Yhteissuunnitteluaika Työryhmä Timo Jalonen, Outi Rinne, Maarit Jalo, Jarmo Salo, Tomi Törrönen, Minna Kemppinen (Opspro pedanetin tekstiä mukaellen)

Tarkoitus Tämän ohjeen tarkoitus on yhdenmukaistaa ja selkeyttää yhteissuunnittelutyöajan käyttöä kouluilla Virkaehtosopimus saakka, kilpailukykysopimus tuo muutoksia työaikaan ensin 1.2. alkaen ja toisen kerran alkaen Opettajalle määrättyjen viikoittaisten opetus- ja muiden tehtävien lisäksi opettajan tulee osallistua koululla kolmen tunnin ajan viikossa opetuksen yhteissuunnitteluun, aineryhmittäisiin tai asiaryhmittäisiin neuvonpitoihin, kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä opetuksen suunnitteluun ja koulun toiminnan kehittämiseen liittyvien tehtävien tekemiseen.

Mitä yt-aikaan kuuluu? Peruskoulun yhteissuunnittelutyö on yhteistyötä kotien kanssa, opettajien kesken ja viranomaisten kanssa 1) oppilasasioissa sekä sellaista 2) koulun kehittämistyötä, joka koetaan paikallisesti tärkeäksi ja tarpeelliseksi: yhteistyö oppilaiden huoltajien kanssa, esim. Wilma koulun kasvatustyön suunnittelu kahden tai useamman opettajan yhteistyönä tapahtuva opetuksen suunnittelu koulun toimintaan liittyvien tapahtumien, juhlien, retkien ym. suunnittelu yhteistyö muiden koulujen ja päiväkotien opettajien kanssa yhteistyö koulupsykologin, koulukuraattorin, terveydenhuoltohenkilöiden tai muiden viranomaisten kanssa oppilasasioissa. kasvatuskeskustelut/jälki-istunnot muu rehtorin määräämä työ

Mitä yt-aikaan ei kuulu? Tehtävät, joista saadaan jo palkkaa: omien oppituntien suunnittelu, valmistelu, toteuttaminen ja jälkityö erityistehtävät ja lisätehtävät (esim. TVA-lisä ja OVTESin kautta tulevat ja tukiopetus sekä kerhot) opettajatyöpäivät (ns. vesot) opetustehtävistä vapautettuna tehtävät työt oppilaiden lepoaikana tehdyt työt (ns. välitunnit) yhteiset tapahtumat, opintoretket ja käyttö Täsmennys (Törrönen, Jalonen, Rinne) Työryhmä oli yhtä mieltä ajatuksesta, että sähköposti on vain työväline. Työnantaja halusi kuitenkin ohjeistuksessa painottaa, ettei työsähköpostin käyttö itsessään kuulu yt-aikaan, vaan hoidettavien tehtävien luonne määrittää mihin työaikaan sähköpostin käyttö tulee luokitella. Edelleen esim. työnantajan lähettämien ohjeiden / tiedotteiden lukeminen tai niihin vastaaminen on yt- aikaa. Toisaalta esimerkiksi liikuntapaikan varaus oman oppitunnin järjestelyihin liittyen ei ole yt-aikaa, vaan oppitunnin valmistelua. Lienee myös itsestään selvää, että jos työsähköpostia käyttää henkilökohtaisten asioiden hoitamiseen, kyseessä ei ole työaika. Yhteissuunnittelutyöajan seurannan kannalta jokaisen tulee pohtia mihin kohtaan taulukkoa tehty työ on tarkoituksenmukaisinta merkitä. Sähköpostin käytön osalta on hyvä myös merkitä itselleen muistiin mitä tehtäviä sillä on hoitanut.

Kokoukset Kokoukset ovat osa yt-työtä silloin, kun ne käsittelevät oppilasasioita tai koulun kehittämistä. Yhteistyön tarve määrittää kokousten pitotaajuuden. On yhteissuunnittelutyöajan hukkaan heittämistä pitää kokouksia, joihin ei ole todellista tarvetta. Olipa kyse pienen työryhmän tai koko opettajakunnan kokouksesta, opettajilla on oikeus vaatia, että kokoukset ovat ennalta niin valmisteltuja, niin että osallistujat voivat valmistautua kokousasioiden käsittelyyn. Myös valmistautuminen kuuluu yt-aikaan. Kokousajan pitää olla sellainen, että se ei aiheuta kenellekään kohtuuttoman pitkiä odotusaikoja. Kokousten takia hyppytunnille joutuvilla opettajilla täytyy olla mahdollisuus tehdä omaan opetustyöhönsä liittyviä valmistelu- ja muita töitä muuallakin kuin opettajainhuoneen sohvan nurkassa. Välitunnilla pidetty kokous ei ole YT-aikaa.

Suunnitteluaika ja -paikka Vuoden aikana opettajan tulee tehdä 3 x 38 = 114 yhteissuunnittelutuntia, jotka voidaan jaksottaa niin, että niiden määrä vaihtelee eri viikoilla. Yhteissuunnittelutyöaika ei ole työjärjestykseen viikoittain sidottua työaikaa, mutta tarkoituksenmukaista on jättää työjärjestykseen tilaa sen käytännön toteuttamiselle. Työt ovat luonteeltaan sellaisia, että niitä voidaan tehdä muuallakin kuin koulussa. Osa yhteissuunnittelutyöstä on opettajien yhteistyötä pienryhmäpalavereissa, neuvonpidoissa ja kokouksissa. Osan opettaja voi tehdä yksinään tai yhdessä huoltajien ja muiden oppilaan asioita hoitavien kanssa.

Rehtorin tehtävä Opettajien esimiehenä rehtori päättää yhteissuunnittelutyöajan käytöstä, johtaa yhteissuunnittelua ja vastaa siitä että tehtävät on jaettu tasapuolisesti opettajien kesken ja mitoitettu siten, ettei yhteissuunnittelutyöaika ylity. Varsinkin esiopetuksessa, alakoulussa ja erityisopetuksessa yhteissuunnittelutyön painopisteen tulee olla kodin ja koulun yhteistyössä ja opettajilla pitää tähän yhteistyöhön olla riittävästi yhteissuunnittelutyöaikaa, jotta huoltajat voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä.

Seuranta Tarkoituksena ei ole, että yhteissuunnittelutyöajan toteutumista seurattaisiin lomakkeilla. Seuranta saattaa kuitenkin olla aiheellista, jos työnantajalla on perusteltu epäily siitä, että opettaja jättää yhteissuunnittelun piiriin kuuluvia tehtäviä tekemättä tai niihin kuluu liian vähän aikaa.

Suunnittelu Jotta yhteissuunnittelutyö olisi mielekästä ja tulosta tuottavaa, on opettajat otettava mukaan yhteissuunnittelutyön suunnitteluun. Lukuvuosittain on hyvä määritellä yhteissuunnittelun painopistealueet. Se tapahtuu parhaiten koulun lukuvuosisuunnitelmaa laadittaessa.