Filosofinen etiikka eveliina.ojala@aanekoski.fi

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija • perehtyy filosofisen etiikan tärkeimpiin ongelmiin, käsitteisiin ja teorioihin • osaa arvioida elämää ja toimintaa moraalisista näkökulmista sekä perustella arvioitaan etiikan käsittein • kykenee jäsentämään omia moraalisia ratkaisujaan ja perusteitaan filosofisen etiikan välinein • oppii kriittisyyttä ja suvaitsevaisuutta niin itseä kuin toisia kohtaan

Keskeiset sisällöt: moraali ja sitä pohtiva soveltava ja normatiivinen etiikka sekä metaetiikka moraalisia arvoja ja normeja koskevien vakaumusten erilaiset perustat, moraalin suhde oikeuteen ja uskontoon, järjen ja tunteiden asema moraalisissa vakaumuksissa moraalisten arvojen ja normien objektiivisuus ja subjektiivisuus, kysymys eettisten perusteiden tiedollisuudesta ja eettisten totuuksien mahdollisuudesta klassisen hyve-etiikan sekä seuraus- ja velvollisuusetiikan perusteet filosofinen etiikka ja kysymys hyvästä elämästä

”Filosofian etiikka-kurssilla käsittelemme moraalin luonnetta, oikeaa ja väärää sekä etiikkaa, joka on moraalin tutkimusta. Etiikan ja filosofian peruskäsitteiden avulla pyrimme jäsentämään elämää ja elämänvalintoja - mitä on hyvä elämä? Pohdimme myös eläimiä ja ympäristöä koskevia eettisiä kysymyksiä sekä yksilön moraalisia valintoja.” Lähde: kurssiopas ykkösille

HYVÄ JA OIKEA

HYVÄ JA OIKEA MORAALI = Hyvää ja oikeaa koskevat käsitykset, teot ETIIKKA = Moraalin tutkimusta. Mihin moraalikäsitykset perustuvat?

Arvot ohjaavat toimintaa Mikä on hyvää ja tavoittelemisen arvoista? Välinearvo Itseisarvo

Normit suojelevat arvoja Sääntö, käsky, kielto Suojelee arvoa ”mitä pidetään normaalina” → esim. tapanormi ruokapöydässä ei ole sopivaa röyhtäillä Osa kirjoitettu lakeihin

Moraali ei sama kuin laki Milla vähät välittää kierrättämisestä ja valehtelee poikaystävälleen → laitontako? Vai eettisesti kyseenalaista? Mistä tietää, onko jokin laki niin virheellinen, että on moraalisesti oikein rikkoa sitä? Tähän pohdintaan tarvitaan moraalifilosofiaa

Apartheid-laki Etelä-Afrikassa: https://www.youtube.com/watch?v=S7yvnUz2PLE

Keksi muita esimerkkejä tilanteista, joissa laki ja moraali ovat ristiriidassa?

MIKSI LÄHIMMÄISTÄ PITÄÄ AUTTAA? ”Lähimmäistä pitää auttaa, koska: niin sanotaan Raamatussa.” niin on aina tehty.” ihmisellä on kyky empatiaan.” niin meidät on kasvatettu.” jokainen oivaltaa, että niin kuuluu tehdä.” voin olla joskus itse avun tarpeessa.” siitä hyötyy koko yhteiskunta.”

Altruismi Kypsä defenssi Pyyteetöntä auttamista Onko lisääntynyt?

14

Lisäksi deskriptiivinen etiikka Tutkii, vertailee ja havainnoi erilaisia moraalikäsityksiä. Esim. ”Suomalaisten enemmistö katsoo, että abortti on tietyissä olosuhteissa sallittu”

Tehtävä 2, sivulla 16 Tehtävä 5, sivulla 17

Mitä moraalin piiriin kuuluu? Ihminen on moraalinen agentti = toimija jota pidetään moraalisesti vastuullisena teoistaan Aikuinen, vauva, skitsofreenikko, päihtynyt, hypnotisoitu, pakotettu…? Onko koneella (esim. auto) moraalia?

