yhdessä: he esimerkiksi kokoontuvat aina sunnuntaisin Leevin 90-vuotiaan isoäidin luo brunssille.

Mitkä tekijät ovat voineet vaikuttaa siihen, että Leevi on nykyään sellainen kuin on? Leevi vaikuttaa olevan tyytyväinen omaan elämäänsä, ja hänellä on positiivinen minäkäsitys (kehitykseen vaikuttaneita psyykkisiä tekijöitä). Hän on voinut saada tähän mallin esimerkiksi vanhemmiltaan (perimä tai opittuja vuorovaikutustaitoja), tai oppinut sisarus- ja ystävyyssuhteissaan (sosiaaliset tekijät). Hänen perimänsä vaikuttaa moneen, mutta myös omat, tehdyt valinnat ja ympäristö ovat vaikuttaneet siihen, että Leevi on sellainen, kuin hän on. Esimerkiksi perhe on voinut toimia tukevana tekijänä, jos Leevillä on ollut vaikea selviytyä työttömyydestään.

Pohdi Millä tavoin voi itse vaikuttaa omaan kehitykseensä? Milloin ihmisen kehitys päättyy? Pohdi

Kehityksen osa-alueet fyysinen ja motorinen (kasvu ja kehitys, biologinen vanheneminen) kognitiivinen (mm. ajattelun, kielen ja muistin kehitys) sosioemotionaalinen (persoonallisuuden, tunne-elämän ja sosiaalisten suhteiden kehitys)

Kehitys tapahtuu kaikilla osa-alueilla kuva s. 13 Kehityspsykologiassa tutkitaan ihmisen kehitystä vauvasta vanhukseksi eri näkökulmista: Biologinen kehitys voidaan jakaa motoriseen (lihasten hallinta ja liikunnalliset taidot) ja fyysiseen kehitykseen (esim. pituuskasvu, aivojen kypsyminen ja hormonitoiminnan muutokset). Psyykkinen kehitys liittyy yksilön kehitykseen omaksi itsekseen, ja siinä on eri osa-alueita, kuten minäkäsityksen kehitys, kognitiivinen kehitys ja tunteiden säätely. Sosiaalinen kehitys pitää sisällään ihmissuhteisiin ja vuorovaikutukseen liittyviä kysymyksiä, kuten kasvatuksen merkityksen ja ikätovereiden roolin yksilön elämässä. Psykososiaalisella kehityksellä tarkoitetaan kehitystä, jossa psyykkinen ja sosiaalinen puoli kietoutuvat tiiviisti yhteen, kuten itsetunnossa ja minäkäsityksen eri puolien kehityksessä.

Kehitys etenee kypsymisen ja oppimisen kautta kypsyminen: biologinen, geenien ohjaama prosessi (esim. valmius kävelemään oppimiselle) oppiminen: sosiaalinen ja kognitiivinen prosessi, joka tapahtuu ympäristön ja yksilön vuorovaikutuksessa  usein riittävä kypsyysaste on edellytys oppimiselle herkkyyskausi on kypsymisen kautta muodostunut kehitysvaihe, jolloin jonkin taidon oppimiskyky on nopeinta (perustuu hermosolujen välisten synapsien muodostumiseen ja häviämiseen) kriittinen kausi on vaihe, jolloin virikkeet ovat välttämättömiä toiminnon kehittymiselle (vrt. susilapset ja puheen oppiminen)

Kehityspsykologinen tutkimus käytetään psykologisen tutkimuksen tutkimusasetelmia: kokeellista, korrelatiivista, kuvailevaa ja tapaustutkimusta yleensä tutkimuksessa valitaan perusjoukosta (esim. 7-vuotiaat lapset) edustava otos (esim. 2000 satunnaisesti valittua 7-vuotiasta)

-pitkittäistutkimus: samoja henkilöitä tutkitaan eri-ikäisinä kaksi tai useampia kertoja vie paljon aikaa, mutta saadaan luotettavaa tietoa yksilöissä iän myötä tapahtuvista muutoksista

-poikittaistutkimus tutkimukseen otetaan mukaan otokset eri-ikäisistä ihmisistä, jotka osallistuvat tutkimukseen vain kerran plussaa: aineisto saadaan koottua yhdellä kerralla miinusta: eri ikäkausina syntyneiden yhteiskunnalliset erot vaikuttavat tulokseen  saadaan tietoa vain eri- ikäisten eroista, ei yksilössä tapahtuvista muutoksista iän myötä

Miten kehitystä tutkitaan? Kehityspsykologiassa vertaillaan usein eri ikäryhmiä toisiinsa. Tämä voidaan tehdä poikittais- tai pitkittäistutkimuksen avulla Poikittaistutkimus tarkoittaa, että eri-ikäisiä ihmisiä tutkitaan jonain tiettynä ajankohtana. Pitkittäistutkimus tarkoittaa, että samoja ihmisiä tutkitaan pidemmän aikaa, esim. koko kouluajan.

