EAKR-rahoitteisten yritysten toimintaympäristöhankkeiden arviointi Business Arena Oy Satakunnan ELY-keskus Maija Saari

Arviointiaineisto 24 ohjelmakauden yritysten toimintaympäristön kehittämishanketta Julkinen tuki yhteensä euroa Projektien asiakirjat Projektipäälliköiden sähköinen kysely Yritysten sähköinen kysely 7 hankkeen case-tarkastelu: puhelinhaastattelut (56 kpl) Kehitysraati projektitoimijoille Palauteseminaari rahoittajille

Case-hankkeet Monipuolinen meriteollisuus Teollisuuden tietotekniikka- ja teknologiaratkaisut Kilpailukykyiset hitsattavat tuotteet ja ratkaisut – Satakuntalainen osaamisverkosto Apparaatti Luova rinki (Pori ja Rauma) Metalli- ja puuyritysten osaava verkosto Länsi-Suomen pelastusharjoitusalueen palvelutuotannon käynnistäminen

Arvioinnin tavoitteet Hankkeiden laatu, vaikuttavuus, pysyvät tulokset Onnistuneen hankkeen tunnusmerkit Tukimuodon toimivuus pk-yritysten toimintaympäristön kehittämisessä Hankkeiden toteutukseen liittyvät haasteet Kehittämisehdotukset tulevalle ohjelmakaudelle

Yleisiä havaintoja + Tuki-instrumenttia hyödynnetty monipuolisesti + Satakunnassa vahvaa hankeosaamista + Käytännönläheisyys, luovat kokeilut + Panostaminen asiakasrajapintaan + Yritykset ja sidosryhmät sitoutettu etukäteen mukaan - Vähäinen riskinotto, epävarmuus, varman päälle tekeminen - Hankkeet sirpaleisia, eivät tunnista paikkaansa isommassa kokonaisuudessa - Viranomaisilla ei yhtenäistä alueellisen kehittämisen kokonaiskuvaa

10 kehittämisteesiä

1. Alueellinen kumppanuussopimus Kehittämisen lähtökohtana alueellinen kumppanuussopimus Rahoittaja ja hanketoteuttajat sopivat raameista: painopisteet, vetovastuut, yhteistyön periaatteet

2. Kokeilukulttuurista seuraavan ohjelmakauden kantava voima Toiminnalliseen riskinottoon kannustamista hanketyössä Epäonnistumisten hyväksymistä, niistä oppimista Enemmän vaiheittaista kehittämistä, kaikkea ei tarvitse tarkkaan suunnitella etukäteen

3. Hankesopimus hankkeiden valmistelun perustaksi Valmisteluvaiheessa vapaamuotoinen hankesopimus hankkeen toteuttajan ja yhteistyökumppaneiden välillä Kuvattu muutos, jota hankkeella tavoitellaan, uudistavat käytännöt Omistajuus, tulosten hyödyntäminen, kokonaiskuvan rakentaminen

4. Hankekartat osaksi tilannekuvan hallintaa Alueen rahoittajilla ei yhtenäistä tilannekuvaa hanketoiminnasta Rahoittajien ja hanketoteuttajien yhteisesti tunnistamat kehittämisen kärjet Yhteinen tavoitetila ja näkemys hankepohjaisesta kehittämisestä Yksittäisten hankkeiden paikka kokonaisuudessa

5. Ongelma- ja ratkaisulähtöisellä kehitystavalla asiakaslähtöisyyttä Ongelmat nousevat yritysten rajapinnasta: aidot yritystarpeet esiin Kilpailullinen elementti mukana, parhaat ehdotukset valitaan Edellyttää viranomaisten ja järjestöjen aktivointitoimia Vaihtoehtona rahoittajan yhteinen hakuaika

6. Käytännön työkalut hanketoimijoiden tueksi Hankeprofiilin valinta ja riskinoton taso Muutoksen tavoittelu Ratkaiseeko hanke yritysten aidon ongelman? Yritysten sitouttaminen etukäteen

7. Hankkeet kuluerästä sijoitukseksi Hanke investointina: Mitä tuottaa lisää tai säästää? Panos-tuotos ajattelu

8. Hankkeiden projektimainen organisointi Monipuolisen asiantuntijuuden hyödyntäminen Projektitiimi tai vaihtoehtoisesti ostopalvelujen joustava käyttö

9. Ohjausryhmätyöskentely todelliseksi Muodostettava hankkeen valmistelun yhteydessä: aito kiinnostus, haluttu rooli Huomio hankkeen toimeenpanoon, oppimiseen ja kehittämiseen Hallinnollisia asioita niin vähän kuin mahdollista

10. Satakunnan ELY-keskus pitää kiinni sparraavasta roolistaan Toimiva keskusteluyhteys Joustavuus Kyseenalaistaminen, haastaminen Kokonaiskuvan välittäminen