s. 30 teht. 4 a) evokatiivinen b) reaktiivinen ja proaktiivinen

Esitys aiheesta: "s. 30 teht. 4 a) evokatiivinen b) reaktiivinen ja proaktiivinen"— Esityksen transkriptio:

1 s. 30 teht. 4 a) evokatiivinen b) reaktiivinen ja proaktiivinen c) evokatiivinen d) proaktiivinen e) reaktiivinen s. 90 teht. 2. Suurimmat erot näyttäisivät olevan piirteiden 1, 3, 6 ja 9 kohdalla. Tutkimusten perusteella ei ole määriteltävissä mitään selvästi miehille tai naisille tyypillistä persoonallisuusprofiilia

2 s. 90 teht. 3. Oikea rivi: 1. E KYLLÄ 2. N KYLLÄ 3. E EI 4. V EI 5. N KYLLÄ 6. E KYLLÄ 7. E KYLLÄ 8. V KYLLÄ 9. E EI 10. N KYLLÄ Eriteltynä kysymykset, joilla testataan ekstroversiota, neuroottisuutta ja valehtelemista: Ekstroversio: 1 KYLLÄ, 3 EI, 6 KYLLÄ, 9 EI Neuroottisuus: 2 KYLLÄ, 5 KYLLÄ, 7 KYLLÄ, 10 KYLLÄ Valehteluasteikko: 4 EI, 8 KYLLÄ

3 s. 90 teht. 6. Tutkimuksessa todettiin, että sellaisilla naisilla, joilla perheeseen liittyvät tavoitteet vähenivät raskausajan jälkeen, depressio- oireet lisääntyivät, kun taas niillä, joilla perheeseen liittyvät tavoitteet lisääntyivät, masennusoireet vähenivät. Vastaavasti niillä, joilla omaan itseen liittyvät tavoitteet lisääntyivät, lisääntyivät myös depressio-oireet ja niillä, joilla omaan itseen liittyvät tavoitteet vähenivät, depressio-oireetkin vähenivät. Tulosten perusteella näyttää siltä, että vanhempien psyykkisen hyvinvoinnin kannalta olisi ihanteellista, jos vanhemmat olisivat kypsyneet siirtämään keskeisen huomionsa omasta itsestään perheeseen.

4 s. 127 teht. 4. a) ITSEKESKEISET TULKINNAT b) JÄYKÄT VAATIMUKSET JA ODOTUKSET c) PERUSTEETON YLEISTÄMINEN d) MUSTAVALKOINEN AJATTELU, VALIKOIVA AJATTELU, JÄYKÄT USKOMUKSET JA ODOTUKSET e) AJATUSTEN LUKEMINEN, ITSEKESKEISET TULKINNAT f) KATASTROFOINTI

5 s. 127 teht. 6 a) KOGNITIIVINEN, NARRATIIVINEN, TAVOITTEIDEN NÄKÖKULMA, POSTMODERNI b) POSTMODERNI c) KOGNITIIVINEN d) KOGNITIIVINEN e) PSYKODYNAAMINEN f) PSYKODYNAAMINEN & TAVOITTEIDEN NÄKÖKULMA g) PSYKODYNAAMINEN h) KOGNITIIVINEN i) PSYKODYNAAMINEN j) PSYKODYNAAMINEN k) TAVOITTEIDEN NÄKÖKULMA, NARRATIIVINEN l) PSYKODYNAAMINEN m) PSYKODYNAAMINEN n) NARRATIIVINEN o) KOGNITIIVINEN p) PSYKODYNAAMINEN, KOGNITIIVINEN q) KOGNITIIVINEN & PSYKODYNAAMINEN & NARRATIIVINEN