Lapsesta aikuiseksi -tutkimus Tutustu tarkemmin Jyväskylän yliopistossa 1968 aloitettuun Lapsesta aikuiseksi - pitkittäistutkimukseen (LAKU). Kyseinen pitkittäistutkimus on ollut Suomessa ainutlaatuinen, sillä sen avulla on saatu aineistoa yli kolmensadan koehenkilön elämästä jo yli neljänkymmenen vuoden ajalta. Aineistoa on kerätty, kun tutkittavat ovat olleet 14-, 20-, 27-, 33-, 36-, 42-, ja 50-vuotiaita. Tutkimuksen teemoina on ollut mm. persoonallisuuden ja sosiaalisen käyttäytymisen kehitys lapsesta aikuiseksi. Tutustu tutkimukseen ja vastaa seuraavan dian kysymyksiin. Voit hakea lisätietoa esimerkiksi hakusanoilla Lapsesta aikuiseksi -tutkimus. Myös oheisista linkeistä löydät tietoa tutkimuksesta: https://www.jyu.fi/ytk/laitokset/psykologia/en/research/research-areas/longitudinal-studies/jyls/laku ja http://www.fsd.uta.fi/fi/aineistot/taustatietoa/laku/ sekä englanninkielellä https://www.jyu.fi/ytk/laitokset/psykologia/en/research/research-areas/longitudinal-studies/jyls

Tutustu tutkimukseen ja selvitä vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Tiivistä omin sanoin, mitä tutkimuksessa tutkitaan ja on tutkittu. Minkälaisia menetelmiä tutkimuksessa on käytetty? Entä miten luonnehtisit tutkimukseen osallistujia? Määrittele pitkittäistutkimus. Miksi tutkijat ovat valinneet pitkittäistutkimuksen, eivätkä esimerkiksi poikittaistutkimusta. Selvitä esimerkkien avulla. Miten tutkimuksen tuloksia voisi soveltaa käytäntöön tai minkälaisia johtopäätöksiä niistä voisi tehdä? Haluaisitko itse osallistua Lapsesta aikuiseksi - tutkimuksen kaltaiseen pitkittäistutkimukseen? Miksi?

Skeema 2 Kpl 2 Jokainen kehittyy omassa tahdissaan

Lapsesi oppii lukemaan varhaisessa vaiheessa ennen kouluikää? Pohdi Miltä sinusta tuntuisi jos lapsesi ei oppisi kävelemään yhtä nopeasti kuin ikätoverinsa? Lapsesi oppii lukemaan varhaisessa vaiheessa ennen kouluikää? Oppiivatko vanhukset yhtä hyvin kuin nuoret uusia asioita? Millaisia asioita opitaan eri ikävaiheissa? (seur dia) s.19

Kehitys on jatkuvaa

Kehityksen kolme vaikuttajaa perimä (esim. kaksostutkimukset selvittävät s. 23) ympäristö (esim. etä- ja lähiympäristö, eri kulttuurit) oma toiminta (omat elämänvalinnat, motivaatio yms.) Kehitys on dynaamista=tapahtuu läpi elämän munasolusta kuolemaan saakka

Kehitys etenee yksilöllisesti Vaikka kehityspsykologiassa määritellään tiettyjä ikävaiheita, yksilöllinen vaihtelu on suurta. Kehitystä tapahtuu jatkuvasti koko elämän ajan → elämänkaari-näkökulma. Kehitystä tutkittaessa on huomioitava kulttuuri, jossa tutkimus on tehty: Monet kehityspsykologiset tutkimukset on tehty länsimaissa → tutkimuksia olisi hyvä toistaa erilaisissa kulttuureissa, jos niiden tuloksia halutaan yleistää.