Mitä moraalin piiriin kuuluu? Moraalisella subjektilla tarkoitetaan jotakin sellaista, jolla on moraalisia oikeuksia Yhden näkökulman mukaan joku/jokin on moraalisubjekti, jos sillä on kyky kärsiä Syväekologit: elottomatkin oliot voivat olla moraalisubjekteja Arne Næss (1912-2009)

Mitä moraalin piiriin kuuluu? R. M. Haren (1919-2002) Universaalisuus = moraaliväitteet koskevat kaikkia (esim. tappaminen on väärin) Käskevyys l. preskriptiivisyys (esim. ystävää pitää auttaa) Autonomisuus (esim. rehellisyyden arvo ei perustu sen tuomiin etuihin) Ylivertaisuus (metsän hakkaamisen taloudelliset hyödyt eivät mene edelle, jos hakkuusta on haittaa luonnolle)

Mitä moraalin piiriin kuuluu? Omissio = tekemättä jättäminen, jolla on moraalista merkitystä (esim. varoittamatta jättäminen) Akti = eettinen valinta, teko Intentio = tarkoituksellisuus Esim. verot - varastaminen

Pohtikaa seuraavia tehtäviä: 2,4 ja 6 s. 25

Mustavalkoista vai harmaan eri sävyjä?

Onko olemassa yleispäteviä moraalisia totuuksia? Realismi 1. Tosiasioita korostava elämänasenne 2. Taiteen tyylisuunta 3. Filosofiassa metafyysinen kanta, jonka mukaan tajunnan ulkopuolinen maailma on olemassa. Relativismi Suhteellisuutta korostava filosofinen kanta; tieto on aina suhteessa tiedon muodostajaan, näkökulmaan tai tietämistilanteeseen

OVATKO MORAALINORMIT PERUSTELTAVISSA? Eettinen realismi Yleispätevä oikea moraali on olemassa. Moraalilla on objektiivinen perusta, joka tekee siitä oikean. Ehdotettuja perustoja: jumala, intuitio, järkeily, tosiasiat, perinne… Moraalinormit ovat perusteltavissa. Eettinen relativismi Yleispätevää moraalia ei ole – moraali on aina relatiivista eli suhteellista. Moraali on kulttuurisidonnainen (kulttuurirelativismi) tai yksilösidonnainen (subjektivismi). Moraalilla ei ole perustaa – moraali on mielipideasia. Moraalinormeja ei voi perustella.

Onko olemassa yleispäteviä moraalisia totuuksia? Metaetiikka Mihin moraaliset näkemykset perustuvat? Onko arvoja olemassa? Miten moraalista voi saada tietoa?

Metaetiikka Eettinen relativismi = totuus on näkökulmakysymys 1. Subjektivismi (yksilö) 2. Kulttuurirelativismi (yhteisö)

Metaetiikka Arvo-objektivistit = yleispäteviä, objektiivisia arvoja on olemassa. Esim. ihmisoikeuksien julistus. Habermas: ihanteellinen eettinen keskustelu tasa-arvoista. Moraalirealismi = totuuden tavoittelu muistuttaa tieteen tekemistä (vaikka totuutta ei vielä tiedetä, kuljetaan sitä kohti)

Humen giljotiini Mahdollista tietää vain se, minkä voi aistein havaita. Esim. tönäisy, mutta näitkö että Niko toimi väärin? Havaintoa moraalista ei voi tehdä

Onko olemassa moraalisia tosiasioita? Supernaturalistit → ankkuroivat moraaliarvot johonkin yliluonnolliseen ilmoitukseen. Naturalistit → jos jokin asia esim. ihmisten hyvinvointia, se on oikein. G. E. Moore (1873-1958) Ihmisellä sisäinen moraalitaju - intuitionismi Mutta kuinka toimii?

Emotivismi Metaeettinen kanta Moraaliarvostelmat aina tunteen ilmauksia Esim. doping, kuolemanrangaistus Wienin piiri: pois tällainen tunteilu! (Eino Kaila, mm. ”Sielunelämä biologisena ilmiönä”)

Mitä väliä? Nihilismi Nihil (lat.) ”ei mitään” Mikään ei hyvää eikä pahaa Arvoja ei ole Tehtävät 1 ja 3, sivu 33 (Idea)

OVATKO MORAALINORMIT PERUSTELTAVISSA? Muistelkaa pienryhmässänne matkoja, joilla olette käyneet taikka tarinoita, joita olette kuulleet vieraista kulttuureista. Etsikää/muistelkaa teille vieraita moraalisia käytäntöjä ja keskustelkaa niistä. Kootkaa ne ranskalaisin viivoin paperille. Selvittäkää mihin moraalikäytännöt pohjautuvat (esim. subjektivismi, kulttuurirelativismi, supernaturalismi, naturalismi jne.)?

