Relativismi Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos.

Esitys aiheesta: "Relativismi Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos."— Esityksen transkriptio:

1 Relativismi Eero Salmenkivi Opettajankoulutuslaitos

2 Relativismi Relativismi on varsin suosittu ajattelutapa.
Se on yksi relativismin eli suhteellisen ajattelun muoto. Relativismi pitää asioita suhteellisina ja sen vastakohta on absolutismi, jonka mukaan on asioita (esim. kokemus, uskonnollinen ilmoitus, looginen totuus), jotka eivät ole suhteellisia. Suhteellisen ajattelun sisällä on monia mahdollisuuksia, esimerkiksi episteeminen ja moraalinen relativismi.

3 Arvorelativismin kysymyksiä
Usein ajatellaan, ettei asialla ole arvoa, jollei sitä kukaan arvosta. Arvokkuus on siis suhteellista. Suhteellisuudella on kuitenkin useita mahdollisia asteita ja tapoja.

4

5 Relativismi ja subjektiivisuus
Kysymys subjektiivisuuden ja relatiivisuuden suhteesta ei aina ole selvä. Käytännössä subjektiivisuus on joskus relativismin (äärimmäinen) muoto, koska se merkitsee riippuvuutta yhdestä subjektista. Loogisesti suhteellisuus ja subjektiivisuus ovat kuitenkin eri asioita.

6

7 Relativismi ja subjektiivisuus
Kaikki (subjektiin kuulumaton) subjektiivinen on siten relatiivista, koska riippuu jostain muusta (eli subjektista). Kaikki objektiivinen ei kuitenkaan ole absoluuttista. Esimerkiksi juustonreiät riippuvat välttämättä juustosta eli ovat relatiivisia kokijasta riippumatta.

8 Relativismi ja kasvatus
Suomen yleinen ilmapiiri – kasvavista konservatiivisista korostuksista huolimatta – on liberaali ja individualistinen. Jokaisella aikuisella on oikeus valita arvonsa, katsomuksensa ja mielipiteensä, ellei siitä ole vaaraa muille. Tällöin ei ole oikeita tai parhaita arvoja. Arkiajattelussa tästä usein tehdään johtopäätös, että arvoja tai niitä ilmentäviä mielipiteitä ei voi vertailla. Oppilailtakin voi kuulla: ”Et sä voi tulla mulle sanoon...” Onko siis jokaisella oikeus omiin mielipiteisiin? Miten relativismiin pitäisi kasvatuksessa suhtautua?

9 Relativismi ja moraalikasvatus
Jokaisella 1) aikuisella on oikeus valita arvonsa, 2) ellei siitä ole vaaraa muille. Moraali- ja arvokasvatus edellyttää, että muistetaan 1). 2) ja se, että aidot mielipiteet vaikuttavat niitä kannattavan henkilön kautta todellisuuteen – ensin asenteissa ja ilmapiirissä, mutta yleensä lopulta myös teoissa – aiheuttaa sen, ettei mihin tahansa mielipiteisiin ole oikeutta. On toki erittäin vaikea tietää varmasti, millaiset mielipiteet ovat vahingollisia, mutta Suomessa esimerkiksi kiihottaminen kansanryhmää vastaan on lailla kielletty, joten sitä on ilmeisesti pidetty vahingollisena.