Sosiaalihuollon työllistymistä tukevan toiminnan ja työtoiminnan lainsäädännön uudistus Eveliina Pöyhönen.

Esitys aiheesta: "Sosiaalihuollon työllistymistä tukevan toiminnan ja työtoiminnan lainsäädännön uudistus Eveliina Pöyhönen."— Esityksen transkriptio:

1 Sosiaalihuollon työllistymistä tukevan toiminnan ja työtoiminnan lainsäädännön uudistus
Eveliina Pöyhönen

2 Uudistuksen tausta I Nk. TEOS-työryhmä:
Selvitti tarvetta uudistaa sosiaalihuoltolakiin, kehitysvammaisten erityishuollosta annettuun lakiin, vammaispalvelulakiin sekä lakiin kuntouttavasta työtoiminnasta sisältyvää työelämäosallisuuden tukemiseen liittyvää kokonaisuutta loppuraportti toimenpide-esityksineen annettiin : luovuttaisiin erillisistä palveluista vammaisille ja vammattomille henkilöille sekä työttömyyden kestosta palveluun pääsyn kriteerinä sosiaalihuolto keskittyisi heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden sosiaaliseen kuntoutukseen, joka jakautuisi työelämävalmiuksia edistävään sosiaaliseen kuntoutukseen ja osallisuutta edistävään sosiaaliseen kuntoutukseen palvelut perustuisivat asiakkaiden yksilöllisiin palvelutarpeisiin asiakkaiden palveluihin osallistumisesta saamia korvauksia yhdenmukaistettaisiin palveluiden järjestämisedellytyksiä etenkin ilman ansiotarkoitusta suoritettavien työtehtävien osalta selkiytettäisiin

3 Uudistuksen tausta II Työryhmän loppuraportista järjestettiin lausuntokierros vuonna Saaduissa lausunnoissa (51 kpl) työryhmän päälinjauksiin suhtauduttiin pääosin myönteisesti: nykyisen lainsäädännön ja palvelujärjestelmän selkeyttäminen työnjaon tarkentaminen julkisten työvoimapalveluiden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä palveluiden järjestämisen perustuminen yksilölliseen palvelutarpeeseen, ei vammaan tai työttömyyden kestoon kuntoutuksellisuuden ja yksilöllisen tuen lisääminen palvelujen ajalta saamien kulukorvausten yhdenmukaistaminen valtion kunnille maksaman erilliskorvauksen säilyttäminen ja korottaminen

4 Uudistuksen tausta III
Kritiikkiä työryhmän esityksistä saivat: kustannusarviot erityisesti sosiaalihuollon henkilöstön uudenlaiseen osaamiseen sekä asiakkaiden nykyistä yksilöllisempään tukeen liittyvät kustannukset työ- ja elinkeinohallinnon mahdollisuudet vastata heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymisen edistämiseen resurssien ja osaamisen puute asiakkaiden matkakorvauksista luopuminen palveluun osallistumisen ajalta kuntien motivaatio järjestää osallisuutta edistävää sosiaalista kuntoutusta työttömyysetuutta saaville henkilöille palvelujen sisältöjen määrittely työryhmän esitysten suhde valmisteilla oleviin muihin lainsäädäntöuudistuksiin

5 Uudistuksen toteutus Lainsäädännön uudistus toteutetaan osana Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanketta Uudistus koskee sosiaalihuoltolain mukaista vammaisten henkilöiden työllistymistä tukevaa toimintaa ja työtoimintaa, kehitysvammalain mukaista työtoimintaa ja työhönvalmennusta sekä kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain mukaista kuntouttavaa työtoimintaa sovitetaan yhteen muiden lakiuudistusten kanssa Toteutetaan virkamiestyönä TEOS-työryhmän työn pohjalta sidosryhmät osallistetaan valmisteluun työpajojen, kuulemisten ja lausuntokierroksen kautta Hallituksen esitys annetaan eduskunnalle kesällä 2018 Uusi lainsäädäntö voimaan

6 Uudistuksen tavoitteet
Lisätä heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työ- ja toimintakykyä, hyvinvointia ja osallisuutta Vahvistaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden etenemistä työllistymispolulla Turvata heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille heidän tarpeensa mukaiset sosiaalipalvelut Lisätä asiakaskeskeisyyttä ja -lähtöisyyttä sosiaalihuollon palveluissa, joilla tuetaan heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä Selkeyttää heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille tarkoitettujen, työpaikalla tapahtuvien sosiaalipalvelujen järjestämisedellytyksiä

7 Sosiaalihuoltolaki § 27 d
Vammaisten henkilöiden työllistymistä tukeva toiminta tarkoitetaan erityisien työhön sijoittumista edistävien kuntoutus- ja muiden tukitoimien järjestämistä henkilölle, jolla vamman tai sairauden tai muun vastaavan syyn johdosta on pitkäaikaisesti erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista ja jotka tarvitsevat TE-hallinnon palvelujen ja tukitoimien lisäksi muita tukitoimia työllistyäkseen avoimille työmarkkinoille toiminnan osana järjestetään myös työsuhteista työtä muun työllistymistä tukevan toiminnan ohella

8 Sosiaalihuoltolaki § 27 e
Vammaisten henkilöiden työtoiminta Tilanteissa, joissa vammaisella henkilöllä ei ole vamman vuoksi mahdollisuutta osallistua työsuhteiseen työhön ja henkilön toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai työkyvyttömyyden vuoksi myönnettäviin etuuksiin Tavoitteena on toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen Eveliina Pöyhönen