Kulttuuri vaikuttaa kehitykseen Lähiympäristö->. perhe ja ystävät. Etäympäristöön ->media, yhteiskunta ja kulttuuri laajemminkin. Sosiaalistuminen (samaa tarkoittaa myös sosialisaatio) tarkoittaa yhteisön arvojen, uskomusten ja normien siirtymistä osaksi yksilön omaa ajattelua. Tämä jatkuu koko eliniän. Yksilöön vaikuttavat myös hänen oman ikäryhmänsä eli kohorttinsa erityiskokemukset (esim. sosiaalisen median merkitys 2010-luvulla). Lisäksi yksilön sosioekonominen asema vaikuttaa hänen kehitykseensä. Katso kuvio. Keitä kuuluu sinun lähi -ja etäympäristöön? Ps s.18 teht

Kulttuuri vaikuttaa kehitykseen Lähiympäristö->. perhe ja ystävät. Etäympäristöön ->media, yhteiskunta ja kulttuuri laajemminkin. Sosiaalistuminen (samaa tarkoittaa myös sosialisaatio) tarkoittaa yhteisön arvojen, uskomusten ja normien siirtymistä osaksi yksilön omaa ajattelua. Tämä jatkuu koko eliniän. Yksilöön vaikuttavat myös hänen oman ikäryhmänsä eli kohorttinsa erityiskokemukset (esim. sosiaalisen median merkitys 2010-luvulla). Lisäksi yksilön sosioekonominen asema vaikuttaa hänen kehitykseensä. Katso kuvio. Keitä kuuluu sinun lähi -ja etäympäristöön? Ps s.18 teht

Tabula rasa =tyhjä taulu Watson behaviorismi 1930-1950 ”voin tehdä kenestä tahansa juristi tai varkaan, jos annatte minulle 10 lasta ja suotuisan ympäristön” Tabula rasa =tyhjä taulu

Onko kehitys samanlaista kaikkialla? Monet kehityspsykologiset teoriat on kehitetty länsimaissa, joille ovat usein tyypillisiä korkeampi koulutustaso, teollistuminen ja demokraattinen yhteiskunta. Voiko näitä tutkimuksia ja teorioita yleistää koskemaan laajemmin yksilön kehitystä eri puolilla maailmaa? Perustele. Listatkaa mahdollisimman monia esimerkkejä. Miten näitä haasteita voisi yrittää ratkaista?

Länsimaissa tehty kehityspsykologinen tutkimus ei aina ole yleistettävissä muihin kulttuureihin Länsimaissa usein yksilökeskeisempi eli individualistinen kulttuuri – moniin kehityksen kannalta keskeisiin asioihin, kuten perheeseen ja sukuun, voidaan suhtautua eri tavoin yhteisöllisemmässä eli kollektivistisessa kulttuurissa. Esimerkiksi lapsen ja äidin vuorovaikutukseen käytettävät menetelmien soveltamisessa saattaa olla ongelmia, jos ne on kehitetty hyvin toisenlaisessa ympäristössä (esim. onko lapsi tottunut viettämään aikaa yksin tai laajemman suvun kanssa, ei pelkästään äidin tai isän kanssa, tai viettävätkö lapset paljon aikaa keskenään).

Tutkimuksissa havaittuja eroja kulttuureiden välillä Eräs yhdysvaltalaista ja kiinalaista kulttuuria vertaileva tutkimus osoitti, että kiinalaiset äidit selittivät pienille lapsilleen tekstittömän kuvakirjan kuvia käyttämällä enemmän verbejä kuin yhdysvaltalaiset äidit. (Lähde: Chan et al. 2009) Miten sinä selittäisit oheisia kirjan kuvia? Käyttäisitkö enemmän verbejä, vai keskittyisitkö enemmän asioihin ja henkilöihin?

Tutkimuksissa havaittuja eroja kulttuureiden välillä Eräs yhdysvaltalaista ja kiinalaista kulttuuria vertaileva tutkimus osoitti, että kiinalaiset äidit selittivät pienille lapsilleen tekstittömän kuvakirjan kuvia käyttämällä enemmän verbejä kuin yhdysvaltalaiset äidit. (Lähde: Chan et al. 2009) Miten sinä selittäisit oheisia kirjan kuvia? Käyttäisitkö enemmän verbejä, vai keskittyisitkö enemmän asioihin ja henkilöihin?

s. 25 t.4

Muistaminen eri kulttuureissa Eräässä tutkimuksessa selvitettiin havainnoinnin avulla eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten sekä kiinalaisten vanhempien erilaisia tapoja puhua lapsilleen menneisyydestä ja jaetuista kokemuksista. Tutkijat havaitsivat, että länsimaiset äidit keskittyivät enemmän lapsen omaan rooliin ja toimintaan, kun he puhuivat menneisyydestä, kun taas kiinalaiset keskittyivät enemmän ihmisten välisiin suhteisiin. (Lähde Wang et al. 2000) Miten sinulla on tapana kuvailla perheesi ja sukusi historiaa? Keskitytkö omaan rooliisi vai korostatko menneitä sukupolvia ja heidän merkitystään?

