Psykologian perustiedot 1 Venla, Roosa, Noora, Joonatan, Milja ja Emmi

Mitä psykologia on? Psykologia on ihmisen käyttäytymistä tutkiva tiede Jakautuu osa-alueisiin: Kehityspsykologia Biologinen psykologia Kognitiivinen psykologia Tunteiden ja motivaation psykologia Persoonallisuuspsykologia Mielenterveystyö ja kliininen psykologia Psykologisesta tietoudesta on hyötyä mm. terveydenhuollossa, sosiaalitoimissa ja oikeuslaitoksissa

Näkökulma ihmiseen Nykypsykologiassa ihmisen toimintaa selitetään: Biologisesta näkökulmasta  keskitytään hermoston ja hormonien toimintaan Sosiaalisesta näkökulmasta  tutkitaan vuorovaikutus- ja kulttuurierojen kannalta Psyykkisestä näkökulmasta  tarkastellaan ihmistä yksilönä  keskitytään ajatuksiin, tunteisiin ja motiiveihin Psyykkiset toiminnot jaetaan kognitiivisiin toimintoihin (esim. oppiminen, muisti ja ajattelu) ja emotionaalisiin toimintoihin (esim. motiivit ja tunteet)

Minäkäsitys ja itsetunto Minäkäsitys on ihmisen käsitys itsestään Itsetunto on itsensä arvostamista  Näihin vaikuttavat mm. lapsuudessa saatu hoiva ja tuki, asema vertaisryhmissä ja oma tapa tulkita eri tilanteita

Elämänhallinta on taitolaji Elämänhallinta on oman mielen ja sosiaalisten tilanteiden hallintaa sekä tunnetta pystyä vaikuttamaan omiin päätöksiin Voi joutua koetukselle mm. murrosiässä tai suurten elämänmuutosten myötä Mielenterveys on suhteellinen käsite ja kriteereinä voidaan pitää: Todellisuudentaju Ehjä identiteetti (=miten ihminen määrittelee itsensä) Arjesta selviytyminen Riittävät selviytymiskeinot suhteessa ongelmiin

Kohti mielen tasapainoa Stressi on elimistön reaktio fyysiseen tai psyykkiseen kuormitukseen, joka voi ilmetä fysiologisina, psyykkisinä tai sosiaalisina oireina Stressin voi laukaista esim. psyykkiset tekijät (=arvostuksen puute, liian suureksi koetut vaatimukset yms.) Vähentäviä tekijöitä mm. elämäntapojen muutos ja sopivien itsesäätelykeinojen löytäminen Psyykkisen itsesäätelyn keinot jaetaan coping-keinoihin (=hallintakeinot) ja defenssit (=puolustuskeinot)  Tavoitteena mielen tasapainon palauttaminen

Hallintakeinot ovat rakentavia ja usein tietoisia keinoja mielen tasapainon säilyttämiseksi niin, ettei kuva todellisuudesta vääristy liikaa Psyykkiset puolustuskeinot auttavat ihmistä sopeutumaan uuteen tilanteeseen esim.: Regressio, kieltäminen ja torjunta

Psykologinen tutkimus Arkitieto ei riitä Tieteellinen tieto Arkitieto Objektiivista Nojaa tutkimuksiin ja teorioihin Tietoista Suuri yleistettävyys Tarkat käsitteet Muuttuu tutkimusten myötä Subjektiivista Yksilön kokemukset ja havainnot Tiedostamatonta Vähäinen yleistettävyys Epämääräiset käsitteet Vaikeasti muuttuva

Tutkijan osattava tehdä ”mittari” tutkimukselle Tutkijan etiikka Mitä voi tehdä ja mitä ei voi tehdä? Tutkijan osattava tehdä ”mittari” tutkimukselle

Ketä tutkitaan, missä ja miten? On löydettävä sopiva otanta Perusjoukko Missä tutkitaan? Laboratoriossa tai luontaisessa ympäristössä Miten tutkitaan? Kaksi eri tapaa: tutkimusotteet ja tiedonhankintavälineet

Tiedonhankintavälineet Psykologiset testit Valmis pisteytys Haastattelu Kysely Tarkkailu Fysiologiset tutkimukset Esim. EEG

Tutkimusotteet Kokeellinen tutkimus Korrelatiivinen tutkimus Koeryhmä ja kontrolliryhmä Korrelatiivinen tutkimus Korrelaatio Tapaustutkimus Esim. paniikkihäiriö

Sosiaaliset suhteet & vuorovaikutus Vuorovaikutuksen perustana on viestintä Viestinnän avulla ilmaistaan toisille mielipiteitä ja tunteita Ihminen tulkitsee viestejä eri tavoin ja sitä kutsutaan havaitsemiseksi Sosiaalipsykologia tutkii vuorovaikutusta ja ryhmien toimintaa

Ennakkoluulot Ennakkoluulo on käsitys, jonka muodostamme toisesta ihmisestä tai ryhmästä Ennakkoluulot voivat olla tiedostettuja tai tiedostamattomia Ennakkoluulot ovat usein negatiivisia, mutta niistä pääsee eroon Stereotypiat voivat olla myös syynä ennakkoluuloille

Ryhmät Ihmiset muodostavat ryhmiä, tosin usein sitä ei itse huomata Ryhmiin kuuluu tietynlaisia tapoja ja yhdistäviä asioita, esim. harrastus Ryhmiin liitetään usein stereotypioita eli yleistetään ja ajatellaan että ryhmän kaikki jäsenet ovat tietynlaisia Ryhmän jäsenillä on usein tietynlaisia rooleja ja statuksia

Oppiminen ja opiskelu oppiminen on toiminnassa tapahtuvaa suhteellisen pysyvää muutosta, joka perustuu muistiin sekä kokemuksiin suuri osa oppimisesta tapahtuu tahattomasti, joka tarkoittaa mekaanista oppimista ja tapahtuu ilman suurta ponniskelua on myös tietoista opiskelua, joka tapahtuu esim. koulussa

on klassista oppimista, välineellistä oppimista, mallioppimista sekä kognitiivista oppimista klassisen ehdollistumisen avulla opitaan ympäristön säännönmukaisuudet, se, mitkä ärsykkeet kuuluvat yhteen välineellisessä ehdollistumisessa oppija itse toimii aktiivisesti, kaikista oppijan kokeiluista ei seuraa palkintoa ja näin opitaan, mitä omasta toiminnasta seuraa mallioppimisessa ihminen oppii monia asioita tarkkailemalla muita, ihminen ei useinkaan tiedosta mallien vaikutusta omaan oppimiseensa kognitiivisessa oppimisessa ihminen on aktiivinen tiedonkäsittelijä ja se on ihmiselle ominaista oppimista