Moraalifilosofioita

TEON MORAALINEN ARVIOINTI Voidaanko tekotyypit jakaa oikeisiin ja vääriin esim. seuraavasti?: toden puhuminen (O) – valehtelu (V) uskollisuus (O) – pettäminen (V) henkiin jättäminen (O) – tappaminen (V) kehuminen (O) – haukkuminen (V)?

SEURAUSETIIKKA Teon moraalinen arvo perustuu yksinomaan teon seurauksiin. Tehty teko oikea: kun sen toteutuneet seuraukset ovat hyviä kun toteutuneet seuraukset olivat tarkoitettuja seurauksia. Aiottu teko oikea, jos sen arvioidut seuraukset ovat hyviä Seurausetiikan muotoja: Egoismi: hyvät seuraukset minulle ratkaiseva. Altruismi: hyvät seuraukset muille ratkaisevat Utilitarismi: mahdollisimman moni hyötyy

Teleologinen etiikka eli hyve-etiikka yksittäiset teot eivät ratkaisevia – elämä kokonaisuutena hyveellinen elämä johtaa onnellisuuteen hyveet ovat luonteenpiirteiksi muuttuneita toimintavalmiuksia esim. viisaus luonne muovataan hyveelliseksi kasvatuksella ja kehittämisellä

Velvollisuusetiikka Teon moraalinen arvo ei voi riippua teon seurauksista Teon moraalisen arvon määrittää teon motiivi Vain teko, jonka motiivina on velvollisuus toimia oikein, on moraalisesti arvostettava Moraalisesti oikea teko = tekoa ohjaava periaate voitaisiin yleistää kaikkia koskevaksi toimintaohjeeksi  

Sopimusetiikka moraali perustuu yhteiseen sopimukseen ei yhteistä päämäärää, koska ihmisillä on erilaisia arvoja vaikuttanut järjestäytyneiden yhteiskuntien syntyyn sopimuksen noudattaminen →etua myös itselle

MITÄ MORAALITEORIAA ITSE EDUSTAT?

1. Mikä sananlasku edustaa parhaiten sinun periaatteitasi? a) Viisas poika on isänsä ilo, tyhmä poika on äitinsä murhe. b) Loppu hyvin, kaikki hyvin. c) Mik´on totta sekä pyhää aina puolla vaik´ täytyisi sen puolesta sun kuolla. d) Jos sanani mä syön, niin paha minut periköön.

2. Koululäksyt on mielestäni tehtävä, koska... a) opiskelijoiden tulisi olla tunnollisia ja ahkeria. b) jos jättää läksyt tekemättä, on paljon enemmän luettavaa ennen koetta. c) opettaja on antanut ne tehtäväksi, joten ne on tehtävä. d) kun opiskelija on tullut kurssille, hän on sitoutunut tekemään kurssilla vaadittavat tehtävät.  

3. Seurustelusuhteessasi on ongelmia ja eräs toinen henkilö kiinnostaisi sinua kovasti... a) Seurustelukumppaneiden tulee olla toisilleen ystävällisiä, helliä ja uskollisia. b) Olisi mietittävä, mitä tapahtuisi, jos jäisi kiinni pettämisestä tai voisiko elää kolkuttavan omantunnon kanssa. c) Käskyissäkin sanotaan ”älä tee aviorikosta”, sen voidaan katsoa koskevan myös seurustelusuhdetta. d) Seurustelusuhteen aloittaminen merkitsee sitä, että sitoudutaan olemaan vain toisen kanssa. Jos tämä ei onnistu, on suhde lopetettava.

c) Varastaminen on aina väärin. Se ei riipu summasta tai määrästä. 4. Teet opiskelujen ohessa töitä kaupassa, jossa jää usein kassanlaskussa hieman ylimääräisiä kolikoita. Eräänä iltapäivänä ajatuksesi valtaa kiusaus napata muutama euro bussirahaa... a) Hyvä työntekijä on rehellinen, vaikka kukaan ei olisi näkemässä tai saisi tietää sitä. b) Muutaman euron ottaminen tuskin aiheuttaa konkurssia, mutta itse säästäisi bussirahat. c) Varastaminen on aina väärin. Se ei riipu summasta tai määrästä. d) Työsopimuksessa, jonka allekirjoitin, oli maininta tarkkuudesta rahojen laskemisessa.  

