Eettinen ja moraalikasvatus Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

Etiikka ja moraali Moraali Etiikka Säätelee yhdessä elämistä kaikissa ihmisten yhteisöissä Määrittää, mikä on hyvää ja oikein   Etiikka Moraalin filosofista tutkimista, mutta myös laajemmin moraalia koskevaa pohdintaa ja kehittämistä Jaetaan usein kuvailevaan (eli deskriptiiviseen) ja ohjeita antavaan (eli normatiiviseen)

Laki Tapa Moraali Tehtäviä: Luonnehdi kutakin normijärjestelmää. Etsi kuhunkin leikkaus- pisteeseen kuuluva asia. Etsi kustakin asia, joka on ominainen vain sille. Määrittele, mitä moraali on, aloita apukysymyksillä: a) vertaa moraalia lakeihin b) vertaa moraalia luonnonlakeihin c) vertaa moraalia rahaan (ja lopuksi yritä määritellä).

Moraalin tasot kasvatuksen ja kehityksen näkökulmasta Lähteinä, mm. Platon, Timo Airaksinen ja Klaus Helkama 4 eri fokusaluetta, joita kouluopetus (ET mukaan lukien ja osin perustellusti) edustaa melko epätasaisesti: Sosiaalinen (sääntö)moraali Moraalinen tunto ja tunne, myötätunto Eettiset ajatteluntaidot ja moraalinen päättely Arvokasvatus Haaste kasvatukselle on, että moraalinen kypsyys vaatii kaikkea näitä. Miten niitä opetetaan?

1. Sosiaalinen sääntömoraali: lapsi oppii johdonmukaisemmin ja johdonmukaisemmin seuraamaan sääntöjä kehitys on varsin universaalia (yhteisöelämän edellytys?) kehitys päättyy varsin aikaisin (n. 7–8 v) lopputuloksena ei ole johdonmukainen käyttäytyminen, vaan satunnainen ’moraalinen vilppi’ on varsin universaalia malli: moraali on säännönseuraamista (deontologia, kreik. to deon = se mitä pitää tehdä, vrt. Kant)

2. Moraalinen tunto ja tunne, myötätunto ihmisen kyky samaistua toiseen ihmiseen ja siihen liittyvät tunteet luultavasti universaalia (sosialisaation edellytys?) kehitys alkaa varhemmin ja päättyy myöhemmin kuin kohdassa 1 (ilmeisesti myötätunnon tuntemus voi laajeta hyvin abstrakteihinkin asioihin ajattelukyvyn kehittyessä) oma-tunto, conscience, samvete malli: moraali on tiettyjä puolueettomia tunteita (vrt. Westermarck)

3. Moraalinen päättely ihminen joutuu ratkomaan moraalisia ristiriitatilanteita ja voi oppia tätä taitoa Sokrates: hyve on tietoa, akrasian (heikkotahtoisuuden) ongelma teorioiden tavoitteena hyvä elämä ongelmana traagisuus moraalinen arvostelukyky ei ole laskemista

4. Arvokasvatus Liberalistinen ja individualistinen kulttuuri lähtee siitä, että jokainen valitsee arvonsa itse (arvot preferensseinä) → vaikeaa kasvattaa. Katsomusaineiden lisäksi taito- ja taideaineilla olennainen rooli Platon: Lapsi kotoutuu ensin pitämään oikeista asioista ja myöhemmin vasta itse ymmärtää/valitsee → paternalismin ja indoktrinaation ongelma. Nykyisen hallituksen edellinen opetusministeri Jukka Gustafsson korosti arvo- ja yhteisöllisyyskasvatuksen yhdistämistä tavoitteena.

Kohlbergin teoria moraalin kehityksestä Sosiaalipsykologiaa Alun perin pienillä aineistolla (amerikkalaiset, valkoihoiset pojat), sittemmin testattu laajasti Taustalla Piaget Kehitysteoria Vaiheet peräkkäisiä Ei välttämättä toteudu kaikilla tai juuri tietyssä iässä Mittaa lähinnä eettisiä ajattelun taitoja 3 päätasoa, jotka jakautuivat eri vaiheissa 5 – 7 alatasoon

Heinzin dilemma = Kohlbergin tyypillinen kysymys Köyhän Heinzin vaimo (äiti, tytär, sisar jne.) on vakavasti sairas. Hän kuolee, jollei saa lääkettä. Apteekkari on onnistunut pitkän ja varoja nielleen tuotekehittelyn kautta valmistamaan tarvittavaa lääkettä. Sen hinta on kuitenkin Heinzille hänen ponnisteluistaan huolimatta liian korkea. Hän varastaa lääkkeen. Toimiko hän oikein? Vastatkaa kysymykseen mahdollisimman korkeatasoisesti eettisesti perustellen. Arvioikaa, millaiset vastaukset eivät olisi eettisesti niin korkeatasoisia.

Kohlbergin tasot Esimoraalinen taso: Moraali ymmärretään vain aineellisten ja mielihyvää ja –pahaa aiheuttavien seurausten kautta. 1. Rangaistuksen ja tottelemisen moraali Rangaistuksen välttäminen ja auktoriteetin pelko moraalin perustana. 2.Relativistinen ja välineellinen moraali Oma etu moraalin perustana. Sovinnaisen moraalin taso: Moraali ymmärretään sääntökokoelmana, jota ei kyseenalaisteta. 3. Miellyttämisen ja hyvien ihmissuhteiden moraali Moraalin perustana on se, että toteutetaan lähiympäristön käsitys hyvästä ihmisestä olemalla kiltti. 4. Lain ja järjestyksen moraali Järjestyksen ylläpitäminen ja lain noudattaminen moraalin perustana.

Kohlbergin tasot (jatkoa) Autonomisen eli periaatteellisen moraalin taso: Moraali ymmärretään järjellisenä yleispätevänä ja johdonmukaisena kokonaisuutena, jonka omaksuminen vaatii itsenäistä harkintaa ja omakohtaista sitoutumista. 5. Yhteisen sopimuksen mukaisiin lakeihin perustuva moraali Moraalin perustana on yksilöiden oikeuksiin ja demokraattiseen sopimiseen perustuva yhteisöllinen sopimus. 6. Yleispätevien eettisten periaatteiden moraali Moraalin perustana ovat kaikkia ihmisiä yhtäläisesti koskevat johdonmukaiset ja omakohtaiset periaatteet.

Kohlbergin kritiikkiä Feministinen kritiikki (C. Gilligan ym.) oikeudenmukaisuus moraalin ja hoivaetiikan ero mitataan sitä kuinka lähellä valkoisen amerikkalaisen miehen ihannetta on päästy Filosofinen kritiikki (jonka tunnetuin osa feministinen kritiikki yllä) eettinen arviointi a priori vailla riittävää argumentaatiota ei ota riittävästi huomioon erilaisia etiikan teorioita Psykologinen kritiikki yleinen kehitysteorioiden kritiikki aineistojen epäedustavuus Filosofiaa lapsille -kritiikki yhdistelee edellisiä, käsitys lapsesta filosofina (ihmettelijänä)

Kohlberg ja ET Kritiikeistä huolimatta Kohlbergin moraalikehityksen teoria on alan johtava teoria. ET:ssä Kohlbergin eettisiä ajatteluntaitoja korostava lähestymistapa on vahvasti esillä vanhassa OPS:ssa, koska oppiaineen arvotraditiot (Suomen valtion virallisesti kannattamat asiat, esim. ihmisoikeudet) ovat hyvin abstrakteja. Vrt. uskonnon 10 käskyn konkreettisuus