Kuntouttavan työtoimintaa koskeva lainsäädäntö, sen tausta ja sisältö SSOS –seminaari, Sophie Mannerheim –sali, HUS Kirurginen sairaala Yrjö Mattila

Kuntouttavan työtoiminnan järjestelmä luotiin 2000 –luvun alussa (HE 184/2000 vp), laki tuli voimaan ) Taustalla: a) perustuslain 18 §, julkisen vallan velvollisuus työllisyyden edistämiseen ja b) hallituksen periaatepäätös työllisyysasteen nostamisesta ja köyhyyden estämistä koskevista toimenpiteistä. KT tavoite on parantaa pitkäaikaistyöttömien ja työttömyyden johdosta toimeentuloa saaneiden asemaa: a) selkiyttämällä heidän oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan b) tarkentamalla työvoimahallinon ja kuntien tehtäviä

Laaja lainuudistus Laki kuntouttavasta työtoiminnasta oli osa laajempaa lainuudistusta Samassa yhteydessä muutettiin myös työttömyysturvaa, toimeentulotukea ja ammatillista kuntoutusta koskevaa lainsäädäntöä Uudistuksen taustalla halu antaa viranomaisilla olisi uusia keinoja ja toimintatapoja niille asiakkaille, joiden työllistymisedellytykset ovat olleet huonot käytettävissä olevin toimenpitein KT tuli uudeksi viimesijaiseksi keinoksi viranomaisille näiden asiakkaiden kohdalla Asiakkaan näkökulmasta uudistus merkitsi uuden kunnallisen sosiaalipalvelun tulon lainsäädäntöön

Kuntouttava työtoiminta kunnan sosiaalipalveluna Lain mukaan kunta järjestää KT osana kunnallista sosiaalihuoltoa KT toteuttamisessa myös TE –keskukset keskeisesti mukana KT -järjestelmän tavoitteena on parantaa henkilön elämänhallinnan mahdollisuuksia ja toimintakykyä, jotta hän voisi työllistyä, hakeutua koulutukseen tai osallistua työhallinnon järjestämään työllistymistä edistävään toimenpiteeseen KT tulee sisällyttää asiakkaalle laadittavaan aktivointisuunnitelmaan

Kenelle kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu? Ennen KT tarjoamista tulee kuitenkin olla työhaastattelu ja ennen kuin KT voidaan asiakkaalle tarjota, on tullut toteuttaa asiakkaalle laadittua työnhakusuunnitelmaa Lain mukaan kaikki muut työllistämistoimenpiteet ovat ensisijaisia KT:hen nähden, Asiakkaan työttömyyden pitkittyessä aktiviointisuunnitelma korvaa työnhakusuunnittelman KT on viimesijainen keino, kun työllistoimet eivät ole onnistuneet

Kenelle kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu? Lain mukaan KT on tarkoitettu a) alle 25 vuotiaille nuorille sekä b) yli 25 –vuotiaista niille, joille peruspäivärahaa/työmarkkinatukea on maksettu 500 päivää tai c) niille yli 25 –vuotiaille, joille ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäisajan päättymisen jälkeen on maksettu 180 päivää työmarkkinatukea. KT tarjotaan myös niille, joille työttömyyden johdosta on maksettu toimeentulotukea Toimeentulotukiasiakkaalle tuli uudistuksessa velvollisuus ilmoittautua työvoimatoimistoon työnhakijaksi, kieltäytymiselle oltava hyvät perustellut

Akrivointisuunnitelman laatiminen Lain mukaan silloin, jos henkilölle ei ole välittömästi mahdollista tarjota työtä tai työllistymäistä edistävää toimenpidettä, on hänelle tarjottava KT Tämän jälkeen on laadittava aktivointisuunnitelman, jonka tekevät asiakas, työvoimahallinto ja kunta yhdessä Aktivointisuunnitelman laatimiseksi tarvittavat tiedot on annettava salassapitosäännösten estämättä