5. Koulumatkallasi näet vanhuksen kantamassa painavaa ostoskassia 5. Koulumatkallasi näet vanhuksen kantamassa painavaa ostoskassia. Pitäisikö häntä auttaa? a) Minulle on jo lapsuudessa opetettu kotona, että on oltava auttavainen kaikissa mahdollisissa tilanteissa. b) Auttaminen helpottaisi vanhusta, jolla on varmasti sairauksia ja kipuja. Samalla saisin itsekin hyvän mielen. c) Vanhuksia tulee kunnioittaa ja nuorempien tulisi auttaa heitä tarvittaessa. d) Jos en tunne vanhusta, ei minun tarvitse puuttua hänen asioihinsa. En ole luvannut hänelle auttaa ostosten kantamisessa, hänen sukulaistensa tai kodinhoitajien tehtävänä olisi auttaa häntä.

Testin tulokset Laske vastauskirjainten määrät. Jos sinulla on eniten... A-vastauksia, olet teleologisen etiikan eli hyve-etiikan kannattaja B-vastauksia, olet seurausetiikan kannattaja C-vastauksia, olet velvollisuusetiikan kannattaja D-vastauksia, olet sopimusetiikan kannattaja

SEURAUSETIIKKA Ongelmia: Mitä ovat hyvät seuraukset (minulle, muille)? Teon kaikkien seurausten tietäminen?

UTILITARISMI (Hyötyetiikka) Jos hyötyjiä on enemmän kuin kärsiviä → teko on oikea. ”Greatest happiness of the greatest number” (J. Benthamin ”utiliteettiperiaate”) Yleispäteviä moraalisääntöjä ei ole – tilannekohtaiset seuraukset ratkaisevat. Ongelmia: Mielihyvän ja mielipahan kokonaismäärän arviointi on vaikeaa. Kaikkia seurauksia on mahdotonta tietää. Oikeuttaako enemmistön hyöty vähemmistön oikeuksien polkemiseen?

UTILITARISMI (Filosofian haasteet s. 117–119) Utilitarismi eli hyötyetiikka on tärkein seurausetiikan muoto. Miten teon moraalinen arvo utilitaristin mielestä pitää ratkaista? Millainen ongelma utilitaristiseen arviointiin sisältyy? Miksi J. S. Mill oli sitä mieltä, että motiivilla ei ole merkitystä teon arvoa pohdittaessa? Mitä utilitarismista seuraa moraalisten sääntöjen suhteen?

VELVOLLISUUSETIIKKA Teon moraalinen arvo ei voi riippua teon seurauksista Vain teko, jonka motiivina on velvollisuus toimia oikein, on moraalisesti arvostettava Eniten ihailua ansaitsee oikea teko, joka tehdään vastoin itsekkäitä haluja Ihmisen vapaus on kykyä toimia vastoin itsekkäitä haluja ”Ihminen ei voi aina saada aikaan hyviä seurauksia, mutta hän voi aina tehdä velvollisuutensa.” (I. Kant) Kuvalähde: http:77mms-humanities.wikispaces.com/file/detail/kant_2-2.jpg

KANTIN KATEGORINEN IMPERATIIVI On olemassa kaksi ehdotonta ja yleispätevää käskyä (kategorista imperatiivia), joiden noudattaminen on velvollisuutemme. Ensimmäinen koskee toimintamme yleistämiskelpoisuutta: ”Toimi vain sellaisen periaatteen mukaisesti, jonka voit toivoa tulevan yleiseksi laiksi.” Toinen koskee ihmisen itseisarvoa: ”Toimi niin, että kohtelet ihmistä aina myös päämääränä, etkä pelkkänä välineenä.” Näiden ja vain näiden periaatteiden avulla ratkaisemme, mikä kussakin tilanteessa on oikein.

HYVÄ ELÄMÄ?

MITÄ ON HYVÄ ELÄMÄ? ”Jokaisen pitäisi oppia olemaan tyytyväinen siitä, mitä on saanut. Turha kiusata itseään asioilla, joille ei mahda mitään” (TV-kokki Jaakko Kolmonen) – Oletko samaa mieltä? ”Nauttia elämästä ja olla onnellinen. Tehdä niitä asioita, jotka tekee sut onnelliseksi. Se on se juttu.” (Teemu Selänne, HS Kuukausiliite 8.1.2010) – Oletko samaa mieltä?