Ota selvää mikä aiheuttaa fas oireyhtymää Millaisia piirteitä fas- lapsiin liittyy?

Perimän ja ympäristön vuorovaikutus Kumpi vaikuttaa enemmän, perimä vai ympäristö? ->kehityspsykologian peruskysymyksiä. – perimä ja ympäristö – vaikuttavat yksilön kehitykseen dynaamisessa vuorovaikutuksessa Mikään geeni ei siis suoraan tarkoita esimerkiksi tietyn sairauden puhkeamista tai persoonallisuuden piirteen ilmenemistä, vaikka ne vaikuttavatkin yksilöön. Epigenetiikka tarkoittaa sitä, että ympäristö voi vaikuttaa geenien säätelyyn, ja tämä vaikutus näkyy myös myöhemmillä sukupolvilla s. 24

Kaksostutkimus (aggressiivisuus) Identtiset kaksoset samassa perheessä → ei tiedetä Identtiset kaksoset eri perheissä-> ympäristö Epäidenttiset eri perheissä → ei tiedetä Epäidenttiset samassa perheessä-> ympäristö Lue s. 26

Käytänössä siis: Perimä luon ihmisen puitteet ja mahdollisuudet, kun taas ympäristö ja virikkeet vaikuttavat mitkä geenit aktivoituvat

Kpl 3 Hermoston kypsyminen edistää muuta kehitystä Ydinsisältö

Aivojen toiminnan perusteet Hermosolu on aivotoiminnan perusyksikkö. Hermosoluja on eri tyyppisiä: Motoriset hermosolut vievät viestin aivoista lihaksiin. s. 28 kuva Sensoriset hermosolut vastaanottavat aistitietoa ulkomaailmasta ja tuovat sen aivoihin. Välineuronit yhdistävät hermosoluja. Niissä tapahtuu tiedonkäsittely. Hermosolun toiminta on sähköistä solun sisällä ja kemiallista hermosolujen välillä.

Hermosolut viestivät keskenään Hermosolun eri osilla on erilaisia tehtäviä: Aksoni eli viejähaarake vie tietoa muihin hermosoluihin. Dendriitti eli tuojahaarake vastaanottaa viestejä muista hermosoluista. Hermosolujen välistä liitoskohtaa nimitetään synapsiksi → viesti hermosolusta toiseen etenee välittäjäaineiden avulla Myelinisaation ansiosta hermoimpulssin eteneminen on nopeampaa.

Miten se menikään vastaa kaverille: Aksonin tehtävä? Synapsi on? Milloin hermosolun viesti on kemiallista, milloin sähköistä? Mikä tehtävä on myeliinisaatiolla? Mikä on Dendriitti? Motisten hermosolujen tehtävä oli? (video hermosolun toiminta?)

Herkkyyskausina opitaan helposti uutta Hermoston muovautuvuus = plastisuus Riittävän virikkeinen kasvuympäristö on tärkeä hermoston kehitykselle. Herkkyyskausi = kausi, jonka aikana hermoston muovautuvuus on erityisen voimakasta Kasvuympäristöllä on erityisen tärkeä rooli herkkyyskausina. Esimerkiksi näköärsykkeiden saaminen on tärkeää aivojen näköalueiden kehittymiselle. Hermosto järjestäytyy otsalohkoissa vielä 20v asti (dementia)

Hermosto muovautuu läpi elämän Esimerkkejä hermoston biologisesta kehittymisestä ovat myelinisaatio ja aivojen eri alueiden kehittyminen. Mm. toiminnanohjaukseen osallistuvat aivojen otsalohkot kehittyvät vielä parikymppiselläkin.

Pohdi Voiko ihminen selvitä ja toimia normaalisti, jos häneltä puuttuu kokonaan jokin osa aivoista, esimerkiksi toinen aivopuolisko? Perustele. Miten jonkin aivojen alueen puuttuminen voisi vaikuttaa ihmisen toimintaan? Etsi netistä lisätietoa aiheesta.