Kuntouttavan työtoiminnan sisältö KT:n sisältö määritellään yksilöllisesti aktivointisuunnitelmaa laadittaessa KT on räätälöitävä yksilöllisesti asiakkaan tarpeen mukaan ja sisältö on kirjattava aktivointisuunnitelmaan. Laki edellyttää, että KT on asiakkaan työllistymisedellytysten kehittämisen kannalta mielekästä ja riittävän vaativaa HE esimerkkejä käytännön toiminnasta: KT voidaan järjestää sairaaloiden, vanhustenhuoltolaitosten ja päiväkotien avustavissa tehtävissä

Kuntouttavat työtoiminta ja asiakkaan toimeentulo KT:n aikana maksetaan työmarkkinatukea tai toimeentulotukea kuten muutenkin työttömälle. Työmarkkinatuessa ei ole tarveharkintaa KT ajalta Tämän lisäksi maksetaan KT päivinä ylläpitokorvausta/toimintarahaa (9 euroa/pv) sekä tarvittaessa matkakustannusten korvauksia.. Jos asiakas kieltäytyy tarjotusta KT:stä, työmarkkinatuki evätään kahdeksi kuukaudeksi tai toimeentulotuen perusosaa alennetaan Toimeentulotuen alennus ensimmäisellä kerralla 20 prosenttia. Jos kieltäytyminen on toistuvaa 40 prosenttia

Missä kuntouttavaa työtoimintaa järjestetään? KT ei ei ole työ- tai virkasuhteessa tehtävää työtä, vaan asiakkaan kunnon ja kykyjen perusteella järjestettyä kunnan sosiaalipalvelua Kunta järjestää KT joko itse tai sopii yhdistyksen tai säätiön kanssa toiminnan toteuttamisesta Jos toiminta toteutetaan kunnassa, on aktivointisuunnitelmassa tarkasti yksilöitävä, missä osassa kunnan organisaatiota KT tapahtuu KT ei voida järjestää yrityksessä, jonka toiminta perustuu taloudellisen voiton tuottamiseen

Kuntouttavan työtoiminnan ajalliset rajaukset Aktivointisuunnitelmaan on sisällytettävä KT päivittäinen ja viikottainen kesto Päivässä oltava vähintään 4 tuntia KT alun perin 5 päivää viikossa, mutta vuonna 2015 lain muutos: Viikottainen KT päivät lyhennettiin enintään neljään päivään KT kokonaispituus on vähintään 3 ja enintään 24 kuukautta. KT keston aikana tehtävä arviointia asiakkaan työllistämismahdollisuuksista KT ajan päättyessä voidaan tehdä uusi aktivointisuunnitelma Laissa ei ole määritelty maksimipituutta KT käyttämiselle

Kuntouttavan työtoiminnan päättyminen KT päättyessä arvioidaan: sosiaalitoimen, työvoimaviranomaisten ja asiakkaan kanssa yhdessä: työtoiminnan vaikutuksia työllistymisedellytysten kannalta

Pääasialliset muutokset v jälkeen Velvoittavuus osallistua KT lisääntyi v. 2010, sanktioita kieltäytymisestä myös yli 25-vuotiaille Vuoden 2015 alusta lakiin tuli työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu, jossa toimijoina kunta, TE- toimisto ja Kela, samalla viikkotyöaika lyheni 4 päivään Työttömät ohjataa palvelujen piiriin: elämänhallintaa, työllistymis- ja aktivointisuunnitelmia, KT, työkokeiluja, palkkatukea jne. KT monipuolistui? V.2015 kunnille puolet työmarkkinatuen kustannukset Työttömyysturvaan tulossa suuria muutoksia v.2017, (aktivoitumista työttömyyden kestäessä, työttömyysturvan porrastus jne..), miten vaikuttaa KT? Kiitos mielenkiinnosta!