Hyvä elämä antiikin filosofiassa

SOKRATES JA HYVÄ ELÄMÄ ”On parempi kärsiä vääryyttä kuin tehdä sitä” Korosti sielun hyvinvointia - Ruumiin pahoinvointi heijastaa sielun pahoinvointia - Moraalinen harkinta ja älyllinen etsintä → sielun hyvinvointi. Pahuus on seurausta tietämättömyydestä. Onnellisuutta ja mielihyvää ei tule samaistaa – onnellisuuteen kuuluu aina oikein toimiminen.

KYYNIKKO (”koiramainen”) Hyvän elämän perusta autarkia = mieli on riippumaton ”ulkoisista” asioista. Autarkia saavutetaan pitämällä ulkoisia asioita samantekevinä Autarkiassa ihmisen onnellisuus ei riipu ulkomaailman sattumanvaraisuuksist a Autarkian saavuttanut voi elää hyvää elämää vaikka vankityrmässä tai halvaantuneena Jean-Leon Gerome ”Diogenes tynnyrissään”

STOALAISUUS (Zenon n. 333-262 eaa.) Maailma on deterministinen: kaikki mikä tapahtuu, tapahtuu välttämättä (”maailmanjärki”). Hyvä elämä edellyttää ”maailmanjärjen” hyväksymistä Tavoitteena on ataraksia eli järkkymätön mielentyyneys ja apathia eli vapaus järkeä sekoittavista tunteista. http://yle.fi/uutiset/vait os_antiikin_stoalaiset _eivat_uskoneet_suku puolieroihin/6874932

PRIMITIIVINEN HEDONISMI (Aristippos 435-355 eaa.) Mielihyväperiaate: ihminen tavoittelee luonnostaan mielihyvää ja pyrkii välttämään kipua. Aistimielihyvä on mielihyvän muodoista voimakkain. Hyvän elämän perusta on siis henkilökohtainen aistimielihyvä.

Onko tämä hyvää elämää?

EPIKUROKSEN HEDONISMI Tärkeintä on mielihyvän maksimointi pitkällä tähtäimellä. Henkinen mielihyvä = mielenrauha on aistinautintoa arvokkaampaa. Mielenrauha saavutetaan luopumalla turhista tarpeista (jopa rakkaus) Laskelmoiva, riskejä kaihtava ja syrjäänvetäytyvä elämäntapa on paras

ARISTOTELEEN HYVE-ETIIKKA Ihmisen hyvä elämä toteutuu hyveinä = moraalisina toimintavalmiuksina → kehittyvät pysyviksi luonteenpiirteiksi. Kasvatus ja harjoittelu Hyveitä: viisaus, oikeudenmukaisuus, kohtuus, rohkeus, sosiaalisuus… Hyve on yleensä kahden äärimmäisyyden (paheen) välissä oleva toimintatapa: Esim. uhkarohkeus (pahe) – rohkeus – pelkuruus (pahe) Käytännöllinen järki ratkaisee, mitä on hyveellinen toiminta kussakin tilanteessa. Hyvä elämä on useiden hyveiden ja elämän eri puolien tasapainoa (harmoniaa).

ANTIIKIN FILOSOFIEN KÄSITYKSIÄ HYVÄSTÄ ELÄMÄSTÄ Sokrates väitti, että hyvä on tietoa. Mitä hän tarkoitti? Mitä mieltä Aristoteles oli? Kyynikot pitivät autarkiaa hyvän elämän perustana. Mitä autarkia on ja miten se saavutetaan? Miksi juuri autarkia on avain hyvään elämään? Stoalaisten käsitys hyvästä elämästä seuraa tietynlaisesta metafyysisestä näkemyksestä maailman luonteesta. Millaisesta? Mikä stoalaisten mielestä on hyvän elämän perusta? Hedonistin mielestä hyvän elämän perusta on henkilökohtainen nautinto eli mielihyvä. Ns. primitiiviset hedonistit korostavat nimenomaan aistinautintojen merkitystä. Miksi? Millaisia ongelmia käsitykseen sisältyy? Epikuroksen näkemystä voidaan kutsua ”järkeväksi hedonismiksi”. Miksi? Millainen elämäntapa johtaa Epikuroksen mielestä hyvään elämään? Millaisia ongelmia käsitykseen sisältyy?

POHDITTAVAKSI: On väitetty, että elämme hedonismin aikakautta. Millä perusteella näin voitaisiin väittää? Oletko samaa mieltä? Perustele.