Tyttö, jolta puuttuu puolet aivoista Kolmevuotias Cameron-tyttö alkoi saada erikoisia kohtauksia. Voimakkaita kohtauksia saattoi olla jopa 10 päivässä. Cameronin sairautta hoidettiin poistamalla kokonaan hänen oikea aivopuoliskonsa. Heti leikkauksen jälkeen toinen puoli hänen kehostaan oli halvaantunut, mutta kuntoutuksen jälkeen tyttö pystyi puhumaan ja toimimaan melko normaalisti. Lähde: http://www.dailymail.co.uk/news/article-2280287/Girl-rare-form-epilepsy-half-BRAIN-removed--improved-condition.html

Aivot muovautuvat Ilmiötä on selitetty plastisuudella eli muovautuvuudella Plastisuus on oppimisen taustalla. Plastisuus vaikuttaa myös siihen, että aivovaurioista on mahdollista kuntoutua.

Aivoilla on kyky muovautua Intialainen aivotutkija Vilayanur Ramachandran on tutkinut aivojen muovautuvuutta eli plastisuutta. Hän on esimerkiksi onnistunut auttamaan potilasta, joka koki aavekätensä sormien olevan jatkuvasti nyrkkiin puristuneena.

Miten aivojen muovautuvuutta on tutkittu? Tutustu lisälähteiden, kuten internetistä löytyvien artikkeleiden ja videomateriaalin (esim. TED Talks), avulla Vilayanur Ramachandranin tutkimuksiin ja kerää esimerkkejä. Muun muassa Vilayanur Ramachandran ihmismielestä -videolla esitellään muutaman aivovaurion vaikutusta yksilön toimintaan. Aivojen muovautuvuudesta: Miten aivojen muovautuvuus eli plastisuus ilmenee yksittäisillä ihmisillä? Aivojen muovautuvuuden tutkimisesta: Miten muovauvutuutta on tutkittu, ja mitä tutkimuksissa on saatu selville?

Esimerkkivastauksia tehtäviin Plastisuus voi ilmetä lukuisin eri tavoin. Esimerkiksi jokin muu aivoalue voi ottaa käyttöönsä vaurioituneelta raajalta jääneen alueen. Näin esimerkiksi poskea kosketettaessa voi henkilöstä tuntua, että hänen kättään kosketettaisiin. Toinen esimerkki löytyy musiikin maailmasta. On havaittu, että muusikoilla tietyt, musiikin käsittelyyn keskittyneet aivoalueet ovat laajentuneet.

Esimerkkivastauksia tehtäviin Kuvaile esimerkkinä käyttämästäsi tutkimuksesta vähintään: Tutkimuksen tavoite tai hypoteesi Tutkimusmenetelmä ja tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen tulokset Alustavaa tutkimuksen arviointia Pohdi, miten tutkimuksen tuloksia voisi soveltaa.

Mitä seurauksia lapselle voi tulla, jos hän ei saa pienenä tarpeeksi hoivaa tai jos hänet jätetään lähes kokonaan oman onnensa nojaan?

Esimerkkejä hoivan puutteen vaikutuksista Stressi ja sen vaikutukset Ravinnonpuute tai huonolaatuinen ravinto Ympäristö ei tarjoa virikkeitä ja mahdollisuutta kehittyä ja oppia uusia asioita Kaikesta pitää selvitä itse Altistuminen erilaisille ympäristön vaaratekijöille Ei ole mahdollisuutta koulunkäyntiin ja esim. lukutaitoon Riski ongelmiin ihmissuhteissa, jos ei ole saanut luottamusta tai jos ei osaa arvioida toisten käyttäytymistä Syrjintä, mahdollisuuksien puuttuminen

Mitä susilapsilla tarkoitetaan? Selvitä, mitä tarkoitetaan susilapsilla (engl. feral children). Minkälaista heidän elämänsä on ollut, ja miksi heistä käytetään juuri nimitystä susilapset? Etsi lisätietoa netistä ja kirjoista Lue s. 34.

Susilapset: etsikää netistä ryhmissä tietoa susilapsista Viktor Genie Kaspar Amala ja Kamala

Romanian orpokodit RESILIENCE: Apan sivut: http://www.apa.org/helpcenter/road-resilience.aspx