9 Kehitysvammaisten erityishuollosta annettu laki
§ 2: Erityishuoltoon kuuluvia palveluksia ovat… työtoiminnan ja asumisen järjestäminen sekä muu vastaava yhteiskunnallista sopeutumista edistävä toiminta § 35: Erityishuollon tarpeessa olevalle on myös pyrittävä järjestämään työhönvalmennusta, työtoimintaa sekä muuta virikkeitä antavaa toimintaa Eveliina Pöyhönen

10 Laki kuntouttavasta työtoiminnasta
Lain tarkoitus: parannetaan pitkään jatkuneen työttömyyden perusteella työmarkkinatukea tai toimeentulotukea saavan henkilön edellytyksiä työllistyä avoimilla työmarkkinoilla edistetään hänen mahdollisuuksiaan osallistua koulutukseen ja muuhun työhallinnon tarjoamaan työllistymistä edistävään toimenpiteeseen. Sovelletaan aktivointisuunnitelman laatimiseen ja kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseen Laissa kuntouttavan työtoiminnan tavoitteeksi on asetettu henkilön elämänhallinnan ja työllistymisedellytysten parantaminen Eveliina Pöyhönen

11 YK-sopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista: Työ ja työllistyminen (Artikla 27)
Korostaa vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä ja oikeutta työhön Tehtävä mahdolliseksi vammaisten henkilöiden osallistuminen työllistymistä edistäviin palveluihin, koulutukseen ja kuntoutukseen Työhön paluun edistäminen Vammaisten henkilöiden työllistäminen julkisella sektorilla ja työllisyyden tukeminen yksityisellä sektorilla Kohtuulliset mukautukset Ns. läpileikkaavat artiklat otettava huomioon muita artikloja tarkasteltaessa tasa-arvo ja yhdenvertaisuus, vammaiset naiset ja lapset, tietoisuuden lisääminen, esteettömyys 11

12 Etunimi Sukunimi

13 12/30/2018

14 Kasvupalvelu-uudistus I
Lakiluonnos alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista on valmistelussa  tarkoituksena siirtää nykyisten ELY-keskusten, TE-toimistojen ja maakuntien liittojen tehtävä uusille maakunnille 1. tammikuuta 2020 alkaen (maakunnalliset kasvupalvelut) pääkaupunkiseudun erillisratkaisu Maakunnan tulisi järjestää kasvupalveluina työmarkkinoiden toimivuuden ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi rekrytointi- ja osaamispalveluja ja varata määrärahoja palkkatuen myöntämiseen maakunnallisilla kasvupalveluilla tuettaisiin erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä

15 Kasvupalvelu-uudistus II
Maakunnan on huolehdittava kasvupalvelujen sekä maakunnan muiden palvelujen yhteensovittamisesta tarkoituksenmukaisiksi palveluketjuiksi palveluketjuun voi kuulua myös kunnan, muun viranomaisen tai tahon järjestämiä palveluja Maakunta valitsisi kasvupalvelujen tuottajat tai tuottaisi kasvupalvelut itse kilpailutilanteessa maakunnan tulisi tuottaa palvelut yhtiömuodossa

16 Vammaispalvelulainsäädännön uudistaminen
Pitkäaikainen hanke yhteensovittaa vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki; kirjaukset useassa hallitusohjelmassa Kokonaisuudistus, tavoitteena uudistettu erityislaki, joka koskee yhdenvertaisesti eri vammaryhmiä; molemmat nykyiset erityislait kumotaan Vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmä (Valas); tehtävänä lakien yhteensovitus, loppuraportti ja lausuntopalaute v. 2015 Toimintaympäristön muutokset 2 vuodessa Uudessa laissa keskeistä mm. työssäkäynnin mahdollistaminen Useita yhdyspintoja Mallit-lainsäädäntöuudistukseen: esim. henkilökohtainen apu sekä valmennus ja tuki sekä päiväaikainen toiminta

17 Työpajatyöskentely Jakaannutaan viiteen ryhmään
Työskentelytapa: Vastataan pöydillä oleviin kysymyksiin. Kukin ryhmä viettää pöydän ääressä 20 minuuttia, jonka jälkeen siirtyy seuraavaan pöytään ja sen kysymysten ääreen. Kaikki käyvät vastaamassa kaikkiin kysymyksiin. Lopuksi vastaukset käydään yhdessä lävitse.

18 Kysymykset työpajaan I (20 min.)
Mitkä ovat suurimmat esteet heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien avoimille työmarkkinoille siirtymisessä? Mihin näistä sosiaalihuolto voi vaikuttaa? Mikä sosiaalihuollon tehtävä tulisi olla heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden tukemisessa? Mikä työnjaon tulisi olla työvoimahallinnon ja sosiaalihuollon välillä?

19 Kysymykset työpajaan II (20 min.)
Mitä sosiaalihuollon palveluissa pitäisi muuttaa, jotta heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt etenisivät niistä nykyistä paremmin kohti työelämää? Mitä sosiaalihuollon palveluissa pitäisi muuttaa, jotta heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden osallisuus lisääntyisi? 19

20 Kysymykset työpajaan III (20 min.)
Tulisiko työtoiminta säilyttää? Jos tulisi, mikä sen tehtävän tulisi olla? Jos ei, mitä se tilalle? Tulisiko uudessa lainsäädännössä säätää nykyistä tarkemmin työpaikalla tapahtuvasta (työ)toiminnasta, yrityksille tehtävistä alihankintatöistä ja tuotannollisesta työstä esim. työkeskuksissa? Jos pitäisi niin miten?

21 Kysymykset työpajaan IV (20 min)
Pitäisikö vammaisten työllistymistä tukeva toiminta, jota järjestetään työsuhteisena työnä (nk. suojatyö) säilyttää? Mitä muuta uudistuksessa pitäisi erityisesti ottaa huomioon? Kokeilujen terveiset lakiuudistukselle!