6 s. 153 teht. 1. a) Mielenterveys= Mielenterveyden merkkeinä pidetään kykyä arvioida itseä ja ympäröivää maailmaa suhteellisen realistisesti. Lisäksi tärkeinä on pidetty kykyä huolehtia muista ihmisistä, kykyä kokea tyytyväisyyttä tai onnellisuutta ja kykyä luovaan tuottavaan työhön. Nykyisin korostuvat vuorovaikutustaidot ja hyvä sopeutuminen. b) Psyykkinen työ = mielensisäistä työtä, jonka avulla yksilö selittää, tulkitsee ja muokkaa tunteitaan, kokemuksiaan, ajatuksiaan ja mielikuviaan ja jonka avulla yksilö yrittää ylläpitää psyykkistä tasapainoa ja hyvinvointia. c) Defenssi = tiedostamaton psyykkisen säätelyprosessi, joiden avulla ihmiset puolustautuvat psyykkistä tasapainoa horjuttavia sisäisiä ja ulkoisia ristiriitoja, ongelmia ja uhkia vastaan tavoitteena psyykkinen tasapaino. d) Hallintakeino = eli coping-keino = tietoinen keino pyrkiä psyykkisen tasapainon säilyttämiseen tasapainoa uhkaavissa tai järkyttävissä tilanteissa. Voi olla fyysinen, psyykkinen tai sosiaalinen

7 s. 153 teht. 2 1. projektio, epäadaptiivinen 2. kieltäminen, psykoottinen 3. fantasia, epäadaptiivinen 4. kieltäminen, psykoottinen 5. acting out, epäadaptiivinen 6. tukahduttaminen, adaptiivinen

8 s. 154 teht. 7. Stressin määritelmä: Stressi on tila, jossa yksilö kokee, etteivät hänen voimavaransa riitä vaikeasta tilanteesta tai olosuhteista selviämiseen tai ettei hän kykene vastaamaan joko itse asetettuihin tai ympäristön asettamiin vaatimuksiin Yhtäläisyyksiä: • sekä stressi että kriisi vaikuttavat ihmisen elämänlaatuun • sekä stressin että kriisin voivat aiheuttaa psyykkiset, fyysiset ja ympäristötekijät joko yhdessä tai erikseen. • ihmisen elimistö voi reagoida stressiin ja kriisiin monella tapaa sekä fyysisin että psyykkisin oirein. Eroja: • kriisi on vakavampi tila kuin stressi • kriisi voi tulla yllättäen, stressi vähitellen • stressi voi muuttua kriisiksi, jos se kasvaa ylivoimaiseksi eikä ratkaisua stressitilanteeseen löydy. Toisaalta kriisi voi ”syntyä” ilman stressiäkin jostakin yllättävästä traumaattisesta tapahtumasta • stressin aiheuttaa pitkään jatkunut uupumuksen tai voimavarojen riittämättömyyden tila, kun taas kriisi voi syntyä joko stressin kasvaessa ylivoimaiseksi tai täysin yllättäen • stressiin on mahdollista hakea ratkaisua tavanomaisista ratkaisukeinoista,´kun taas kriisissä yksilö joutuu tilanteeseen, jossa tavanomaiset ratkaisukeinot eivät riitä. Kriisin määritelmä: Kriisi voidaan esimerkiksi määritellä ”ajallisesti rajalliseksi epäjärjestyksen ja järkytyksen tilaksi, josta yksilö ei kykene selviytymään tavanomaisia ratkaisukeinoja soveltamalla ja johon yksilöllä on mahdollisuus löytää joko voimakkaan myönteinen tai kielteinen ratkaisu”. Kriisi voidaan myös määritellä käänteentekeväksi muutokseksi ihmisen elämässä.

9 s. 154 teht. 8. Taulukossa on esitetty tutkimuksen tulokset. Isolla N-kirjaimella ilmaistaan koko tutkittavien joukkoa ja pienellä n-kirjaimella puolestaan osajoukkoa. Tilastollisesti merkitsevä ero ryhmien välillä tarkoittaa sitä, että ryhmien välinen ero ei todennäköisesti ole sattuman aiheuttamaa ja että ero vallitsee siten otoksen lisäksi myös perusjoukossa. Jos tilastollisesti merkitsevää eroa ryhmien välillä ei ole, havaitun pienen eron voidaan katsoa olevan sattuman aiheuttamaa. Tulokset vahvistivat hypoteesin ja osoittivat, että syöpään sairastuneet henkilöt arvioivat elämänlaatunsa heikommaksi kuin terveet henkilöt. Lisäksi tulokset vahvistivat oletuksen siitä, että syövästä selvinneiden ja terveiden henkilöidenkoetun elämänlaadun ja psyykkisen tilan välillä ei ollut eroja. Sen sijaan syövästä selvinneet arvioivat hypoteesin mukaisesti fyysisen tilansa heikommaksi kuin terveet koehenkilöt.

10