Rakennettujen jokien hoitotoimenpiteet: tutkimustulosten käytäntöön vienti ??? Vaelluskalafoorumi, Helsinki Panu Orell Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Taustaa Rakennettujen jokien hoitotoimilla pitkä historia Toimenpidevalikoima ollut varsin suppea ja kankea Kalojen istuttaminen nähty riittävänä hoitokeinona Tutkimus oli pitkään vähäistä ja hajanaista  Asenteiden ja tavoitteiden muutos käynnistynyt  Uusia näkemyksiä mm. viranhaltijoilla ja tutkijoilla  Kalatiestrategia = vaelluskalastrategia  Vaelluskalahankkeet + tutkimuksen tehostaminen  Vaelluskalafoorumi

Rak. jokien uudet tavoitteet Siirtyminen istutuspainotteisesta vaelluskalakantojen hoidosta luonnontuotannon elvyttämiseen ja riittävään ylläpitämiseen Siirtyminen aiempaa joustavampiin ja monipuolisempiin hoitotoimenpiteisiin Yhteistyön tehostaminen kokonaisuuksien hallitsemiseksi Kuva: Pekka Tuuri

Tutkimusta ja tutkimustuloksia Rakennettujen jokien tutkimustoiminta tehostunut – Kalatiestrategia – RKTL:n tutkimusohjelma(t) – Vaelluskalahankkeet, sateenvarjotutkimus ja kansainväliset yhteydet Uusia tutkimustuloksia – Tietoa luonnontuotannon elvyttämismahdollisuuksista – Tietoa vaadittavista toimenpiteistä – Menestyvä istukas – tietoa laadukkaampien poikasten tuottamiseksi  Tietoa siitä mikä ei oikein wörki tai wörkkii huonosti…

Käytäntöön viennin seurauksia Olemassa olevien toimintatapojen muuttamista Sitoutumista ja työtä Kustannuksia Mahdollisesti ristiriitoja Liiketoimintamahdollisuuksia  Jos mikään edellä mainituista ei saa muuttua, niin tutkimustulosten käytäntöön vienti ei onnistu!

Käytäntöön viennin mahdollisuuksia VoimayhtiöTutkimus VoimayhtiöTutkimus Viran- omainen VoimayhtiöTutkimus Viran- omainen Oikeuslaitos

Isot ja pienet kokonaisuudet Rakennettujen jokien luonnontuotannon elvyttäminen vaatii merkittäviä toimenpiteitä ja pitkäaikaista sitoutumista – MITEN VIEDÄÄN KÄYTÄNTÖÖN? – KETKÄ VASTAAVAT? – KETKÄ MAKSAVAT? Nykyisissä hoitotoimenpiteissä ja niiden seurannassa kehittämismahdollisuuksia useissa kohteissa – MITEN VIEDÄÄN KÄYTÖNTÖÖN? – KETKÄ VASTAAVAT? – KUINKA PARANTAA TUTKIMUSTIEDON HYÖDYNTÄMISTÄ?

Iso kokonaisuus: Kemijoki-Iijoki-Kymijoki Tavoite: luonnontuotannon elvyttäminen Kalatiet, alasvaellusohjurit ja –reitit, kalastuksen säätely, poikastuotannon käynnistäminen, istutukset Tietoa ja tietoaukkoja on: tutkimusta tarvitaan edelleen  Toimenpiteet hajanaisia, kokonaisuus ei oikein kenenkään hallussa, vastuut jakamatta  Miten edetään ja viedään tavoitteita käytäntöön???  Esim. alasvaellusongelmat ja –ratkaisut  Kuka rahoittaa?

Pieni kokonaisuus: Oulujoki Tavoite: hoitotoimien optimointi Kustannustehokasta luonnontuotantoa, istukkaiden laadun parantamista, emokalastojen villiyttämistä, istutusajankohtien fiksaamista, virkistyskäytön parantamista Seuranta: carlin-merkinnöistä PIT-merkintöihin?  Kaksi voimayhtiötä, kaksi ELYä, MMM, lukuisia kuntia, kalastajia, kansalaisia, tutkimus  Miten kehitysmahdollisuudet saadaan vietyä käytäntöön???  Mitä tutkimukselta halutaan?  Kuka rahoittaa?

Miten tästä eteenpäin? Yhteistyön kehittäminen aivan keskiössä Ajattelutavoissa tarvitaan päivitystä Hihat pitää kääriä ja siirtyä käytännön konkretiaan Rahoitusta pitää löytyä ja sitä pitää kohdentaa uudella tavalla Kaikissa kohteissa ei tarvitse toimia samalla tavalla  Vaelluskalafoorumista voi tulla hyvä työkalu!

Kehitystavoite: ”Puolikas takaosastoa ja yksi korva”

KIITOS!