Oikeusetiikka Pohditaan erilaisia oikeuksia ja niiden moraalista merkitystä Esim. sananvapaus vai uskonrauha? Etiikan lähtökohtana ihmisten väliset suhteet Vapausoikeudet/vaadeoikeudet Liberalistinen yhteiskunta/kansankoti

Pohtikaa oikeuksia Tee tehtävät 1-5 oppikirjan sivulta 73 Esittele vastauksenne muulle ryhmälle

Rikos ja rangaistus Voiko esimerkiksi Suomen laki olla joiltakin osin väärä/väärin tai epäoikeudenmukainen? Entä saako ihminen missään tilanteessa toimia lainvastaisesti? Miten perustelet kantasi. Voiko eettisyys kansallisena arvona olla itseisarvo; saako tarkoitus pyhittää keinot?

Tekojen eettinen arviointi Arvioi seuraavia tekoja ja valitse niistä kolme pahinta. Anna kaikkein pahimmalle teolle 3 pahuuspistettä, valitse toiseksi pahin teko ja anna sille 2 pistettä, kolmanneksi pahimmalle teolle 1 pahuuspiste. Muut teot jäävät tyhjiksi.

Tekojen eettinen arviointi Suklaalevyn näpistäminen kaupasta Auton ajaminen ilman ajokorttia Harkittu murha Lunttaus koulukokeessa 10 euron varastaminen vanhemmilta Sodassa vihollisen ampuminen Toverin pilkkaaminen

Pohtikaa mikä olisi sopiva rangaistus kustakin rikkomuksesta? Pitäisikö Suomessa joissakin tilanteissa ottaa käyttöön kuolemanrangaistus?

Tahtomisesta vapautuminen... Arthur Schopenhauer (1788-1860) (Gdansk) Elämä ristiriitaista, mieletöntä, täynnä kärsimystä Kärsimyksen aiheuttaja: elämäntahto Yhtäläisyys buddhalaisuuden kanssa: tahtomisesta vapautuminen vapauttaa myös kärsimyksestä Valonpilkahdus taiteessa ja luonnossa

...vai tahto Friedrich Nietzsche (1844-1900) (Preussi) Tahto = elämää ruokkiva voima Ihmisen ylitettävä itsensä! Pahinta sovinnaisuutta kristinuskon alistuminen ”Se mikä ei tapa, vahvistaa!”

Nietzsche: https://www.youtube.com/watch?v=AM FkSM5bHMo

Little Miss Sunshine: https://www.youtube.com/watch?v=zcL lq4Lml7A

Tee tehtävät 1, 2 ja 4 Oppikirjan s. 103

Yksilö ja vapaus Kuka minä olen? Mikä minusta tulee? Toteutanko omia vai vanhempien, opettajien, kavereiden vai yhteiskunnan toiveita? Saanko olla sellainen kuin haluan?

Eksistentialismi Yksilön kokemukset Existence, olemassaolo Olemassaolo → olemus 2. maailmansodan jälkeen

Søren Kierkegaard (1813-1855) Filosofian mielekkyys? Yksilö Esteettinen taso (juhliminen, vaatteet) → turhautuminen Eettinen taso (suurempi hyvä) → ympäristön odotusten korostuminen Todellinen yksilöllisyys → uskonnollinen taso (esim. Aabraham)

Pakko valita Vaikeiden valintojen filosofia Ruth Chang https://www.ted.com/talks/ruth_chang_how_t o_make_hard_choices

Jean-Paul Sartre (1905-1980) Vastuu omista valinnoista Vapaus → vastuu → ahdistus Pelko vapautta kohtaan → sääntöjä, malleja kahlitsemaan Valinnoilla ihminen rakentaa itseään Huono usko = teeskenteleminen että on sidottu tekemään tiettyjä valintoja

Missä naiset?? Naisen osallistuminen 1900-luvulle saakka sopimatonta Simone de Beauvoir (1908 – 1986) → nainen kulttuurissamme määritelty toiseksi HUOM! Platonin Valtio

Jari Ehrnrooth (1959-) Oman navan ympärillä pyöriminen paheksuttavaa Egoistinen onnellisuuden tavoittelu kiilaa nykyisin oikeamielisyyden edelle Emme ole oleilemassa, viihtymässä vaan kehittymässä paremmiksi ihmisiksi

Pohdi omassa pienryhmässä: Tehtävät 1, 4 ja 5, sivulla 111